Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen – yksityiskohtaiset ohjeet 2017

Oma-aloitteisten verojen yhteiset tiedot

Verovelvollisen nimi

Y-tunnus tai henkilötunnus

Tunnus on aina ilmoitettava. Merkitse henkilötunnus vain, jos Y-tunnusta ei ole. Tunnuksen avulla Verohallinto kohdentaa tiedot oikealle verovelvolliselle.

Päiväys ja allekirjoitus

Päivää ja allekirjoita veroilmoitus. Sähköisissä ilmoituksissa sähköinen tunnistus korvaa allekirjoituksen.

Puhelin

Sen henkilön puhelinnumero, joka voi tarvittaessa antaa veroilmoituksesta lisätietoja.

Verokausi

Verokauden numero.

• Jos verokausi on kalenterikuukausi, merkitse verokaudeksi kuukauden numero (1-12). Esimerkiksi jos ilmoitat tietoja maaliskuulta, merkitse verokaudeksi 3.
• Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi, merkitse verokausi numerona (1,2,3 tai 4). Esimerkiksi jos ilmoitat toisen vuosineljänneksen (huhti-kesäkuu) tietoja, merkitse verokaudeksi 2.
• Jos verokausi on kalenterivuosi, jätä kohta tyhjäksi.

Vuosi

Verokauden vuosi nelinumeroisena lukuna.

Arvonlisäveron tiedot

Vero kotimaan myynnistä verokannoittain

 24 %:n, 14 %:n ja 10 %:n vero

Kotimaassa myytyjen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäverot verokannoittain eriteltynä.

Yleinen verokanta on 24 %. Alennetut verokannat ovat 14 % ja 10 %.

Ilmoita näissä kohdissa myös esimerkiksi seuraavista eristä maksettava vero:

• tavarat ja palvelut, jotka on otettu omaan käyttöön
• käyttöomaisuuden myynti
• myytävien tavaroiden tai palvelujen hintoihin liittyvä tuki, joka määräytyy tavaran myyntihinnan tai myydyn määrän perusteella
• tavarat tai palvelut, jotka on ostettu ulkomaalaiselta, joka ei ole Suomessa arvonlisäverovelvollinen (= ns. käännetty verovelvollisuus)
• ostetut päästöoikeudet
• kaukomyynti toisesta EU-maasta Suomeen, jos myyjän myyntien määrä ylittää 35 000 euron alarajan tai jos myyjä on rekisteröity kaukomyynnistä verovelvolliseksi Suomeen.

Tässä ei ilmoiteta

• tele- ja lähetyspalvelujen sekä sähköisten palvelujen myyntejä kuluttajille muissa EU-maissa
• niitä käännetyn verovelvollisuuden perusteella maksettavia veroja, jotka ilmoitetaan kohdassa ”Vero palveluostoista muista EU-maista” tai kohdassa ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostosta”.

Vero tavaraostoista muista EU-maista

Verot muiden EU-maiden arvonlisäverovelvollisilta tehdyistä tavaraostoista (= yhteisöhankinnoista).

Yhteisöhankinta on kysymyksessä silloin, kun tavara ostetaan elinkeinonharjoittajalta, joka on toisessa EU-maassa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, ja tavara kuljetetaan myyjän tai ostajan toimeksiannosta Suomeen.

Ilmoita yhteisöhankinnat seuraavissa kohdissa:

• Tavaraostot muista EU-maista (tavaran hankintahinta)
• Vero tavaraostoista muista EU-maista

Veron määrän saat, kun kerrot verottoman hinnan hankintaan sovellettavalla verokannalla. Laske eri verokantojen (24 %, 14 %, 10 %) mukaiset verot yhteen ja ilmoita yhteismäärä.

Jos yhteisöhankinnan vero on vähennyskelpoinen, ilmoita se myös kohdassa Kohdekauden vähennettävä vero.

Lisätietoa: Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa

Vero palveluostoista muista EU-maista

Muiden EU-maiden arvonlisäverovelvollisilta ostetuista palveluista suoritettava vero, joka yleissäännöksen mukaan maksetaan käännetyn verovelvollisuuden perusteella Suomeen.

Palvelujen myynnin yleissäännös arvonlisäverotuksessa:

Myynti elinkeinonharjoittajalle verotetaan siinä maassa, jonne ostaja on sijoittautunut.

Jos palvelu myydään elinkeinonharjoittajalle, yleissäännöstä ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin palveluihin:

• kiinteistöön kohdistuvat palvelut
• henkilökuljetuspalvelut
• kuljetusvälineen lyhytaikainen vuokraus
• pääsy opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä pääsyyn välittömästi liittyvät palvelut (esim. eteispalvelumaksu)
• ravintola- ja ateriapalvelut
• matkatoimistopalvelut.

Ilmoita EU-maista tehdyt palveluostot seuraavissa kohdissa:

• Palveluostot muista EU-maista (palvelujen hankintahinta)
• Vero palveluostoista muista EU-maista.

Veron määrän saat kertomalla verottoman hinnan hankintaan sovellettavalla verokannalla. Laske eri verokantojen (24 %, 14 %, 10 %) mukaiset verot yhteen ja ilmoita yhteismäärä.

Lisätietoa: Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen

Jos ostat Suomessa rakentamispalveluja tai työvoiman vuokrauspalveluja rakentamispalvelua varten yritykseltä, joka on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, älä ilmoita sitä tässä vaan kohdassa ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista (käännetty verovelvollisuus)”.

Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostosta (käännetty verovelvollisuus)

Vero sellaisista ostetuista rakentamispalveluista, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Ilmoita rakentamispalvelujen ostot seuraavasti:

• kohdassa ”Rakentamispalvelun ja metalliromun ostot” ilmoitetaan kaikki ne rakentamispalvelujen ostot, joita käännetty verovelvollisuus koskee. Ilmoita rakentamispalvelun ja metalliromun hankintahinta.
• kohdassa ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostosta” ilmoitetaan näistä ostoista suoritettava vero. Veron määrä lasketaan kertomalla veroton hinta 24 %:n verokannalla.

Ilmoita tässä kohdassa myös vero, joka suoritetaan rakentamispalvelua varten vuokratusta työvoimasta (käännetty verovelvollisuus).

Vaikka ilmoittava yritys ei itse harjoittaisi rakentamispalvelujen myyntiä, kohdissa ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostosta” sekä ”Rakentamispalvelun ostot ja metalliromun ostot” ilmoitetaan ulkomaalaisilta ostetut rakentamispalvelut, jotka kohdistuvat Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön ja joista yritys ostajana suorittaa veron (AVL 9 §:n perusteella).

Lisätietoa: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Kohdassa ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostosta” ilmoitetaan vero sellaisista metalliromun ostoista, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Jos metalliromu ostetaan toisesta EU-jäsenvaltiosta ja kyse on yhteisöhankinnasta, ilmoita ostoon liittyvä vero kohdassa Vero tavaraostoista muista EU-maista.

Lisätietoa: Romualan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 

Verokauden vähennettävä vero

Verokauden vähennyskelpoisten arvonlisäverojen yhteismäärä.

Vähennettäviä ovat sellaiset verot, jotka sisältyvät arvonlisäverollista vähennykseen oikeuttavaa liiketoimintaa varten ostettuihin tavaroihin ja palveluihin.

Verolliseen liiketoimintaan kuuluvia vähennettäviä veroja voivat olla

• kotimaiseen ostoon sisältynyt vero
• EU-tavaraostoista eli yhteisöhankinnoista suoritettu vero (ilmoita myös kohdassa ”Vero tavaraostoista muista EU-maista”)
• maahantuonnin yhteydessä maksettu arvonlisävero (= ostot EU:n ulkopuolelta, myös Ahvenanmaalta)
• käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettu vero sellaisesta Suomessa tehdystä ostosta, jossa ulkomaalainen myyjä ei ole ollut Suomessa arvonlisäverovelvollinen (ilmoita myös kohdassa ”Vero kotimaan myynnistä” tai ”Vero palveluostoista muista EU-maista”)
• rakentamispalvelujen ja metalliromun ostosta käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettu vero (ilmoita myös kohdassa ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostosta”)
• Suomessa tapahtuneesta päästöoikeuden ostosta suoritettu vero (ilmoita myös kohdassa ”Vero kotimaan myynnistä verokannoittain”).
• tele-, lähetys- ja sähköisiin palveluihin liittyvät Suomessa ostettuihin tavaroihin ja palveluihin sisältyvät verot silloin, kun verovelvollinen on rekisteröitynyt arvonlisäveron erityisjärjestelmään (M1SS) toisessa EU-maassa ja verovelvollinen on rekisteröity tavaroiden kaukomyynnistä Suomeen).

Ostoihin sisältyvät verot saa vähentää vain siltä osin kuin ostettuja tavaroita tai palveluita on käytetty arvonlisäverolliseen toimintaan. Vähennysrajoitusten alaisesta käytöstä ja esim. yksityiskäytöstä vähennystä ei voi tehdä.

