Kausiveroilmoituksen yksityiskohtainen täyttöohje 2013

Kausiveroilmoituksen yhteiset tiedot 

Ilmoitusjakson mukainen kohdekauden numero.

• Jos ilmoitusjakso on kuukausi, merkitse kohdekaudeksi kuukauden numero. Esimerkiksi jos ilmoitat tietoja maaliskuulta, merkitse kohdekaudeksi 3.
• Jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi, merkitse kohdekausi yksinumeroisena lukuna. Esimerkiksi jos ilmoitat toisen vuosineljänneksen (huhti–kesäkuu) tietoja, merkitse kohdekaudeksi 2.
• Jos ilmoitusjakso on kalenterivuosi, jätä kohta tyhjäksi.

Arvonlisäveron tiedot

Kotimaassa myytyjen tavaroiden ja palvelujen arvonlisäverot verokannoittain eriteltynä. Myös myynnit EU-maiden kuluttajille ovat verollista kotimaan myyntiä.

Yleinen verokanta on 24 %. Alennetut verokannat ovat 14 % ja 10 %.

Ilmoita kohdissa 301–303 myös esimerkiksi seuraavista eristä maksettava vero:

• tavarat ja palvelut, jotka on otettu omaan käyttöön
• käyttöomaisuuden myynti
• myytävien tavaroiden tai palveluiden hintoihin liittyvä tuki, joka määräytyy tavaran myyntihinnan tai myydyn määrän perusteella
• tavarat tai palvelut, jotka on ostettu ulkomaalaiselta, joka ei ole Suomessa arvonlisäverovelvollinen (= ns. käännetty verovelvollisuus)
• ostetut päästöoikeudet.

Tässä ei ilmoiteta niitä käännetyn verovelvollisuuden perusteella maksettavia veroja, jotka ilmoitetaan kohdassa 306 (Vero palveluostoista muista EU-maista) tai 318 (Vero rakentamispalvelun ostosta).

Verot muiden EU-maiden arvonlisäverovelvollisilta tehdyistä tavaraostoista (= yhteisöhankinnoista).
Yhteisöhankinta on kysymyksessä silloin, kun tavara ostetaan elinkeinonharjoittajalta, joka on toisessa EU-maassa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, ja tavara kuljetetaan myyjän tai ostajan toimeksiannosta Suomeen.

Ilmoita yhteisöhankinnat seuraavasti:

• tavaraostot kohdassa 313 (tavaran hankintahinta)
• tavaraostoista suoritettava vero kohdassa 305.

Jos yhteisöhankinnan vero on vähennyskelpoinen, ilmoita se myös kohdassa 307.

Veron määrän saa, kun kertoo verottoman hinnan hankintaan sovellettavalla verokannalla. Ilmoita eri verokantojen (24 %, 14 %, 10 %) mukaiset verot yhteenlaskettuna.

Muiden EU-maiden arvonlisäverovelvollisilta ostetuista palveluista suoritettava vero, joka  yleissäännöksen mukaan maksetaan käännetyn verovelvollisuuden perusteella Suomeen.

Lisätietoa: Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen

Jos vero liittyy rakentamispalvelua varten vuokrattuun työvoimaan  (käännetty verovelvollisuus), ilmoita se kohdassa 318.

Vero ostetuista rakentamispalveluista, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Laske ja merkitse vero 24 %:n verokannan mukaan. Laske vero niiden rakentamispalvelujen yhteismäärästä, joita käännetty verovelvollisuus koskee. Ilmoita tämä yhteismäärä kohdassa 320 . Veron määrän saa, kun kertoo verottoman hinnan verokannalla 24 %.

Ilmoita tässä myös vero, joka suoritetaan rakentamispalvelua varten vuokratusta työvoimasta (käännetty verovelvollisuus).

Vaikka ilmoittava yritys ei itse harjoittaisi rakentamispalvelujen myyntiä, kohdissa 318 ja 320 ilmoitetaan ulkomaalaisilta ostetut rakentamispalvelut, jotka kohdistuvat Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön ja joista yritys ostajana suorittaa veron (AVL 9 §:n perusteella).

Lisätietoa: Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Kohdekauden vähennyskelpoisten arvonlisäverojen yhteismäärä. (Huom! Merkitse luvun eteen miinusmerkki vain silloin, kun korjaat aikaisemmin liikaa ilmoittamiasi vähennettäviä veroja.)

Vähennettäviä ovat sellaiset verot, jotka sisältyvät arvonlisäverollista liiketoimintaa varten ostettuihin tavaroihin ja palveluihin.

Verolliseen liiketoimintaan kuuluvia vähennettäviä veroja voivat olla

• kotimaiseen ostoon sisältynyt vero
• EU-tavaraostoista eli yhteisöhankinnoista suoritettu vero (ilmoitettava myös kohdassa 305)
• maahantuonnin yhteydessä maksettu arvonlisävero (= ostot EU:n ulkopuolelta, myös Ahvenanmaalta)
• käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettu vero sellaisesta Suomessa tehdystä ostosta, jossa myyjä on ollut ei-arvonlisäverovelvollinen ulkomaalainen (ilmoitettava myös kohdassa 301, 302, 303 tai 306)
• rakentamispalveluiden ostosta käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettu vero (ilmoitettava myös kohdassa 318)
• Suomessa tapahtuneesta päästöoikeuden ostosta suoritettu vero (ilmoitettava myös kohdassa 301).

Ostoihin sisältyvät verot saa vähentää vain siltä osin kuin ostettuja tavaroita tai palveluita on käytetty arvonlisäverolliseen toimintaan. Vähennysrajoitusten alaisesta käytöstä ja esim. yksityiskäytöstä vähennystä ei voi tehdä.

Lisätietoa: Vähennysoikeuden rajoitukset 

Jos yritys on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen, merkitse huojennuksen määrä tähän.

Lisätietoa: Arvonlisäveron alarajahuojennuksen tiedot

Kohdekauden arvonlisäverolaskelman lopputulos. Tuloksen saa, kun laskee yhteen kohdat 301, 302, 303, 305, 306 ja 318 ja vähentää summasta kohdat 307 ja 317.