Lisätietoa: Vähennysoikeuden rajoitukset 

Lisätietoa: Arvonlisäveron erityisjärjestelmä

Lisätietoa: Arvonlisäveron vähennysoikeudesta

Alarajahuojennuksen määrä

Jos yritys on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen, merkitse huojennuksen määrä tähän.

Lisätietoa: Arvonlisäveron alarajahuojennuksen tiedot

Maksettava vero / Palautukseen oikeuttava vero (-)

Verokauden arvonlisäverolaskelman lopputulos. Tuloksen saat, kun lasket ensin yhteen veron kotimaan myynnistä, veron tavaraostoista muista EU-maista, veron palveluostoista muista EU-maista sekä veron rakentamispalvelun ja metalliromun ostoista. Vähennä tästä summasta kohdekauden vähennettävä vero ja alarajahuojennus.

Jos erotus on negatiivinen eli suoritettavat verot ovat pienemmät kuin vähennettävät verot, merkitse luvun eteen miinusmerkki.

Verohallinto kirjaa ilmoittamasi veron arvonlisäveron tilillesi.

Palautukseen oikeuttava vero vaikuttaa OmaVeron saldoon vasta, kun Verohallinto on hyväksynyt palautuksen.

0-verokannan alainen

liikevaihto

Ilmoita tässä sellaiset arvonlisäverottomat tavaroiden ja palvelujen myynnit, joihin liittyvien ostojen arvonlisäverot saa vähentää kohdekauden vähennettävissä veroissa. Näitä ovat mm. seuraavat myynnit:

• tavaran myynti EU:n ulkopuolelle, esim. Norjaan, Venäjälle tai Manner-Suomesta Ahvenanmaalle
• tavaran myynti asennettuna tai koottuna toisessa EU-maassa
• veroton myynti matkailijoille
• veroton myynti diplomaateille ja kansainvälisille järjestöille
• varastointimenettelyihin liittyvä veroton myynti
• jäsenlehtien painosten veroton myynti yleishyödyllisille yhteisöille
• verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti
• ulkomailla tapahtuva palvelujen tai tavaroiden myynti, jota ei ilmoiteta kohdassa ”Palvelujen myynnit muihin EU-maihin”, esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa sijaitsevaan kiinteistöön kohdistuvan rakentamispalvelun myynti.
• tele- ja lähetyspalvelujen sekä sähköisten palvelujen myynti kuluttajalle toisessa EU-maassa

Älä merkitse tähän

• niitä verottomia myyntejä, joihin liittyviä ostoja ei voi vähentää.
• kohdassa ”Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin” ilmoitettavat myynnit
• kohdassa ”Palvelujen myynnit muihin EU-maihin” ilmoitettavat myynnit.

Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin

Ilmoita tässä yhteisömyyntien yhteismäärä eli kaikki tavaroiden myynnit arvonlisäverovelvollisille ostajille toisiin EU-maihin. Myynti on yhteisömyyntiä vain, jos tavarat kuljetetaan Suomesta toiseen EU-maahan.

Myynnin arvo on myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen perustuva hinta, joka sisältää kaikki ostajalta perittävät hinnanlisät (esimerkiksi laskutuslisät, postitus- ja toimituskulut). Laske arvoon myös kuljetuskustannukset, jotka yrityksesi on veloittanut tavaroiden toimittamisesta.

Yhteisömyyntiä on myös tavaroiden siirto EU-maasta toiseen EU-maahan siellä tapahtuvaa myyntiä varten. Ilmoita tässä esimerkiksi Suomesta Saksaan siirrettyjen ja siellä edelleen myytäväksi tarkoitettujen tavaroiden arvo.

Älä ilmoita kolmikantakaupan toista myyntiä veroilmoituksella. Se ilmoitetaan vain yhteenvetoilmoituksella.

Tavaroiden myynnit muiden EU-maiden kuluttajille eivät ole verotonta yhteisömyyntiä vaan verollista kotimaan myyntiä. Ilmoita ne kohdissa Vero kotimaan myynnistä verokannoittain. Poikkeuksia ovat uusien kuljetusvälineiden myynnit yksityishenkilöille toiseen EU-maahan. Ne ovat aina verotonta yhteisömyyntiä joten ilmoita ne kohdassa 0-verokannan alainen liikevaihto.

Lisätietoa: Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa

Huom. Yhteisömyynneistä on aina annettava myös asiakaskohtaisesti eritelty arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus. Anna yhteenvetoilmoitus vain niiltä kuukausilta, jolloin tavaramyyntiä muihin EU-maihin on ollut. Anna ilmoitus sähköisesti viimeistään seuraavan kuukauden 20. päivänä, esimerkiksi maaliskuun myynneistä huhtikuun 20. päivänä.

Lisätietoa: Arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus

Myöhässä annetulle yhteenvetoilmoitukselle määrätään laiminlyöntimaksu. Muissa yhteenvetoilmoituksen puute- ja virhetapauksissa katsotaan lähtökohtaisesti, että laiminlyönti koskee yhteenvetoilmoituksen sijaan oma-aloitteisten verojen veroilmoitusta ja kyse on virheellisesti ilmoitetusta EU-myynnistä veroilmoituksella. 

Lue lisää yhteenvetoilmoituksen laiminlyöntimaksuista Seuraamusmaksut oma-aloitteisessa verotuksessa.

Palvelujen myynnit muihin EU-maihin

Merkitse tähän sellaisten palvelujen myyntien yhteismäärä, jotka verotetaan ostajan maassa arvonlisäverovelvollisten välisiä myyntejä koskevan yleissäännöksen mukaan (ostaja on muusta EU-maasta kuin Suomesta).

Palvelujen ostaja suorittaa tällaisista palveluista veron käännetyn verovelvollisuuden perusteella siinä EU-maassa, johon palvelu luovutetaan.

Jos tällaisen palvelun myynti on toisessa EU-maassa veroton, älä ilmoita myyntiä tässä kohdassa. Ilmoita myynti tällöin kohdassa ”0-verokannan alainen liikevaihto”.

Palvelujen myynnin yleissäännös arvonlisäverotuksessa:

Myynti elinkeinonharjoittajalle verotetaan siinä maassa, jonne ostaja on sijoittautunut.

Tähän kohtaan ei merkitä seuraavia palveluita, koska niihin ei sovelleta yleissäännöstä:

• kiinteistöön kohdistuvat palvelut
• henkilökuljetuspalvelut
• kuljetusvälineen lyhytaikainen vuokraus
• pääsy opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä pääsyyn välittömästi liittyvät palvelut (esim. eteispalvelumaksu)
• ravintola- ja ateriapalvelut
• matkatoimistopalvelut.

Älä ilmoita tässä kohdassa myyntejä kuluttajille äläkä sellaisia arvonlisäverovelvolliselle tehtyjä myyntejä, jotka verotetaan toisessa EU-maassa muulla perusteella kuin yleissäännöksen mukaan.

Myynnin arvo on myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen perustuva hinta, joka sisältää kaikki ostajalta perittävät hinnanlisät. Laske arvoon myös kustannukset, jotka yrityksesi on veloittanut palvelun toimittamisesta.

Lisätietoa: Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen

Huom. Anna näistä palvelujen myynneistä aina myös asiakaskohtaisesti eritelty arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus. Anna yhteenvetoilmoitus vain niiltä kuukausilta, jolloin palvelumyyntiä muihin EU-maihin on ollut. Anna ilmoitus sähköisesti viimeistään seuraavan kuukauden 20. päivänä, esimerkiksi maaliskuun myynneistä huhtikuun 20. päivänä.

Lisätietoa: Arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus

Tavaraostot muista EU-maista

Muista EU-maista kuin Suomesta ostettujen tavaroiden (= yhteisöhankintojen) yhteissumma. Ilmoita myös verottomat yhteisöhankinnat.

Yhteisöhankinta on kysymyksessä silloin, kun tavara ostetaan toisessa EU-maassa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä olevalta elinkeinonharjoittajalta ja tavara kuljetetaan joko myyjän tai ostajan toimeksiannosta Suomeen.

Vaikka yhteisöhankinta oikeuttaisi vähennykseen, ilmoita tavaraosto ja siitä suoritettava vero seuraavasti:

• Tavaraostot muista EU-maista (tavaroiden hankintahinta)
• Vero tavaraostoista muista EU-maista
• Verokauden vähennettävä vero, jos veron saa vähentää.

Ilmoita muista EU-maista ostetut palvelut kohdassa Palveluostot muista EU-maista.

Lisätietoa: Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa

Palveluostot muista EU-maista

Ilmoita tässä sellaisten muista EU-maista ostettujen palvelujen yhteismäärä, joista palvelun myyntimaan yleissäännöksen mukaan vero suoritetaan Suomeen käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Ilmoita lisäksi ostoista suoritettavat verot kohdassa ”Vero palveluostoista muista EU-maista” ja vähennettävät verot kohdassa ”Verokauden vähennettävä vero”, mikäli hankinta oikeuttaa vähennykseen

Tähän kohtaan ei merkitä:

• yleissäännöksen mukaista palvelua, jonka myynti on veroton (esim. verottomaan vesialukseen kohdistuva työ)
• työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten (käännetty verovelvollisuus). Merkitse nämä ostot vain kohtaan ”Rakentamispalvelun ostot ja metalliromun ostot”.
• seuraavia palveluita, koska niihin ei sovelleta yleissäännöstä:
  • kiinteistöön kohdistuvat palvelut
  • henkilökuljetuspalvelut
  • kuljetusvälineen lyhytaikainen vuokraus
  • pääsy opetus-, tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyyn tai muuhun vastaavaan tilaisuuteen sekä pääsyyn välittömästi liittyvät palvelut (esim. eteispalvelumaksu)
  • ravintola- ja ateriapalvelut
  • matkatoimistopalvelut.

Lisätietoa: Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen.

Ilmoita muista EU-maista tekemäsi tavaroiden ostot kohdassa Tavaraostot muista EU-maista.

Rakentamispalvelun ja metalliromun myynnit (käännetty verovelvollisuus)

Rakentamispalvelun myyjä merkitsee tähän kohtaan sellaisten myymiensä rakentamispalvelujen yhteismäärän, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Lisätietoa: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Metalliromun ja -jätteen myyjä merkitsee tähän kohtaan sellaisten metalliromun ja -jätteen myyntien yhteismäärän, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Jos metalliromu myydään toiseen EU-maahan ja kyse on yhteisömyynnistä, älä ilmoita myyntiä tässä kohdassa. Ilmoita myynti silloin kohdassa Tavaroiden myynnit muihin EU-maihin.

Lue lisää:

Metalliromun ja -jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Ohje: Metalliromun myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus lyhyesti

Metalliromun myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus – usein kysyttyä

Rakentamispalvelun ja metalliromun ostot (käännetty verovelvollisuus)

Rakentamispalvelun ostaja merkitsee kohtaan sellaisten ostamiensa rakentamispalvelujen yhteismäärän, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Ilmoita myös ostot, jotka ovat työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten (käännetty verovelvollisuus).

Vaikka ilmoittava yritys ei itse harjoittaisi rakentamispalvelujen myyntiä, ilmoita kohdissa ”Vero rakentamispalvelun ja metalliromun ostosta” sekä ”Rakentamispalvelun ja metalliromun ostot” ulkomaalaisilta ostetut Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön kohdistuvat rakentamispalvelut, joista yritys ostajana suorittaa veron (AVL 9 §:n perusteella).

Lue lisää:

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Ohje:

Metalliromun ja -jätteen ostaja merkitsee tähän kohtaan sellaisten metalliromun ja -jätteen ostojensa yhteismäärän, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Jos metalliromu ostetaan toisesta EU-maasta ja kyse on yhteisöhankinnasta, ilmoita osto kuten tavaraostot muista EU-maista.

Ohje: Metalliromun myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus lyhyesti

Jos verokaudella ei ole alv -toimintaa

Jos yritys on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, oma-aloitteisten verojen tiedot on annettava silloinkin, kun arvonlisäverollinen liiketoiminta on kausiluonteista tai se keskeytyy useamman verokauden ajaksi.

Arvonlisäverollisen toiminnan keskeytymisestä voi kuitenkin ilmoittaa veroilmoituksella jo etukäteen. Jos verokaudella ei ole ollut toimintaa, merkitse nolla kohtaan ”Maksettava vero / Palautukseen oikeuttava vero”. Alv-toiminnan, palkanmaksun tai vakuutusmaksuverollisen toiminnan keskeytyessä ns. nollailmoituksia on mahdollista antaa etukäteen enintään seuraavan puolen vuoden ajaksi.

OmaVerossa ei-toimintaa -ilmoitus annetaan jokaiselle verokaudelle erikseen valitsemalla ilmoitukselta kohta ”ei toimintaa/Ei palkanmaksua.

Kun olet ilmoittanut keskeytyksestä etukäteen, arvonlisäveroon liittyviä tietoja ei tarvitse ilmoittaa niiltä verokausilta, joilta nollailmoitus on annettu. Jos toimintaa kuitenkin on ollut, on veroilmoitus annettava tältäkin ajalta.

• Jos verokausi on kalenterikuukausi, nollailmoituksen voi antaa etukäteen enintään 6 seuraavalta kuukaudelta.
• Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi, nollailmoituksen voi antaa etukäteen enintään 2 seuraavalta vuosineljännekseltä.

Jos arvonlisäverollinen liiketoiminta on päättynyt kokonaan, siitä on annettava erillinen lopettamisilmoitus Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän muutos- ja lopettamisilmoituksella (ytj.fi). Kun annat arvonlisäveron tiedot toiminnan viimeiseltä verokaudelta, lisää suoritettaviin veroihin myös vero loppuvarastosta ja tilisaatavista.

Huom. Jos yritykselläsi kuitenkin on 0-verokannan alaista myyntiä, joihin liittyvien ostojen arvonlisäveron voi vähentää, ilmoita myynti kohdassa 0-verokannan alainen liikevaihto. Älä siinä tapauksessa anna nollailmoitusta.

Lisätietoa: Oma-aloitteisten verojen ilmoittaminen ja maksaminen toiminnan loppuessa tai verokauden muuttuessa

Arvonlisäveron alarajahuojennuksen tiedot

Alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto

Huom. Täytä alarajahuojennuksen tiedot vain, jos yritys on oikeutettu alarajahuojennukseen.

Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vähäisen liiketoiminnan ja siihen liittyvän alarajahuojennuksen liikevaihtorajoja nostettiin 1.1.2016 alkavalta tilikaudelta lähtien. Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nousi 10 000 euroon (aiempi raja oli 8 500 euroa). Arvonlisäveron alarajaan liittyvän verohuojennuksen yläraja nousi 30 000 euroon (aiempi raja oli 22 500 euroa).

1.1.2016 tai sen jälkeen alkaneilta tilikausilta huojennuksena saa koko tilikaudelta tilitettävän veron, jos yrityksen liikevaihto on enintään 10 000 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on vähintään 10 000 euroa mutta alle 30 000 euroa, maksettavaa arvonlisäveroa huojennetaan osittain.

Ennen 1.1.2016 alkaneilta tilikausilta huojennuksena saa koko tilikaudelta tilitettävän veron, jos yrityksen liikevaihto on enintään 8 500 euroa. Jos yrityksen liikevaihto on vähintään 8 500 euroa mutta alle 22 500 euroa, maksettavaa arvonlisäveroa huojennetaan osittain.

Alarajahuojennuksesta ei tehdä erillistä palautushakemusta. Jos arvonlisäveron tiedot kyseiseltä verokaudelta on jo annettu, mutta ei ole ilmoitettu alarajahuojennuksen tietoja, ilmoita kaikki verokauden arvonlisäverotiedot uudestaan korvaavalla ilmoituksella.

Ilmoita alarajahuojennuksen tiedot seuraavasti:

• Jos verokausi on kalenterikuukausi, ilmoita tiedot tilikauden viimeisessä ilmoituksessa ja laske alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto koko tilikaudelta.
• Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi, ilmoita tiedot kalenterivuoden viimeisen vuosineljänneksen ilmoituksessa ja laske alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto koko kalenterivuodelta.
• Jos verokausi on kalenterivuosi, ilmoita tiedot kalenterivuoden ilmoituksessa ja laske alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto koko kalenterivuodelta uusien 1.1.2016 voimaan tulleiden määräysten mukaan.

Huom. Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi, tilikautena pidetään arvonlisäverolain (AVL, 216 §) mukaan kalenterivuotta.

Miten huojennukseen oikeuttava myynti lasketaan?

Laske huojennukseen oikeuttava liikevaihto vähentämällä verollisten myyntien (ilman veron osuutta) yhteismäärästä vastikkeet, jotka yritys on saanut metsätaloudesta, kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta (AVL 30 §) ja käyttöomaisuuden myynnistä. Älä laske liikevaihtoon verottomia tukia, esimerkiksi maatalouden pinta-alatukia.

Lisää näin saamaasi määrään vastikkeet, jotka yritys on saanut seuraavista verottomista myynneistä

• tavaran myynti muihin EU-maihin (yhteisömyynti, AVL 72 a–72 c §)
• vientimyynti (AVL 70 §)
• veroton myynti matkailijoille (AVL 70 b §)
• AVL 71 ja 72 §:ssä tarkoitettujen verottomien palvelujen myynti
• verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti (AVL 58 §)
• vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden painosten myynti yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
• veroton myynti diplomaattisille edustustoille ja kansainvälisille järjestöille (AVL 72 d §)
• veroton moottoriajoneuvojen myynti (AVL 72 e §)
• muiden kuin liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalvelujen myynti
• kiinteistön tai siihen kohdistuvan oikeuden luovutus (jollei kysymys ole AVL 30 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta)
• rakentamispalvelun myynti, johon sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta (AVL 8 c §).