Jos erotus on negatiivinen eli suoritettavat verot ovat pienemmät kuin vähennettävät verot, merkitse luvun eteen miinusmerkki.

Verohallinto kirjaa ilmoittamasi veron verotilille velvoitteeksi tai hyvitykseksi.

• Palautukseen oikeuttava vero luetaan verotilillä muiden velvoitteiden hyväksi vasta, kun Verohallinto on hyväksynyt sen.

Sellaiset arvonlisäverottomat tavaroiden ja palveluiden myynnit, joihin liittyvien ostojen arvonlisäverot saa vähentää kausiveroilmoituksen kohdassa 307. Näitä ovat mm. seuraavat myynnit:

• tavaran myynti EU:n ulkopuolelle, esim. Norjaan, Venäjälle tai Manner-Suomesta Ahvenanmaalle
• tavaran myynti asennettuna tai koottuna toisessa jäsenvaltiossa
• veroton myynti matkailijoille
• veroton myynti diplomaateille ja kansainvälisille järjestöille
• varastointimenettelyihin liittyvä veroton myynti
• jäsenlehtien painosten veroton myynti yleishyödyllisille yhteisöille
• verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti
• ulkomailla tapahtuva palvelujen tai tavaroiden myynti, jota ei ilmoiteta kohdassa 312, esimerkiksi Ruotsissa tai Norjassa sijaitsevaan kiinteistöön kohdistuvan rakentamispalvelun myynti.

Älä merkitse tähän

• niitä verottomia myyntejä, joihin liittyviä ostoja ei voi vähentää.
• kohdassa 311 ilmoitettavia tavaroiden myyntejä muihin EU-maihin
• kohdassa 312 ilmoitettavaia palveluiden myyntejä muihin EU-maihin

Yhteisömyyntien yhteismäärä eli kaikki tavaroiden myynnit arvonlisäverovelvollisille ostajille toiseen EU-maahan. Myynti on yhteisömyyntiä vain, jos tavarat kuljetetaan Suomesta toiseen EU-maahan.

Myynnin arvo on myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen perustuva hinta, joka sisältää kaikki ostajalta perittävät hinnanlisät. Laske arvoon myös kuljetuskustannukset, jotka yrityksesi on veloittanut tavaroiden toimittamisesta.

Yhteisömyyntiä on myös tavaroiden siirto EU-maasta toiseen EU-maahan siellä tapahtuvaa myyntiä varten. Ilmoita tässä esimerkiksi Suomesta Saksaan siirrettyjen ja siellä edelleen myytäväksi tarkoitettujen tavaroiden arvo.

Älä ilmoita kolmikantakaupan toista myyntiä kausiveroilmoituksella.

Tavaroiden myynnit muiden EU-maiden kuluttajille eivät ole verotonta yhteisömyyntiä vaan verollista kotimaan myyntiä. Ilmoita ne kohdissa 301–303. Poikkeuksia ovat uusien kuljetusvälineiden myynnit toisen EU-maan yksityishenkilöille. Ne ovat aina yhteisömyyntiä. Ilmoita ne kohdassa 309.

Lisätietoa: Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa

Huom. Yhteisömyynneistä on aina annettava myös asiakaskohtaisesti eritelty arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus. Anna yhteenvetoilmoitus vain niiltä kuukausilta, jolloin tavaramyyntiä muihin EU-maihin on ollut. Anna ilmoitus sähköisesti viimeistään seuraavan kuukauden 20. päivänä, esimerkiksi maaliskuun myynneistä huhtikuun 20. päivänä.

Lisätietoa: Arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus

Yhteenvetoilmoituksen antamatta jättämisestä voi seurata laiminlyöntimaksu. Verohallinto voi määrätä laiminlyöntimaksun myös silloin, jos ilmoitus on annettu puutteellisina tai niitä ei kehotuksesta huolimatta ole korjattu.

Sellaisten palveluiden myyntien yhteismäärä, jotka arvonlisäverovelvollisten välisiä myyntejä koskevan yleissäännöksen mukaan verotetaan ostajan maassa (muu EU-maa kuin Suomi). Palveluiden ostaja suorittaa näistä palveluista veron käännetyn verovelvollisuuden perusteella siinä EU-maassa, johon palvelu luovutetaan.

Jos tällaisen palvelun myynti on toisessa EU-maassa veroton, älä ilmoita myyntiä tässä vaan kohdassa 309 (0-verokannan alainen liikevaihto).

Älä ilmoita tässä kohdassa myyntejä kuluttajille äläkä sellaisia arvonlisäverovelvolliselle tehtyjä myyntejä, jotka verotetaan toisessa EU-maassa muulla perusteella kuin yleissäännöksen mukaan.

Myynnin arvo on myyjän ja ostajan väliseen sopimukseen perustuva hinta, joka sisältää kaikki ostajalta perittävät hinnanlisät. Laske arvoon myös kustannukset, jotka yrityksesi on veloittanut palvelun toimittamisesta.

Lisätietoa: Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen

Huom. Anna näistä palveluiden myynneistä aina myös asiakaskohtaisesti eritelty arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus. Anna yhteenvetoilmoitus vain niiltä kuukausilta, jolloin palvelumyyntiä muihin EU-maihin on ollut. Anna ilmoitus sähköisesti viimeistään seuraavan kuukauden 20. päivänä, esimerkiksi maaliskuun myynneistä huhtikuun 20. päivänä.

Lisätietoa: Arvonlisäveron yhteenvetoilmoitus

Yhteenvetoilmoituksen antamatta jättämisestä voi seurata laiminlyöntimaksu. Verohallinto voi määrätä laiminlyöntimaksun myös silloin, jos ilmoitus on annettu puutteellisina tai niitä ei kehotuksesta huolimatta ole korjattu.

Muista EU-maista kuin Suomesta ostettujen tavaroiden (= yhteisöhankintojen) yhteissumma. Ilmoita myös verottomat yhteisöhankinnat.