Huom. Merkitse kohtaan ”Alarajahuojennukseen oikeutettu liikevaihto” muunnettu liikevaihto, jos alarajahuojennus koskee sellaista tilikautta tai tilikauden osaa, joka on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta. Muunna huojennukseen oikeuttava liikevaihto tällaisessa tapauksessa vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa: kerro liikevaihto luvulla 12 ja jaa se tilikauden täysien kalenterikuukausien määrällä.

Lue lisää:

Arvonlisäveron alarajahuojennus (ohje tilikausille, jotka ovat alkaneet 1.1.2016 tai sen jälkeen)

Arvonlisäveron alarajahuojennus (ohje tilikausille, jotka ovat alkaneet aiemmin kuin 1.1.2016)

Alarajahuojennukseen oikeuttava vero

Huojennukseen oikeuttava vero on myynnistä suoritettavien verojen ja ostosta vähennettävien verojen erotus. Laske huojennukseen oikeuttava vero verokauden mukaan joko tilikauden tai kalenterivuoden maksettavasta verosta, josta on vähennettyseuraavat erät:

1. metsätaloudesta tilitettävä vero
2. kiinteistön käyttöoikeuden (AVL 30 §) luovuttamisesta tilitettävä vero
3. käyttöomaisuuden myynnistä suoritettava vero
4. vero, jonka ostaja suorittaa AVL:n 2 a, 8 a–8 c tai 9 §:n perusteella (käännetty verovelvollisuus)
5. tavaroiden ja palvelujen yhteisöhankinnasta suoritettava vero

(Älä siis tilitettävää veroa laskiessasi ota huomioon kohtien 3–5 myynneistä suoritettavia veroja.).

Lue lisää:

Arvonlisäveron alarajahuojennus (ohje tilikausille, jotka ovat alkaneet 1.1.2016 tai sen jälkeen)

Arvonlisäveron alarajahuojennus (ohje tilikausille, jotka ovat alkaneet aiemmin kuin 1.1.2016)

Alarajahuojennuksen määrä ilmoitetaan arvonlisäveron tiedoissa ennen maksettavaa tai palautukseen oikeuttavaa veroa.

Laske alarajahuojennuksen määrä käyttämällä alla olevaa laskukaavaa. Merkitse näin saatu alarajahuojennus kohtaan Alarajahuojennuksen määrä.

Jos alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto on enintään 10 000 euroa, älä käytä laskukaavaa. Alarajahuojennuksen määrä on silloin sama kuin alarajahuojennukseen oikeuttava vero. Yritys saa siis alarajahuojennuksena koko huojennukseen oikeuttavan veron.

Jos liikevaihto on yli 10 000 euroa, laske alarajahuojennus seuraavan kaavan mukaan:

Laskukaavassa liikevaihto tarkoittaa huojennukseen oikeuttavaa liikevaihtoa ja vero huojennukseen oikeuttavaa veroa.

Esimerkki alarajahuojennuksen laskemisesta
Yrityksen tilikausi on kalenterivuosi. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 9 000 euroa (vero 2 160 euroa), verottomia vientimyyntejä 2 000 euroa ja yhteisömyyntejä 6 000 euroa.

Yritys on myynyt tilikauden aikana käyttöomaisuutta 3 000 eurolla. Käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavia veroja yritys on maksanut 250 euroa. Vähennyskelpoisten ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana 400 euroa.

Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 17 000 euroa (verolliset myynnit sekä verottomat vienti- ja yhteisömyynnit, ei käyttöomaisuuden myyntejä). Tämä merkitään kohtaan Alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto.

Huojennukseen oikeuttavan veron määrä on kotimaan myynneistä suoritettavien ja tilikaudelta vähennettävien verojen erotus 1 760 euroa. Tämä merkitään kohtaan Alarajahuojennukseen oikeuttava vero. Käyttöomaisuuden myynnistä suoritettavia ja käännettyyn verovelvollisuuteen perustuvia veroja ei oteta huomioon.

Yrityksen alarajahuojennus lasketaan seuraavasti:

1 760 – (17 000 – 10 000) x 1 760 = 1 144

                         20 000

Alarajahuojennuksen määräksi merkitään 1 144 euroa.

Alarajahuojennuksen määrän laskeminen tilikaudelta, joka on alkanut ennen 1.1.2016

Alarajahuojennuksen määrä ilmoitetaan arvonlisäveron tiedoissa ennen maksettavaa tai palautukseen oikeuttavaa veroa.

Laske alarajahuojennuksen määrä käyttämällä alla olevaa laskukaavaa. Merkitse näin saatu alarajahuojennus kohtaan Alarajahuojennuksen määrä.

Jos alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto on enintään 8 500 euroa, älä käytä laskukaavaa. Alarajahuojennuksen määrä on silloin sama kuin alarajahuojennukseen oikeuttava vero. Yritys saa siis alarajahuojennuksena koko huojennukseen oikeuttavan veron.

Jos liikevaihto on vähintään 8 500 euroa, laske alarajahuojennus seuraavan kaavan mukaan:

vero – (liikevaihto – 8 500) x vero 
         14 000

Laskukaavassa liikevaihto tarkoittaa huojennukseen oikeuttavaa liikevaihtoa ja vero huojennukseen oikeuttavaa veroa.

Esimerkki alarajahuojennuksen laskemisesta
Yrityksen tilikausi on kalenterivuosi. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 9 000 euroa (vero 2 160 euroa), verottomia vientimyyntejä 2 000 euroa ja yhteisömyyntejä 6 000 euroa.

Yritys on myynyt tilikauden aikana käyttöomaisuutta 3 000 eurolla. Käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavia veroja yritys on maksanut 250 euroa. Vähennyskelpoisten ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana 400 euroa.

Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 17 000 euroa (verolliset myynnit sekä verottomat vienti- ja yhteisömyynnit, ei käyttöomaisuuden myyntejä). Tämä merkitään kohtaan Alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto.

Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien ja tilikaudelta vähennettävien verojen erotus 1 760 euroa. Tämä merkitään kohtaan Alarajahuojennukseen oikeuttava vero. Käyttöomaisuuden myynnistä suoritettavia ja käännettyyn verovelvollisuuteen perustuvia veroja ei oteta huomioon.

Yrityksen alarajahuojennus lasketaan seuraavasti:

1 760 – (17 000 –  8 500) x 1 760 = 691,43

                    14 000

Alarajahuojennuksen määräksi merkitään 691,43 euroa.

Työnantajasuoritusten tiedot

Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset

Muun muassa seuraavat verokauden aikana maksetut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset:

• palkat, palkkiot, etuudet ja korvaukset, jotka on maksettu työ- tai virkasuhteessa olevalle henkilölle (ennakkoperintälaki, EPL 13 §)
• kokouspalkkiot, henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot, hallintoelimen jäsenyydestä maksetut palkkiot, toimitusjohtajan palkkiot, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamat palkat sekä luottamustoimesta maksetut palkkiot (EPL 13 §)
• merityötulot
• eläkkeet, sosiaalietuudet, vakuutussuoritukset yms. (myös rajoitetusti verovelvolliselle maksetut eläkkeet)
• työ- ja käyttökorvaukset (EPL 25 §)
• urheilijan palkat ja palkkiot sekä urheilijarahastosta maksettu suoritus
• työvoimaviranomaisen maksama palkkaturva
• konkurssipesän maksama nopeutettu palkkaturva
• sijaismaksajan maksamat palkat
• palkat, joista sosiaaliturvasopimuksen tai EU/ETA-sosiaaliturva-asetuksen perusteella ei makseta sosiaaliturva- tai sairausvakuutusmaksua.

Merkitse kaikki nämä suoritukset riippumatta siitä, maksetaanko niiden perusteella työnantajan sairausvakuutusmaksua vai ei.

• .Jos kohdassa ”Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset” on vain sellaisia suorituksia, joiden perusteella ei makseta työnantajan sairausvakuutusmaksua, merkitse nollat kohtiin ”Työnantajan sairausvakuutusmaksun alaiset palkat” ja ”Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu”.

Merkitse tähän kohtaan myös rajoitetusti verovelvollisille maksetut ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset, jotka ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista suorituksista (7809) suorituslajeilla AR, R2, R5, R6, RM ja RE.

Vuosi-ilmoitus rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista (7809)

Merkitse palkka myös silloin, kun siitä ei toimiteta ennakonpidätystä esimerkiksi palkan pienuuden vuoksi tai koska palkka maksetaan ainoastaan luontoisetuna tai koska ennakonpidätysprosentti on nolla (ns. nollaverokortti).

Jos kotitalous on maksanut työntekijälle palkkaa enintään 1 500 euroa kalenterivuodessa eikä ennakonpidätystä tämän vuoksi ole toimitettu, oma-aloitteisten verojen veroilmoitusta ei anneta. Tiedot on kuitenkin annettava, jos ennakonpidätys on toimitettu. Vuosi-ilmoitus on annettava aina, jos palkka on yli 200 euroa.

Lisätietoa:

Kotitalous palkan maksajana

Työnantajasuoritusten ilmoittaminen ja maksaminen - kotitaloudet

Palkaksi laskettavat erät
Laske palkkaan mukaan muun muassa seuraavat palkaksi katsottavat erät:

• palkkaan lisätyt auto-, asunto-, ravinto- ja muut luontoisedut
• veronalaiset osat työmatkoilta maksettujen matkakustannusten korvauksista: jos työnantaja on maksanut työmatkakustannusten korvaukset väljemmin perustein tai suurempina kuin niitä koskevassa Verohallinnon päätöksessä on määrätty, merkitse veronalainen osa korvauksista työntekijän palkaksi. Katso korvausten ehdot ja enimmäismäärät (Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista).
• sairausajalta maksetut palkat, vaikka niihin olisi saatu korvausta Kelalta tai vakuutusyhtiöltä
• työsuhteessa saadut palvelurahat
• palkaksi katsotut työnantajan maksamat eläkevakuutusmaksut
• sairauskassan maksamat täydennyspäivärahat
• ns. 6 kuukauden sääntöä sovellettaessa vakuutuspalkat, tai jos niistä ei ole sovittu, ennakonpidätyksen alaiset palkat
• edut työsuhdeoptioista ja työsuhdelainasta
• työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat luento- ja esitelmäpalkkiot, kokouspalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot riippumatta siitä, maksetaanko niiden perusteella työntekijän eläkemaksua vai ei
• työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksetut korvaukset tai muut vahingonkorvaukset
• henkilöstörahastolaissa (814/1989) tarkoitetut käteisenä maksetut voittopalkkiot.

Palkaksi ei lasketa

• verovapaita matkakustannusten korvauksia, jos ne on maksettu palkansaajalle Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksen mukaisin perustein
• veronalaisia kustannusten korvauksia, jos ne on korvattu ilman ennakonpidätysvelvollisuutta (esim. puhelinkulukorvaus, työkalukorvaus)
• verovapaita henkilökuntaetuja, jotka on annettu koko henkilökunnalle (TVL 67 §, 69 §)
• työn suorittamisesta palkansaajalle aiheutuneita kustannuksia (esim. moottorisahavähennys), jotka on vähennetty palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista
• perhehoitajalle maksettuja verovapaita kustannusten korvauksia.

Lisätietoa: Palkka ja työkorvaus verotuksessa

Työ- ja käyttökorvaukset
Luonnolliselle henkilölle tai yhtymälle (kuten avoimelle yhtiölle tai kommandiittiyhtiölle) maksetuista työ- ja käyttökorvauksista on toimitettava ennakonpidätys, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Ilmoita nämä työ- ja käyttökorvaukset tässä kohdassa. Merkitse korvaukset bruttomääräisinä vähentämättä arvonlisäveroa tai työmatkakustannusten korvauksia.

Myös osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai muulle yhteisölle maksetuista työ- ja käyttökorvauksista on toimitettava ennakonpidätys, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Ilmoita nämä ennakonpidätykset kohdassa Muiden oma-aloitteisten verojen tiedot. Käytä veron tunnusta 25.

Huom. Osinkoina maksettuja suorituksia ei ilmoiteta lainkaan kohdassa Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset. Ilmoita osingoista toimitetut ennakonpidätykset vain kohdassa Muiden oma-aloitteisten verojen tiedot. Käytä veron tunnusta 92.

Katso myös kohta Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot

Toimitettu ennakonpidätys

Ennakonpidätykset, jotka on toimitettu

• palkoista
• työ- ja käyttökorvauksista, joiden saajana on luonnollinen henkilö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai muu yhtymä
• eläkkeistä (myös rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista eläkkeistä), elinkoroista, sosiaalietuuksista, syytingeistä, lakkoavustuksista yms.
• urheilijan palkasta tai palkkiosta tai urheilijarahastosta maksetusta suorituksesta rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta suorituksesta, joka on ilmoitettu kohdassa Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset.

Huom. Ilmoita osingoista toimitettu ennakonpidätys kohdassa Muiden oma-aloitteisten verojen tiedot. Käytä veron tunnusta 92.

Lisätietoa: Ennakonpidätyksen toimittaminen

Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset

Lähdeveron alaiset palkat ja suoritukset, jotka verokauden aikana on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle. Merkitse palkat ja suoritukset tekemättä niistä lähdeverovähennystä (ks. laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 6 §).

Esimerkkejä tähän kohtaan merkittävistä suorituksista:

• lähdeveron alainen palkka (ks. kustannusten korvaukset)
• julkisyhteisön maksama palkka
• esiintyvän taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaisesta toiminnasta maksettu korvaus (vero 15 % tai lähdeverokortissa määrätty alhaisempi lähdevero)
• ulkomaisen konserniyhtiön tai vastaavan maksama palkka ulkomailla työskentelevälle rajoitetusti verovelvolliselle, joka on Suomessa vakuutettu
• Suomessa tehtyyn työhön perustuva työsuhdeoptio ja osakepalkkio
• työkorvaus (ilmoita yhteisölle maksettu korvaus vain, jos siitä on peritty lähdevero) sellaiset rajoitetusti verovelvolliselle maksetut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset, joita ei ilmoiteta kohdassa ”Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset”.

Myös yleisesti verovelvolliselle maksettu ns. avainhenkilön palkka (vähintään 5 800 e/kk) ilmoitetaan tässä kohdassa. (Ks. laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta.)

• Jos suomalainen yritys maksaa palkan ulkomailla työskentelevälle rajoitetusti verovelvolliselle, joka ei ole Suomessa vakuutettu, tuloa ei ilmoiteta oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Vuosi-ilmoitus on kuitenkin annettava.

Kuka on rajoitetusti verovelvollinen?

Rajoitetusti verovelvollisia ovat seuraavat henkilöt:

• pysyvästi ulkomailla asuva ulkomaan kansalainen, joka oleskelee Suomessa enintään kuuden kuukauden ajan
• ulkomaille asettunut Suomen kansalainen yleensä sen jälkeen, kun hän on asunut ulkomailla kolme kalenterivuotta muuttovuoden jälkeen eikä hänellä enää ole olennaisia siteitä Suomeen.

Kustannusten korvaukset rajoitetusti verovelvollisille
Jos Suomessa lyhytaikaisesti oleskelevan henkilön varsinainen työntekemispaikka on ulkomailla (esim. luennoitsijat ja asiantuntijat), palkkaan ei lasketa tuloverolain mukaisia verovapaita matkakustannusten korvauksia eikä merityötuloa saavan verovapaita korvauksia. Ks. tarkemmin kohdan ”Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset” esimerkki ”Palkaksi ei lasketa”.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan tuloverolain mukaisesti.

Jos rajoitetusti verovelvollinen sitä vastoin työskentelee Suomessa päätoimisesti esimerkiksi täällä sijaitsevassa liikkeessä, virastossa tai tuotantolaitoksessa, tällaista paikkaa voidaan pitää hänen varsinaisena työpaikkanaan. Edellytyksiä verottomalle kustannusten korvaamiselle ei silloin ole.

Jos työnantaja on maksanut kohdekaudella vain lähdeveron alaisia suorituksia eikä lainkaan ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun alaisia suorituksia, ilmoitetaan nollat ennakonpidätystä koskevissa kohdissa ”Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset” ja ”Toimitettu ennakonpidätys” sekä sairausvakuutusmaksua koskevissa kohdissa ”Työnantajan sairausvakuutusmaksun alaiset palkat” sekä ”Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu”

Lähdevero palkoista yms.

Merkitse tähän kohtaan

• palkoista ja työkorvauksista perityt lähdeverot, myös ulkomaiselta yhteisöltä työkorvauksesta peritty lähdevero
• vakuutetun sairausvakuutusmaksut (sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu)
• taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuvasta korvauksesta peritty lähdevero
• ns. avainhenkilöiden palkkatulon lähdevero.

Lisäksi tähän kohtaan merkitään vero, joka on peritty rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista ennakonpidätyksen alaisista suorituksista. Nämä suoritukset on ilmoitettu kohdassa ”Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset”.

Laske lähdevero palkasta tai suorituksesta, josta on tehty lähdeverolain 6 §:n mukainen vähennys (510 e/kk tai 17 e/pv).