Yhteisöhankinta on kysymyksessä silloin, kun tavara ostetaan toisessa EU-maassa arvonlisäverovelvollisten rekisterissä olevalta elinkeinonharjoittajalta ja tavara kuljetetaan joko myyjän tai ostajan toimeksiannosta Suomeen.

Vaikka yhteisöhankinta oikeuttaisi vähennykseen, ilmoita tavaraosto ja siitä suoritettava vero seuraavasti:

• tavaraostot kohdassa 313 (tavaroiden hankintahinta)
• tavaraostoista suoritettava vero kohdassa 305
• vero myös kohdassa 307, jos veron saa vähentää.

Ilmoita palvelujen ostot muista EU-maista kohdassa 314.

Lisätietoa: Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa

Sellaisten muista EU-maista ostettujen palveluiden yhteissumma, joista vero on palvelun myyntimaan yleissäännöksen mukaan suoritettava käännetyn verovelvollisuuden perusteella Suomeen.

Tässä ilmoitettavan palveluostojen määrän lisäksi ilmoitetaan ostoista suoritettavat verot kohdassa 306 ja vähennettävät verot kohdassa 307.

Lisätietoa (mm. palvelun myyntimaan yleissäännöksestä): Palvelujen ulkomaankaupan arvonlisäverotus 1.1.2010 alkaen

Ilmoita tavaroiden ostot muista EU-maista kohdassa 313.

Rakentamispalvelun myyjä merkitsee kohtaan sellaisten myymiensä rakentamispalvelujen yhteismäärän, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Lisätietoa: 

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 

Näin ilmoitetaan rakentamispalvelujen käännetty ALV

Rakentamispalvelun ostaja merkitsee kohtaan sellaisten ostamienne rakentamispalvelujen yhteismäärä, joihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta.

Merkitse myös ostot, jotka ovat työvoiman vuokrausta rakentamispalvelua varten (käännetty verovelvollisuus).

Vaikka yritys ei itse harjoittaisi rakentamispalvelujen myyntiä, ilmoita kohdissa 318 ja 320 ulkomaalaisilta ostetut Suomessa sijaitsevaan kiinteistöön kohdistuvat rakentamispalvelut, joista yritys ostajana suorittaa veron (AVL 9 §:n perusteella).

Lisätietoa: 

Rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus 

Näin ilmoitetaan rakentamispalvelujen käännetty ALV

Ei alv-toimintaa

Jos yritys on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, kausiveroilmoitus on annettava silloinkin, kun arvonlisäverollinen liiketoiminta on kausiluonteista tai se keskeytyy useamman kohdekauden ajaksi. Keskeytymisestä voi kuitenkin antaa kausiveroilmoituksen jo etukäteen. Sen jälkeen ei tarvitse antaa erikseen kausiveroilmoitusta niiltä kohdekausilta, joita keskeytyksen on ilmoitettu koskevan, paitsi jos toimintaa onkin harjoitettu. Jos ilmoitusjakso on kuukausi, voi keskeytymisjakson ilmoittaa enintään kuudelta kuukaudelta. Jos ilmoitusjaksosi on neljännesvuosi, voi ilmoittaa enintään kahdelta vuosineljännekseltä eteenpäin. (Ks. jäljempänä olevat esimerkit.)

Jos arvonlisäverollinen liiketoiminta on päättynyt kokonaan, siitä on annettava erillinen lopettamisilmoitus Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (www.ytj.fi). Kun annat kausiveroilmoituksen toiminnan viimeiseltä ilmoitusjaksolta, lisää suoritettaviin veroihin myös vero loppuvarastosta ja tilisaatavista.

Huom! Jos yritykselläsi kuitenkin on arvonlisäverotonta myyntiä, ilmoita se kohdassa 309. Älä siinä tapauksessa anna Ei toimintaa -ilmoitusta.

Lisätietoa: Arvonlisäverollisen toiminnan päättyminen.

Merkitse keskeytymisjakson alku ja loppu seuraavasti:

• Jos ilmoitusjakso on kuukausi, kohdekauden alku ja loppu merkitään kuukauden numerolla. Jos keskeytys koskee vain yhtä kohdekautta, kohdekauden loppua koskeva kohta jätetään tyhjäksi. Esimerkiksi jos ilmoitat tietoja maaliskuulle 2013, merkitse kohtaan 054 kohdekauden aluksi 3 ja kohtaan 055 vuodeksi 2013. Jätä kohta 056 tyhjäksi.
  
• Jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi, kohdekauden alku ja loppu merkitään yksinumeroisena lukuna. Jos keskeytys koskee vain yhtä kohdekautta, kohdekauden loppua koskeva kohta jätetään tyhjäksi. Esimerkiksi jos ilmoitat toisen vuosineljänneksen (huhtikuu–kesäkuu) tietoja vuodelle 2013, merkitse kohtaan 054 kohdekaudeksi 2 ja kohtaan 055 vuodeksi 2013. Jätä kohta 056 tyhjäksi.
  
• Jos ilmoitusjakso on kalenterivuosi (esimerkiksi alkutuottajalla), jätä kohdekauden alku ja loppu tyhjäksi. Merkitse vuosi nelinumeroisena lukuna kohtaan 055.

Esimerkkejä ei toimintaa -ilmoituksen antamisesta

Arvonlisäveron alarajahuojennuksen tiedot

Huom. Täytä kohdat 315–317 vain, jos yritys on oikeutettu alarajahuojennukseen. Alarajahuojennuksen saavat vain yritykset, joiden liikevaihto on alle 22 500 euroa.

Merkitse kohtaan alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto. Alarajahuojennuksesta ei tehdä erillistä palautushakemusta. Ilmoita alarajahuojennuksen tiedot seuraavasti:

• Jos ilmoitusjakso on kuukausi, ilmoita tiedot tilikauden viimeisessä kausiveroilmoituksessa ja laske alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto koko tilikaudelta.
  
• Jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi, ilmoita tiedot kalenterivuoden viimeisen vuosineljänneksen kausiveroilmoituksessa ja laske alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto koko kalenterivuodelta.
  
• Jos ilmoitusjakso on kalenterivuosi, ilmoita tiedot kalenterivuoden kausiveroilmoituksessa ja laskekaa alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto koko kalenterivuodelta.

Huom. Jos ilmoitusjakso on neljänneskalenterivuosi tai kalenterivuosi, tilikautena pidetään arvonlisäverolain (AVL, 208a §) mukaan kalenterivuotta.

Laske huojennukseen oikeuttava liikevaihto vähentämällä verollisten myyntien (ilman veron osuutta) yhteismäärästä vastikkeet, jotka yritys on saanut metsätaloudesta, kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta (AVL 30 §) ja käyttöomaisuuden myynnistä. Älä laske liikevaihtoon verottomia tukia, esimerkiksi maatalouden pinta-alatukia.

Lisää näin saamaasi määrään vastikkeet, jotka yritys on saanut seuraavista verottomista myynneistä

• tavaran myynti muihin EU-maihin (yhteisömyynti, AVL 72a–72c §)
• vientimyynti (AVL 70 §)
• veroton myynti matkailijoille (AVL 70b §)
• AVL 71 ja 72 §:ssä tarkoitettujen verottomien palveluiden myynti
• verottomien vesialusten ja niihin kohdistuvien työsuoritusten myynti (AVL 58 §)
• vähintään neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenlehden painosten myynti yleishyödylliselle yhteisölle (AVL 56 §)
• veroton myynti diplomaattisille edustustoille ja kansainvälisille järjestöille (AVL 72d §)
• veroton moottoriajoneuvojen myynti (AVL 72e §)
• muiden kuin liitännäisluonteisten rahoitus- ja vakuutuspalveluiden myynti
• kiinteistön tai siihen kohdistuvan oikeuden luovutus (jollei kysymys ole AVL 30 §:ssä tarkoitetusta tilanteesta).

Huom. Merkitse muunnettu liikevaihto, jos alarajahuojennus koskee sellaista tilikautta tai tilikauden osaa, joka on lyhyempi tai pidempi kuin 12 kuukautta. Muunna huojennukseen oikeuttava liikevaihto tällaisessa tapauksessa vastaamaan 12 kuukauden liikevaihtoa: kerro liikevaihto luvulla 12 ja jaa se tilikauden täysien kalenterikuukausien määrällä.

Lisätietoa: 
Perustietoa ohjeessa Arvonlisäveron alarajahuojennus 
Yksityiskohtaisempaa tietoa ohjeessa Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus

Huojennukseen oikeuttavan veron saa laskettua, kun vähentää ilmoitusjakson perusteella joko tilikauden tai kalenterivuoden (ks. kohta 315) tilitettävästä verosta (eli kotimaan myynnistä suoritettavien verojen ja vähennettävien verojen erotuksesta) seuraavat erät:

1. metsätaloudesta tilitettävä vero
   
2. AVL 30 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta tilitettävä vero
   - Älä siis tilitettävää veroa laskiessasi ota huomioon kohtien 1 ja 2 myynneistä suoritettavia veroja äläkä ostoista vähennettäviä veroja
   
3. käyttöomaisuuden myynnistä suoritettava vero
   
4. vero, jonka ostaja suorittaa AVL:n (2a, 8a–8c ja 9 §) perusteella (käännetty verovelvollisuus)
   
5. tavaroiden ja palveluiden yhteisöhankinnasta suoritettava vero
   - Älä siis tilitettävää veroa laskiessasi ota huomioon kohtien 3–5 myynneistä suoritettavia veroja.

Lisätietoa: 
Perustietoa ohjeessa Arvonlisäveron alarajahuojennus  
Yksityiskohtaisempaa tietoa ohjeessa Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaan liittyvä huojennus

Merkitse alarajahuojennuksen määrä tähän ja siirrä se vähennykseksi kohtaan 317.

Laske alarajahuojennus seuraavan kaavan mukaan:

vero – (liikevaihto – 8 500) x vero 
                          14 000

Laskukaavassa liikevaihto tarkoittaa huojennukseen oikeuttavaa liikevaihtoa (kohta 315) ja vero huojennukseen oikeuttavaa veroa (kohta 316).

Jos alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto on alle 8 500 euroa, älä käytä laskukaavaa. Merkitse silloin kohtaan  317 sama määrä kuin kohtaan 316, koska yritys saa alarajahuojennuksena koko huojennukseen oikeuttavan veron.

Esimerkki alarajahuojennuksen laskemisesta
Yrityksen tilikausi on kalenterivuosi. Yrityksellä on arvonlisäverollisia kotimaan myyntejä ilman veron osuutta 9 000 euroa (vero 2 160 euroa), verottomia vientimyyntejä 2 000 euroa ja yhteisömyyntejä 6 000 euroa.

Yritys on myynyt tilikauden aikana käyttöomaisuutta 3 000 eurolla. Käännetyn verovelvollisuuden perusteella suoritettavia veroja yritys on maksanut 250 euroa. Vähennyskelpoisten ostojen verot ovat olleet tilikauden aikana 400 euroa.

Yrityksen huojennukseen oikeuttava liikevaihto on 17 000 euroa (verolliset myynnit sekä verottomat vienti- ja yhteisömyynnit, ei käyttöomaisuuden myyntejä). Tämä merkitään kohtaan 315.

Huojennukseen oikeuttava vero on kotimaan myynneistä suoritettavien ja tilikaudelta vähennettävien verojen erotus 1 760 euroa. Tämä merkitään kohtaan 316. Käyttöomaisuuden myynnistä suoritettavia ja käännettyyn verovelvollisuuteen perustuvia veroja ei oteta huomioon.

Yrityksen alarajahuojennus lasketaan seuraavasti:

1 760 – (17 000 –  8500) x 1 760 = 691,43

                    14 000

Kohtaan 317 merkitään alarajahuojennukseksi 691,43 euroa.