Huom . Ilmoita rajoitetusti verovelvollisten lähdevero koroista ja rojalteista kohdassa Muut oma-aloitteiset verot. Käytä veron tunnusta 69. Osinkojen lähdeveron verolajin tunnus taas on 39 ja korkotulon lähdeveron tunnus 84. Lisätietoa: Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot 

Työnantajan sairausvakuutusmaksun alaiset palkat

Verokauden aikana maksetut sairausvakuutusmaksun alaiset palkat ja muut suoritukset, muun muassa:

• ennakkoperintälain 13 §:ssä mainitut ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja korvaukset lukuun ottamatta sairausvakuutuslaissa säädettyjä poikkeuksia (11 luvun 2 §:n 4 momentti) ks. luettelo kohdassa ”Palkaksi ei merkitä”
• täydennyspäivärahat, jotka on maksanut vakuutuskassalaissa tarkoitettu sairauskassa
• työsuhteessa saadut palvelurahat
• ns. 6 kuukauden sääntöä sovellettaessa vakuutuspalkka, tai jos siitä ei ole sovittu, ennakonpidätyksen alainen palkka
• rajoitetusti verovelvollisen palkka, jos työntekijä on Suomessa vakuutettu (ks. kohta ”Lähdeveron alaiset palkat ja muut suoritukset”)
• ns. avainhenkilölle maksettu vähintään 5 800 euron kuukausipalkka (ks. laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta)
• rajoitetusti verovelvollisen taiteilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuva korvaus
• merityötulot
• palkkaturvana maksettu saatava
• urheilijarahastoon siirretty suoritus.

Merkitse palkka myös silloin, kun siitä ei toimiteta ennakonpidätystä esimerkiksi palkan pienuuden vuoksi tai koska palkka maksetaan ainoastaan luontoisetuna tai koska ennakonpidätysprosentti on nolla (ns. nollaverokortti). Työnantajan sairausvakuutusmaksu maksetaan myös silloin, kun palkasta ei toimiteta ennakonpidätystä.

Jos maksettujen palkkojen ja muiden suoritusten perusteella ei makseta sairausvakuutusmaksua, merkitse nollat kohtiin ”Työnantajan sairausvakuutusmaksun alaiset palkat” ja ”Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu”.

Rajoitetusti verovelvollinen työntekijä, joka on vakuutettu Suomessa
Työnantaja maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksun ja perii vakuutetun sairausvakuutusmaksun, jos rajoitetusti verovelvollinen työntekijä on Suomessa vakuutettu. Rajoitetusti verovelvollinen on Suomessa vakuutettu, jos hän työskentelee suomalaisessa aluksessa tai tulee Suomeen työhön vähintään neljäksi kuukaudeksi, eikä hänellä ole tätä työtä varten kotimaasta saatua todistusta A1 tai muuta lähetetyn työntekijän todistusta.

Työnantajan ei tarvitse maksaa eikä periä työntekijältä sairausvakuutusmaksua, jos rajoitetusti verovelvollisen palkka on alle vuosittain vahvistetun määrän. Vuonna 2016 palkkaraja on 1 173 e/kk tai työaika alle 18 h/viikko. Tarkista vuoden 2017 palkkaraja ohjeesta Sotu- ja sava-maksun määräytyminen ja verotus.

Vaikka työntekijä ei tekisikään työtä Suomessa, hän voi olla Suomessa vakuutettu vähintään neljän kuukauden työsuhteen perusteella, jos hän on suomalaisen lentoyhtiön lentävää henkilökuntaa tai hän asuu ETA-alueella tai Sveitsissä ja on suomalaisen kuljetusliikkeen matkustavaa henkilökuntaa.

Lue lisää ohjeesta Sotu- ja sava-maksun määräytyminen ja verotus

Mitä sairausvakuutusmaksun alaisen palkan määrään lasketaan?
Laske mukaan muun muassa seuraavat palkaksi katsottavat erät:

• palkkaan lisätyt auto-, asunto-, ravinto- ja muut luontoisedut
• veronalaiset osat työmatkoilta maksettujen matkakustannusten korvauksista (jos työmatkakustannusten korvaukset on maksettu väljemmin perustein tai suurempina kuin Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksessä on määrätty, veronalainen osa korvauksista merkitään työntekijän palkaksi.)
  ​Lue lisää:Verovapaat matkakustannusten korvauksett (ns. kustannuskorvauspäätös eli Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista)
• sairausajalta maksetut palkat, vaikka työnantaja olisi saanut korvausta Kelalta tai vakuutusyhtiöltä
• työsuhteessa saadut palvelurahat
• eläkevakuutusmaksut, jotka työnantaja on maksanut ja jotka katsotaan palkaksi.

Seuraavia eriä ei lasketa mukaan sairausvakuutusmaksunalaiseen palkkaan:

• palkkoja, jotka on maksettu alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle työntekijälle. Sairausvakuutusmaksua on maksettava työntekijän 16-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta alkaen. Maksuvelvollisuus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta.
• sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentissa mainittuja eriä eli mm. koko henkilökunnalle annettuja henkilökuntaetuja, vaikka edut olisivatkin veronalaisia
• etua työsuhdeoptioista ja työsuhdelainasta
• etua työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää arvoa alempaan hintaan
• palkkasaatavan viivästymisestä johtuvien odotuspäivien palkkaa (työsopimuslaki 14 §:n 1 momentti)
• työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettua korvausta tai muuta vahingonkorvausta
• luento- ja esitelmäpalkkiota, kokouspalkkiota ja hallintoelimen jäsenyydestä maksettua palkkiota, jos palkkio ei perustu työ- tai virkasuhteeseen eikä palkkion perusteella tarvitse henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan maksaa työntekijän eläkemaksua
• henkilöstörahastolaissa (814/1989) tarkoitettua käteisenä maksettua voittopalkkiota
• työn tekemisestä palkansaajalle aiheutuneita kustannuksia (esim. moottorisahavähennys), jotka on vähennetty palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista
• verovapaita matkakustannusten korvauksia, jotka työnantaja on korvannut palkansaajalle Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksen mukaisin perustein
• sijaismaksajan maksamia palkkoja.

Maksettava työnantajan sairausvakuutusmaksu

Työnantajan sairausvakuutusmaksu, josta on ensin vähennetty oikaisut.

• Laske työnantajan sairausvakuutusmaksu edellisessä kohdassa ilmoittamastasi palkkojen yhteismäärästä. Vähennä näin laskemastasi sairausvakuutusmaksusta tarvittaessa

Sairausvakuutusmaksun oikaisu, jos esimerkiksi Kela tai vakuutusyhtiö on maksanut työnantajalle päivä- tai äitiyspäivärahoja. Laske vähennettävä sairausvakuutusmaksun oikaisu kertomalla päiväraha sairausvakuutusmaksuprosentilla, jota alkuperäisessä palkanmaksussa on käytetty.

Oma-aloitteisten verojen tietojen korjaaminen muuttui 1.1.2017. Virheellisesti ilmoitettu työnantajan sairausvakuutusmaksu korjataan antamalla korvaava ilmoitus sille verokaudelle, jonka veroilmoituksessa virhe on ollut. Veroilmoituksessa on virhe esimerkiksi silloin, jos työnantajan sairausvakuutusmaksua on ilmoitettu 70 euroa, vaikka oikea määrä olisi ollut 700 euroa. Vähäiset virheet voi kuitenkin korjata kevennetyllä korjausmenettelyllä, josta on säädetty erikseen. Lue lisää kohdasta Kevennetty korjausmenettely.

Verohallinto kirjaa ilmoittamasi työnantajan sairausvakuutusmaksun tilillesi.

Liikaa ilmoitettu työnantajan sairausvakuutusmaksu

Jos sairausvakuutusmaksua on ilmoitettu erehdyksessä liikaa, suorituksen maksaja voi korjata virheen antamalla korvaavan ilmoituksen sille verokaudelle, jolle virhe kohdistuu. Poikkeuksena on säädetty kevennetystä korjausmenettelystä, ks. Kevennetty korjausmenettely Työnantaja voi oikaista liikaa maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun vähentämällä liikaa maksetun määrän samalta kalenterivuodelta myöhemmin maksettavasta työnantajan sairausvakuutusmaksusta. 

Työnantaja oikaisee maksamaansa työnantajan sairausvakuutusmaksua oma-aloitteisesti sen jälkeen, kun päätös etuudesta tai korvauksesta on saatu. Sairausvakuutusmaksun palautus koskee sitä osaa työnantajan maksamasta työnantajan sairausvakuutusmaksusta, joka vastaa työnantajalle maksettua päivärahaa, eläkettä tai muuta etua. Jos työnantaja on maksanut työntekijälle palkkaa esimerkiksi työntekijän vanhempainpäiväraha-ajalta, hän voi vähentää liikaa maksamansa määrän työnantajan sairausvakuutusmaksusta saatuaan Kelalta korvauspäätöksen.

Laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta 9 §

Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 25 §

Palkanmaksu on kausiluonteista tai se keskeytyy

Jos yritys on merkitty säännöllisesti palkkoja maksavien työnantajien rekisteriin, oma-aloitteisten verojen tiedot on annettava kaikilta verokausilta.