Työnantajasuoritusten tiedot

Muun muassa seuraavat kohdekauden aikana maksetut ennakonpidätyksen alaiset suoritukset:

• palkat, palkkiot, etuudet ja korvaukset, jotka on maksettu työ- tai virkasuhteessa olevalle (ennakkoperintälaki, EPL 13 §)
• kokouspalkkiot, henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot, hallintoelimen jäsenyydestä maksetut palkkiot, toimitusjohtajan palkkiot, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamat palkat sekä luottamustoimesta maksetut palkkiot (EPL 13 §)
• merityötulot
• eläkkeet, sosiaalietuudet, vakuutussuoritukset yms. (myös rajoitetusti verovelvolliselle maksetut eläkkeet)
• työ- ja käyttökorvaukset (EPL 25 §)
• urheilijan palkat ja palkkiot sekä urheilijarahastosta maksettava suoritus
• työvoimaviranomaisen maksama palkkaturva
• konkurssipesän maksama nopeutettu palkkaturva
• sijaismaksajan maksamat palkat
• palkat, joista sosiaaliturvasopimuksen tai EU/ETA-sosiaaliturva-asetuksen perusteella ei makseta sosiaaliturvamaksua

Merkitse kaikki nämä suoritukset riippumatta siitä, maksetaanko niiden perusteella sosiaaliturvamaksua vai ei.

Merkitse palkka myös silloin, kun siitä ei toimiteta ennakonpidätystä esimerkiksi palkan pienuuden vuoksi tai koska palkka maksetaan ainoastaan luontoisetuna tai koska ennakonpidätysprosentti on nolla (ns. nollaverokortti).

Palkaksi laskettavat erät
Laske palkkaan mukaan muun muassa seuraavat palkaksi katsottavat erät:

• palkkaan lisätyt auto-, asunto-, ravinto- tai muut luontoisedut
• veronalaiset osat työmatkoilta maksettujen matkakustannusten korvauksista (jos työnantaja on maksanut työmatkakustannusten korvaukset väljemmin perustein tai suurempina kuin Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksessä on määrätty, merkitse veronalainen osa korvauksista työntekijän palkaksi)
• sairausajalta maksetut palkat, vaikka niihin olisi saatu korvausta Kelalta tai vakuutusyhtiöltä
• työsuhteessa saadut palvelurahat
• palkaksi katsotut työnantajan maksamat eläkevakuutusmaksut
• sairauskassan maksamat täydennyspäivärahat
• ns. kuuden kuukauden sääntöä sovellettaessa vakuutuspalkat, tai jos niistä ei ole sovittu, ennakonpidätyksen alaiset palkat
• edut työsuhdeoptioista ja työsuhdelainasta
• työ- tai virkasuhteeseen perustumattomat luento- ja esitelmäpalkkiot, kokouspalkkiot ja hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot riippumatta siitä, maksetaanko niiden perusteella työntekijän eläkemaksua vai ei
• työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksetut korvaukset tai muut vahingonkorvaukset
• henkilöstörahastolaissa (814/1989) tarkoitetut käteisenä maksetut voittopalkkiot.

Palkaksi ei lasketa

• verovapaita matkakustannusten korvauksia, jos ne on maksettu palkansaajalle Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksen mukaisin perustein
• veronalaisia kustannusten korvauksia, jos ne on korvattu ilman ennakonpidätysvelvollisuutta (esim. puhelinkulukorvaus, työkalukorvaus)
• verovapaita henkilökuntaetuja, jotka on annettu koko henkilökunnalle (TVL 67 §, 69 §)
• työn suorittamisesta palkansaajalle aiheutuneita kustannuksia (esim. moottorisahavähennys), jotka on vähennetty palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista
• perhehoitajalle maksettuja verovapaita kustannusten korvauksia

Lisätietoa: Palkkaa vai työkorvausta

Työ- ja käyttökorvaukset
Luonnolliselle henkilölle tai yhtymälle (kuten avoimelle tai kommandiittiyhtiölle) maksetuista työ- ja käyttökorvauksista on toimitettava ennakonpidätys, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Ilmoita nämä työ- ja käyttökorvaukset kausiveroilmoituksen kohdassa 601. Merkitse korvaukset bruttomääräisinä vähentämättä arvonlisäveroa tai työmatkakustannusten korvauksia.

Osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai muulle yhteisölle maksetuista työ- tai käyttökorvauksista on toimitettava ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Ilmoita nämä ennakonpidätykset kohdassa ”Muiden oma-aloitteisten verojen tiedot”. Käytä verolajin tunnusta 25.

Lisätietoa: Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot

Ennakonpidätykset, jotka on toimitettu

• palkoista
• työ- ja käyttökorvauksista, joiden saajana on luonnollinen henkilö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai muu yhtymä
• eläkkeistä (myös rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista eläkkeistä), elinkoroista, sosiaalietuuksista, syytingeistä, lakkoavustuksista yms.
• urheilijan palkasta tai palkkiosta tai urheilijarahastosta maksettavasta suorituksesta.

Jos olet aikaisemmalla kausiveroilmoituksella ilmoittanut liikaa ennakonpidätystä, voit vähentää liikaa ilmoitetun määrän samalta kalenterivuodelta ilmoitettavasta ennakonpidätyksen määrästä. Ennakonpidätystä voi vähentää enintään kalenterivuonna aiemmin ilmoitetun määrän verran.

Lisätietoa: Ennakonpidätyksen toimittaminen

Lähdeveron alaiset palkat ja suoritukset, jotka kohdekauden aikana on maksettu rajoitetusti verovelvolliselle. Merkitse palkat ja suoritukset tekemättä niistä lähdeverovähennystä (ks. laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta 6 §).

Esimerkkejä tähän kohtaan merkittävistä suorituksista:

• lähdeveron alainen palkka (ks. kustannusten korvaukset)
• julkisyhteisön maksama palkka
• esiintyvän taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaisesta toiminnasta maksettu korvaus (vero 15 % tai lähdeverokortissa määrätty alhaisempi lähdevero)
• ns. avainhenkilön palkka (vähintään 5 800 euroa/kk) (ks. laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta)
• ulkomaisen konserniyhtiön tai vastaavan maksama palkka ulkomailla työskentelevälle rajoitetusti verovelvolliselle, joka on Suomessa vakuutettu
• Suomessa tehtyyn työhön perustuva työsuhdeoptio ja osakepalkkio
• työkorvaus (yhteisölle maksettu korvaus ilmoitetaan vain, jos siitä on peritty lähdevero).

Kuka on rajoitetusti verovelvollinen?

• pysyvästi ulkomailla asuva ulkomaan kansalainen, joka oleskelee Suomessa enintään kuuden kuukauden ajan
  
• ulkomaille asettunut Suomen kansalainen yleensä sen jälkeen, kun hän on asunut ulkomailla kolme kalenterivuotta muuttovuoden jälkeen eikä hänellä enää ole olennaisia siteitä Suomeen.

Kustannusten korvaukset rajoitetusti verovelvollisille
Jos Suomessa lyhytaikaisesti oleskelevan henkilön varsinainen työntekemispaikka on ulkomailla (esim. luennoitsijat ja asiantuntijat), älä lisää lähdeveron alaisen palkan määrään seuraavia hänelle maksettuja kustannusten korvauksia:

• korvaus matkalipuista
• korvaus rahtimaksuista ja niihin verrattavista välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista maksuista
• tositteen perusteella suoritettu majoittautumismaksun korvaus
• Verohallinnon vahvistama kotimaan päiväraha.

Jos rajoitetusti verovelvollinen sitä vastoin työskentelee Suomessa päätoimisesti esimerkiksi täällä olevassa liikkeessä, virastossa tai tuotantolaitoksessa, tällaista paikkaa voidaan pitää hänen varsinaisena työpaikkanaan. Edellytyksiä verottomalle kustannusten korvaamiselle ei silloin ole.

• Merkitse tähän kohtaan palkoista ja työkorvauksista perityt lähdeverot, myös ulkomaiselta yhteisöltä työkorvauksesta peritty lähdevero
  
• vakuutetun sairausvakuutusmaksut (sairaanhoitomaksu ja päivärahamaksu)
  
• taiteilijan tai urheilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuvasta korvauksesta peritty lähdevero
  
• ns. avainhenkilöiden palkkatulon lähdevero.

Laske lähdevero palkasta tai suorituksesta, josta on tehty lähdeverolain 6 §:n mukainen vähennys (510 euroa/kk tai 17 euroa/pv).

Huom! Ilmoita lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta) kausiveroilmoituksen toisella sivulla muista lähdeveroista erillään. Käytä verolajin tunnusta 69. Osinkojen lähdeveron verolajin tunnus taas on 39 ja korkotulon lähdeveron tunnus 84.

Jos olet aikaisemmalla kausiveroilmoituksella ilmoittanut liikaa lähdeveroa, voit vähentää liikaa ilmoitetun määrän samalta kalenterivuodelta ilmoitettavasta lähdeveron määrästä. Lähdeveroa voi vähentää enintään kalenterivuonna aiemmin ilmoitetun määrän verran.

Lisätietoa: Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot

Kohdekauden aikana maksetut sosiaaliturvamaksun alaiset palkat ja muut suoritukset, muun muassa

• ennakkoperintälain 13 §:ssä mainitut ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja korvaukset lukuun ottamatta sairausvakuutuslaissa (SVL) säädettyjä poikkeuksia (SVL 11:2.4, ks. luettelo kohdassa ”Palkaksi ei merkitä”)
  
• täydennyspäivärahat, jotka on maksanut vakuutuskassalaissa tarkoitettu sairauskassa
  
• työsuhteessa saadut palvelurahat
  
• ns. kuuden kuukauden sääntöä sovellettaessa vakuutuspalkka, tai jos siitä ei ole sovittu, ennakonpidätyksen alainen palkka
  
• rajoitetusti verovelvollisen palkka, jos työntekijä on Suomessa vakuutettu (ks. kohta 605 Lähdeveronalaiset palkat)
  
• ns. avainhenkilölle maksettu palkka (vähintään 5 800 euroa/kk) (ks. laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta)
  
• rajoitetusti verovelvollisen taiteilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuva korvaus
  
• merityötulot
  
• palkkaturvana maksettu saatava
  
• urheilijarahastoon siirretty suoritus

Merkitse palkka myös silloin, kun siitä ei toimiteta ennakonpidätystä esimerkiksi palkan pienuuden vuoksi tai koska palkka maksetaan ainoastaan luontoisetuna tai koska ennakonpidätysprosentti on nolla (ns. nollaverokortti). Työnantajan sosiaaliturvamaksu maksetaan myös silloin, kun palkasta ei toimiteta ennakonpidätystä.

Rajoitetusti verovelvollinen työntekijä, joka on vakuutettu Suomessa
Työnantaja maksaa sosiaaliturvamaksun ja perii vakuutetun sairausvakuutusmaksun, jos rajoitetusti verovelvollinen työntekijä on Suomessa vakuutettu. Rajoitetusti verovelvollinen on Suomessa vakuutettu, jos hän työskentelee suomalaisessa aluksessa tai tulee Suomeen työhön vähintään neljäksi kuukaudeksi, eikä hänellä ole tätä työtä varten kotimaasta saatua todistusta A1 tai E 101 (tai muuta lähetetyn työntekijän todistusta).

Sosiaaliturvamaksua ei makseta eikä sairausvakuutusmaksua peritä, jos rajoitetusti verovelvollisen palkka on alle vuosittain vahvistetun määrän. Vuonna 2012 raja oli 1 104 euroa/kk tai työaika alle 18 h/viikko. Tarkista vuoden 2013 määrä ohjeesta Sotu- ja sava-maksun määräytyminen ja verotus.