Jos palkanmaksu on kuitenkin ollut kausiluonteista tai se keskeytyy useamman verokauden ajaksi, voit ilmoittaa keskeytymisestä veroilmoituksella. Jos verokaudella ei ole ollut palkanmaksua, merkitse toimitetun ennakonpidätyksen, palkoista maksetun lähdeveron ja maksettavan työnantajan sairausvakuutusmaksun määräksi nolla. Nollailmoituksia on mahdollista antaa etukäteen enintään puoleksi vuodeksi.

OmaVerossa ei-toimintaa -ilmoitus annetaan jokaiselle verokaudelle erikseen valitsemalla ilmoitukselta kohta ”ei toimintaa/Ei palkanmaksua.

• Jos verokausi on kalenterikuukausi, nollailmoituksen voi antaa etukäteen enintään kuuden kuukauden mittaisesta keskeytymisjaksosta.
• Jos verokausi on neljänneskalenterivuosi, nollailmoituksen voi antaa enintään kahden vuosineljänneksen ajaksi eteenpäin.

Nollailmoituksen jälkeen oma-aloitteisten verojen tietoja ei tarvitse antaa keskeytysjakson verokausilta, paitsi jos palkkoja on kuitenkin maksettu.

Jos yrityksen liiketoiminta tai palkanmaksu on päättynyt kokonaan, anna erillinen lopettamisilmoitus Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (ytj.fi). Työnantajasuoritusten veroilmoitus on annettava vielä siltä verokaudelta, jonka aikana rekisteröinti säännöllisesti palkkoja maksavakasi työnantajaksi on päättynyt.

Erityisryhmät

Tilityspiste

Jos työnantajalla on useita eri toimipaikkoja, sillä voi olla Verohallinnon rekisteriin merkittyjä ns. tilityspisteitä. Anna tilityspisteen työnantajasuoritusten tiedot tilityspisteen omalla tilityspistetunnuksella. Sen sijaan arvonlisäverot ja muut oma-aloitteiset verot ilmoittaa pelkästään päätilittäjä. Ne ilmoitetaan päätilittäjän Y-tunnuksella.

Verohallinto kirjaa tilityspisteiden ilmoittamat työnantajasuoritukset ja maksut päätilittäjän tilille.

Merityötuloa maksava laivanisäntä

Erillistä meripalkkojen veroilmoitusta ei tarvitse antaa. Ilmoita ja maksa merityötulosta toimitetut ennakonpidätykset, lähdeverot ja sairausvakuutusmaksut kuten muutkin työnantajasuoritukset, eli viimeistään kalenterikuukautta seuraavan kuukauden 12 päivänä. Veroilmoitus on annettava sähköisesti. Oma-aloitteiset verot voi ilmoittaa ja maksaa esimerkiksi OmaVerossa. 

Tilinhoitaja ilmoittajana

Tilinhoitaja (esim. pankki, joka hoitaa pörssiyhtiön osingonmaksuun liittyviä asioita) voi antaa oma-aloitteisten verojen tiedot suorituksen maksajan puolesta seuraavista verolajeista:

• 68 ennakonpidätys koroista ja osuuksista
• 92 ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä
• 39 lähdevero osingoista
• 69 lähdevero koroista ja rojalteista
• 84 lähdevero korkotulosta.

Edellytyksenä on, että tilinhoitaja on saanut suorituksen maksajalta (esim. osingonjakajayhtiöltä) valtuutuksen antaa nämä oma-aloitteisten verojen tiedot sähköisesti. Myös ilmoittajana toimineen tilinhoitajan tunnus välittyy Verohallinnolle.

Kunnat, seurakunnat ja Kansaneläkelaitos (= veronsaajat)

Kuntien, seurakuntien ja Kelan (eli veronsaajien) ei tarvitse tilittää ennakonpidätyksiä, sairausvakuutusmaksuja ja lähdeveroja Verohallinnolle. Verohallinto vähentää nämä maksut jako-osuudesta, joka tilitetään veronsaajalle seuraavassa kuussa. Verohallinto tekee vähennyksen niiden tietojen perusteella, jotka veronsaaja ilmoittaa. Arvonlisäveroa ja muita oma-aloitteisia veroja ei voi hoitaa vähentämällä niitä maksuista.

Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot

Veron tunnus

Sen veron tunnusnumero, joka ilmoitetaan.

Verojen tunnukset:

10 = Arpajaisvero
16 = Vakuutusmaksuvero
24 = Ennakonpidätys puun myyntitulosta
25 = Ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä
68 = Ennakonpidätys koroista ja osuuksista
92 = Ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä
39 = Lähdevero osingoista (rajoitetusti verovelvollisilta) sekä osuuskunnan jakamista ylijäämistä
69 = Lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta)
84 = Lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta)

40 = Apteekkivero (ilmoitetaan aina sähköisesti)

10 Arpajaisvero
Arpajaisveron verokausi on ainakalenterikuukausi.

Ilmoita ja maksa kalenterikuukaudelta suoritettava arpajaisvero tavara-arpajaisista ja muista arpajaisista viimeistään kalenterikuukautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä.

Esimerkiksi tammikuussa järjestettyjä arpajaisia koskeva vero on ilmoitettava ja maksettava viimeistään maaliskuun 12. päivänä.

Arpajaisveroa maksetaan valtiolle Suomessa tapahtuvista arpajaisista. Arpajaisverosta on vastuussa arpajaisten toimeenpanija. Jos toimeenpanijoita on useita, kukin on vastuussa veron koko määrästä.

Arpajaisia ovat

• raha- ja tavara-arpajaiset, arvauskilpailut, bingopelit
• veikkaus, vedonlyönti ja totopeli
• raha-automaattien ja tavaravoittoautomaattien pitäminen yleisön käytettävänä
• kasinopelien toimeenpaneminen, pelikasinotoiminta ja peliautomaattien ja pelilaitteiden pitäminen yleisön käytettävänä.

Arpajaiset on kuvattu tarkemmin arpajaislaissa. Arpajaislain määritelmän mukaiset arpajaiset kuuluvat aina arpajaisverolain piiriin.

Arpajaisverolaki koskee myös julkisesti järjestettyjä arvontoja, arvaamisia, vedonlyöntejä tai muita niihin rinnastettavia menettelyjä, jotka perustuvat osaksi tai kokonaan sattumaan ja joissa voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden, jota ei katsota palkaksi tai vastikkeeksi jostakin suorituksesta.

Lisätietoa: Arpajaisvero

16 Vakuutusmaksuvero
Vakuutusmaksuveron verokausi on ainakalenterikuukausi.

Maksa ja ilmoita kalenterikuukaudelta suoritettava vakuutusmaksuvero viimeistään kalenterikuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä (esimerkiksi kesäkuun maksut 12. heinäkuuta).

Vakuutusmaksuverovelvollisia ovat yleensä Suomessa vakuutusliikettä harjoittavat vakuutuksenantajat. Tietyissä tilanteissa vakuutuksenottaja, joko yksityishenkilö tai yritys, voi olla vakuutusmaksuverovelvollinen. Vakuutuksenottaja on verovelvollinen silloin, kun vakuutusmaksuveron alainen vakuutusmaksu suoritetaan vakuutuksenantajalle, joka ei harjoita vakuutusliikettä Suomessa.

Vakuutusmaksuvero on 24 %. Vero lasketaan joko kertyneiden tai maksettujen vakuutusmaksujen perusteella (vakuutusmaksuverolaki 3 ja 4 §). Palovakuutuksissa veron perusteisiin luetaan myös 3 %:n suuruinen palosuojelumaksu.

Lisätietoa: Vakuutusmaksuvero-ohje

24 Ennakonpidätys puun myyntitulosta
Puun myyntitulon ennakonpidätyksen verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Voit ilmoittaa tiedot neljänneskalenterivuosittain vain, jos olet saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Ilmoita ja maksa ennakonpidätys puun myyntitulosta viimeistään

• verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
• verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on esimerkiksi ensimmäisen vuosineljänneksen ilmoitus (tammi-maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Puutavaran ostajan on yleensä toimitettava ennakonpidätys metsänomistajalle maksamastaan puukauppasuorituksesta. Huom. Ennakonpidätys on toimitettava myös puukauppasuorituksesta, joka on maksettu ulkomailla pysyvästi asuvalle rajoitetusti verovelvolliselle.

Ennakonpidätystä ei toimiteta, jos

• puukaupan kokonaishinta on enintään 100 euroa (jos myyjinä ovat puolisot, 100 euron rajaa sovelletaan kumpaankin puolisoon erikseen)
• puuta myyvä metsänomistaja on yhteisö tai yhteisetuus
• kaupan kohteena ovat jalostetut puutuotteet.

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on kuitenkin toimitettava ennakonpidätys ostamiensa puiden kauppahinnasta vain, jos samalle puun myyjälle maksettujen suoritusten yhteismäärä on kalenterivuoden aikana yli 1 500 euroa tai puukaupat liittyvät ostajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan.