Vaikka työntekijä ei tekisikään työtä Suomessa, hän voi olla Suomessa vakuutettu vähintään neljän kuukauden työsuhteen perusteella, jos hän on suomalaisen lentoyhtiön lentävää henkilökuntaa tai hän asuu ETA-alueella tai Sveitsissä ja on suomalaisen kuljetusliikkeen matkustavaa henkilökuntaa. Tarkempaa tietoa on ohjeessa Sotu- ja sava-maksun määräytyminen.

Mitä sosiaaliturvamaksun alaisen palkan määrään lasketaan?
Laske  mukaan muun muassa seuraavat palkaksi katsottavat erät:

• palkkaan lisätyt auto-, asunto-, ravinto- ja muut luontoisedut
• veronalaiset osat työmatkoilta maksettujen matkakustannusten korvauksista (jos työmatkakustannusten korvaukset on maksettu väljemmin perustein tai suurempina kuin Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksessä on määrätty, veronalainen osa korvauksista merkitään työntekijän palkaksi.)
  Verovapaat matkakustannusten korvaukset (Ns. kustannuskorvauspäätös eli Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista)
• sairausajalta maksetut palkat, vaikka työnantaja olisi saanut korvausta Kelalta tai vakuutusyhtiöltä
• työsuhteessa saadut palvelurahat
• eläkevakuutusmaksut, jotka työnantaja on maksanut ja jotka katsotaan palkaksi.

Seuraavia eriä ei lasketa mukaan:

• palkkoja, jotka on maksettu alle 16-vuotiaalle tai 68 vuotta täyttäneelle työntekijälle. Sosiaaliturvamaksua on maksettava työntekijän 16-vuotispäivää seuraavan kuukauden alusta alkaen. Maksuvelvollisuus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta.
• sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentissa mainittuja eriä eli mm. koko henkilökunnalle annettuja henkilökuntaetuja, vaikka edut olisivatkin veronalaisia
• etua työsuhdeoptioista ja työsuhdelainasta
• etua työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta merkitä yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan
• odotusajan palkkaa (työsopimuslaki 2:14.1)
• työsopimuksen tai virkasuhteen päättämisestä maksettua korvausta tai muuta vahingonkorvausta
• luento- ja esitelmäpalkkiota, kokouspalkkiota ja hallintoelimen jäsenyydestä maksettua palkkiota, jos palkkio ei perustu työ- tai virkasuhteeseen eikä palkkion perusteella tarvitse henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan maksaa työntekijän eläkemaksua
• henkilöstörahastolaissa (814/1989) tarkoitettua käteistä voittopalkkiota.
• työn tekemisestä palkansaajalle aiheutuneita kustannuksia (esim. moottorisahavähennys), jotka on vähennetty palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista
• verovapaita matkakustannusten korvauksia, jotka työnantaja on korvannut palkansaajalle Verohallinnon ns. kustannuskorvauspäätöksen mukaisin perustein
• sijaismaksajan maksamia palkkoja.

Työnantajan sosiaaliturvamaksu, josta on ensin vähennetty oikaisut ja liikasuoritukset.

Laske työnantajan sosiaaliturvamaksu kohdassa 609 ilmoittamastasi palkkojen yhteismäärästä. Vähennä näin laskemastasi sosiaaliturvamaksusta tarvittaessa seuraavat oikaisut ja liikasuoritukset:

• Sosiaaliturvamaksun oikaisu, jos esimerkiksi Kela tai vakuutusyhtiö on maksanut työnantajalle päivä- tai äitiysrahoja. Laske vähennettävä sosiaaliturvamaksun oikaisu kertomalla päiväraha sosiaaliturvamaksuprosentilla, jota alkuperäisessä palkanmaksussa on käytetty.
• Aiempi sosiaaliturvamaksun liikamäärä, jos olet aikaisemmalla kausiveroilmoituksella ilmoittanut liikaa sosiaaliturvamaksua. Voit vähentää liikaa ilmoitetun määrän samalta kalenterivuodelta ilmoitettavasta sosiaaliturvamaksun määrästä. Sosiaaliturvamaksua voi vähentää enintään kalenterivuonna aiemmin ilmoitetun määrän verran. Tiedote - Liikaa ilmoitettu työnantajan sosiaaliturvamaksu

Verohallinto kirjaa ilmoittamasi sosiaaliturvamaksun verotilille.

Jos yritys on säännöllisten työnantajien rekisteriin merkitty työnantaja, kausiveroilmoitus on annettava kaikilta kohdekausilta ilmoitusjakson mukaisesti.

Jos palkanmaksu on kuitenkin ollut kausiluonteista tai se keskeytyy useamman kohdekauden ajaksi, voit ilmoittaa keskeytyksestä:

• Jos ilmoitusjakso on kuukausi, etukäteen voi ilmoittaa enintään kuuden kuukauden mittaisesta keskeytymisjaksosta.
• Jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi, keskeytymisestä voi ilmoittaa enintään kahden vuosineljänneksen ajaksi eteenpäin.

Ilmoituksen jälkeen kausiveroilmoitusta ei tarvitse erikseen antaa keskeytysjakson kohdekausilta, paitsi jos palkkoja kuitenkin on maksettu. (Ks. Esimerkkejä ei palkanmaksua -ilmoituksen antamisesta.)

Merkitse keskeytymisjakson alku ja loppu seuraavasti:

Jos ilmoitusjakso on kuukausi, merkitse keskeytymisjakson alku ja loppu kuukauden numerolla. Esimerkiksi jos ilmoitat tietoja maalis-huhtikuulle 2013, merkitse kohtaan 054 keskeytymisjakson alun kohdekaudeksi 3, kohtaan 056 lopun kohdekaudeksi 4 sekä kohtiin 055 ja 057 vuodeksi 2013.

Jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi, merkitse kohdekausi yksinumeroisena lukuna. Esimerkiksi jos ilmoitat toisen vuosineljänneksen (huhti-kesäkuu) tietoja vuodelle 2013, merkitse kohtaan 054 kohdekaudeksi 2 sekä kohtaan 055 vuodeksi 2013.