Jos metsänhoitoyhdistys toimii puukaupan välittäjänä yhteismyynneissä, yhdistys on puun ostajan sijasta ennakonpidätysvelvollinen. Jos kuitenkin yhteismyynneissä puun ostaja maksaa kauppahinnan suoraan metsänomistajan tilille, puun ostaja toimittaa ennakonpidätyksen.

Puutavaran ostajan on annettava myös vuosi-ilmoitus. Se on annettava ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lisätietoa: Puun ostajan ennakonpidätysvelvollisuus

25 Ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä 

Osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä toimitetun ennakonpidätyksen ilmoitusjakso on yleensä kuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidennetystä verokaudesta.

Maksa ja ilmoita ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä viimeistään

• verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
• verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on esimerkiksi ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi-maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai muulle yhteisölle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Huom . Ilmoita luonnolliselle henkilölle tai yhtymälle (kuten avoimelle yhtiölle tai kommandiittiyhtiölle) maksetut työ- ja käyttökorvaukset kohdassa ”Ennakonpidätyksen alaiset palkat ja muut suoritukset” ja niistä toimitettu ennakonpidätys kohdassa ”Toimitettu ennakonpidätys”, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Ilmoita työ- ja käyttökorvaukset ja niistä toimitetut ennakonpidätykset myös vuosi-ilmoituksella. Anna vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lisätietoa: Ennakonpidätyksen toimittaminen
Lisätietoa: Vuosi-ilmoituksen antaminen

68 Ennakonpidätys koroista ja osuuksista

Ennakonpidätys koroista ja osuuksista toimitetaan mm. luonnolliselle henkilölle maksetusta korosta, voitto-osuudesta ja jälkimarkkinahyvityksestä.

Koroista ja osuuksista toimitetun ennakonpidätyksen verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Ilmoita ja maksa ennakonpidätys koroista ja osuuksista viimeistään

• verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
• verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi-maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Käytä tätä tunnusta vain niihin ennakonpidätyksiin, jotka on tehty Suomessa yleisesti verovelvolliselle maksetuista koroista ja osuuksista. Jos lähdevero on pidätetty rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista koroista ja osuuksista, veron tunnus on 69.

Ilmoita toimitetut ennakonpidätykset myös vuosi-ilmoituksella. Anna vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lisätietoa: Ennakonpidätyksen toimittaminen
​Lisätietoa: Vuosi-ilmoituksen antaminen 

92 Ennakonpidätys osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä
Osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä toimitetun ennakonpidätyksen verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Ilmoita ja maksa ennakonpidätys viimeistään

• verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
• verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on esimerkiksi ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi-maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Ennakonpidätys osingoista toimitetaan sekä julkisesti noteeratun yhtiön että muun kuin julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sijaisosingosta, joka on maksettu luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle (ks. TVL 33 a ja 33 b §). Ennakonpidätys osuuskunnan ylijäämistä toimitetaan sekä julkisesti noteeratun että muun osuuskunnan maksamasta ylijäämästä ja sijaisylijäämästä, jonka saajana on luonnollinen henkilö tai kuolinpesä (ks. TVL 33 e §).

• Ennakonpidätys osingoista ja ylijäämistä on ilmoitettava siltä verokaudelta, jolloin osinko tai ylijäämä on nostettavissa. Oma-aloitteisten verojen tiedoissa ilmoitetaan ainoastaan ennakonpidätyksen määrä, ei koko osingon tai ylijäämän määrää.

Ilmoita ennakonpidätykset osingoista ja osuuskunnan ylijäämistä myös vuosi-ilmoituksella. Anna vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lisätietoa:

Ennakonpidätys osingosta ja Verohallinnolle annettavat ilmoitukset​
Ennakonpidätyksen toimittaminen
​Vuosi-ilmoituksen antaminen 

39 Lähdevero osingoista (rajoitetusti verovelvollisilta) ja
69 Lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta)
Rajoitetusti verovelvollisten osingoista, koroista ja rojalteista perityn lähdeveron verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Ilmoita ja maksa lähdevero viimeistään

• verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
• verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on esimerkiksi ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi-maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Ulkomaiset yhteisöt ja ulkomailla asuvat ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia. Jos he saavat Suomesta osinkoa, korkoa tai rojaltia, maksaja perii tulosta suorituksen yhteydessä lopullisen lähdeveron.

• Lähdevero osingoista (39) on ilmoitettava siltä verokaudelta, jolloin osinko on nostettavissa. Oma-aloitteisten verojen tiedoissa ilmoitetaan ainoastaan osingosta perityn lähdeveron määrä, ei koko osingon määrää.

Lähdeveron tunnukseksi merkitään 39 myös silloin, kun vero on peritty ylijäämästä, jonka osuuskunta on maksanut rajoitetusti verovelvolliselle.

Vapaan oman pääoman rahastosta jaettu varojenjako rinnastetaan osinkoon. Siten myös niistä peritty lähdevero ilmoitetaan veron tunnuksella 39.

Huom. Ilmoita palkoista ja vastaavista suorituksista peritty lähdevero oma-aloitteisten verojen tiedoissa kohdassa ”Lähdevero palkoista yms.”.

Ilmoita lähdeveron alaiset suoritukset myös vuosi-ilmoituksella. Anna vuosi-ilmoitus lähdeveron toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta puun myyntitulosta ei peritä lähdeveroa vaan ennakonpidätys. Merkitse näiden ennakonpidätysten tunnukseksi 24 (Ennakonpidätys puun myyntitulosta).

84 Lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta)
Yleisesti verovelvollisilta perittävän korkotulon lähdeveron verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Ilmoita ja maksa lähdevero viimeistään

• verokautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on kalenterikuukausi
• verokautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos verokausi on neljänneskalenterivuosi. Eli jos kyseessä on ensimmäisen neljännesjakson ilmoitus (tammi-maaliskuu), on ilmoituksen määräpäivä 12.5.

Lähdeveron alaisia korkoja ovat korot, jotka on maksettu Suomessa yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille tai kotimaisille kuolinpesille:

• rahalaitosten ja osuuskuntien säästökassojen maksamat veronalaiset talletusten korot, jotka maksetaan yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille Suomessa
• työnantajien huoltokonttoritalletusten korotveronalaiset joukkovelkakirjalainan korot.

Ilmoita korkotulon lähdeveron alaiset korot myös vuosi-ilmoituksella. Anna vuosi-ilmoitus viimeistään lähdeveron toimittamisvuotta seuraavan helmikuun 15. päivänä.

Lisätietoa: Ennakonpidätyksen toimittaminen
​Lisätietoa: Vuosi-ilmoituksen antaminen 

Verokausi

Merkitse kohtiin ”Verokausi” arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten verokaudet. Verokausi on yleensä kalenterikuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljänneskalenterivuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidemmästä verokaudesta.

Huom . Ilmoita vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero aina kuukausittain.

Jos verokausi on

• kalenterikuukausi, merkitse verokaudeksi kuukauden numero. Esimerkiksi jos ilmoitat maaliskuun tietoja, merkitse verokaudeksi 3.
• neljänneskalenterivuosi, merkitse verokausi yksinumeroisena lukuna. Esimerkiksi jos ilmoitat toisen vuosineljänneksen (huhti-kesäkuu) tietoja, merkitse verokaudeksi 2.

Vuosi

Verokauden vuosi nelinumeroisena lukuna.

Maksettava vero

Verokaudelta maksettavan veron määrä.

Verohallinto kirjaa ilmoittamasi verot vakuutusmaksuveron tilillesi.

Ei vakuutusmaksuverollista toimintaa

Jos vakuutusmaksuverollinen toiminta on kausiluonteista tai se keskeytyy useamman kuukauden ajaksi, keskeytymisestä voi ilmoittaa etukäteen oma-aloitteisten verojen veroilmoituksella. Jos verokaudella ei ole ollut vakuutusmaksuverollista toimintaa, merkitse kohtaan ”Maksettava vero” nolla.

OmaVerossa ei-toimintaa -ilmoitus annetaan jokaiselle verokaudelle erikseen valitsemalla ilmoitukselta kohta ”ei toimintaa/Ei palkanmaksua.

Nollailmoituksia voit antaa etukäteen enintään 6 seuraavalta kuukaudelta. Kun olet ilmoittanut keskeytymisestä, ei tältä ajalta tarvitse antaa veroilmoitusta, ellei toimintaa kuitenkin ole ollut.

Jos vakuutusmaksuverollinen toiminta on päättynyt kokonaan, anna siitä erillinen lopettamisilmoitus Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän muutos- ja lopettamisilmoituksella (ytj.fi). Vakuutusmaksuveroista on annettava oma-aloitteisten verojen veroilmoitus vielä siltä verokaudelta, jonka aikana rekisteröinti vakuutusmaksuverovelvolliseksi on päättynyt.