Jos yrityksen liiketoiminta tai palkanmaksu on päättynyt kokonaan, anna erillinen lopettamisilmoitus Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (www.ytj.fi). Kausiveroilmoitus on annettava vielä siltä ilmoitusjaksolta, jona säännölliseksi työnantajaksi rekisteröinti on päättynyt.

Esimerkkejä ei palkanmaksua -ilmoituksen antamisesta

Tilityspiste

Jos työnantajalla on useita eri toimipaikkoja, sillä voi olla Verohallinnon rekisteriin merkittyjä ns. tilityspisteitä. Anna tilityspisteen työnantajasuorituksista kausiveroilmoitus tilityspisteen omalla tilityspistetunnuksella. Sen sijaan arvonlisäveron ja muut oma-aloitteiset verot ilmoittaa pelkästään päätilittäjä. Ne ilmoitetaan päätilittäjän Y-tunnuksella.

Tilityspisteillä ei ole omaa verotiliä, vaan Verohallinto kirjaa tilityspisteiden ilmoittamat työnantajasuoritukset ja maksut päätilittäjän verotilille.

Merityötuloa maksava laivanisäntä

Ilmoita ja maksa merityötulosta toimitetut ennakonpidätykset, lähdeverot ja sosiaaliturvamaksut viimeistään ennakonpidätyksen toimittamista seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä (esimerkiksi kesäkuun maksut 12. elokuuta). Kausiveroilmoitus merityötuloista on annettava sähköisesti. Maksa suoritukset verotilille ja käytä asiakaskohtaista verotilin viitenumeroa.

Tilinhoitajayhteisö ilmoittajana

Tilinhoitajayhteisö (esim. pankki, joka hoitaa pörssiyhtiön osingonmaksuun liittyviä asioita) voi antaa kausiveroilmoituksen suorituksen maksajan puolesta seuraavista verolajeista:

• 68 Ennakonpidätys koroista ja osuuksista
• 92 Ennakonpidätys osingoista ja osuuspääoman koroista
• 39 Lähdevero osingoista
• 69 Lähdevero koroista ja rojalteista
• 84 Lähdevero korkotulosta.

Edellytyksenä on, että tilinhoitajayhteisö on saanut suorituksen maksajalta (esim. osingonjakajayhtiöltä) valtuutuksenantaa nämä kausiveroilmoitustiedot sähköisesti. Sähköisen kausiveroilmoituksen tietona välitetään Verohallintoon myös ilmoittajana toimineen tilinhoitajayhteisön tunnus.

Kunnat, seurakunnat ja Kansaneläkelaitos (= veronsaajat)

Kuntien, seurakuntien ja Kelan (eli veronsaajien) ei tarvitse tilittää ennakonpidätyksiä, sosiaaliturvamaksuja ja lähdeveroja Verohallinnolle. Verohallinto vähentää nämä maksut jako-osuudesta, joka tilitetään veronsaajalle seuraavassa kuussa. Verohallinto tekee vähennyksen veronsaajan ilmoittamien kausiverotietojen perusteella. Anna veronsaajan kausiveroilmoitus niin, että se on perillä Verohallinnossa viimeistään seuraavan kuukauden 12. päivänä (sähköinen ilmoitus) tai 7. päivänä (paperi-ilmoitus).

Arvonlisäveroa ja muita oma-aloitteisia veroja ei voi hoitaa vähentämällä. Ne on maksettava rahasuorituksina verotilille.

Muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen tiedot

Sen veron tunnusnumero, jota ilmoitetaan.

Verojen tunnukset:

10 = Arpajaisvero
16 = Vakuutusmaksuvero
24 = Ennakonpidätys puun myyntitulosta
25 = Ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä
68 = Ennakonpidätys koroista ja osuuksista
92 = Ennakonpidätys osingoista ja osuuspääoman koroista
39 = Lähdevero osingoista (rajoitetusti verovelvollisilta)
69 = Lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta)
84 = Lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta)

10 Arpajaisvero
Arpajaisveron ilmoitusjakso on aina kuukausi.

Ilmoita ja maksa kalenterikuukaudelta suoritettava arpajaisvero tavara- ja muista arpajaisista viimeistään kalenterikuukautta toisenaseuraavan kuukauden 12. päivänä.

Arpajaisveroa maksetaan valtiolle Suomessa tapahtuvista arpajaisista. Arpajaisverosta on vastuussa arpajaisten toimeenpanija. Jos toimeenpanijoita on useita, on kukin vastuussa veron koko määrästä.

Arpajaisia ovat raha- ja tavara-arpajaiset, arvauskilpailut, bingopelit, veikkaus, vedonlyönti ja totopeli sekä raha-automaattien ja tavaravoittoautomaattien pitäminen yleisön käytettävänä, kasinopelien toimeenpaneminen, pelikasinotoiminta ja peliautomaattien ja pelilaitteiden pitäminen yleisön käytettävänä. Nämä on kuvattu tarkemmin arpajaislaissa. Sen mukaiset arpajaiset kuuluvat aina arpajaisverolain piiriin.

Arpajaisverolaki koskee myös julkisesti järjestettyjä arvontoja, arvaamisia, vedonlyöntejä tai muita niihin rinnastettavia, osaksi tai kokonaan sattumasta riippuvia menettelyjä, joissa voi voittaa rahaa tai rahanarvoisen etuuden, jota ei katsota vastikkeeksi jostakin suorituksesta tai palkaksi.

Lisätietoa: Arpajaisvero.

16 Vakuutusmaksuvero
Vakuutusmaksuveron ilmoitusjakso on aina kuukausi.

Maksa ja ilmoita kalenterikuukaudelta suoritettava vakuutusmaksuvero viimeistään kalenterikuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä.

Vakuutusmaksuverovelvollisia ovat yleensä Suomessa vakuutusliikettä harjoittavat vakuutuksenantajat. Tietyissä tilanteissa vakuutuksenottaja, joko yksityishenkilö tai yritys, voi olla vakuutusmaksuverovelvollinen. Vakuutuksenottaja on verovelvollinen silloin, kun vakuutusmaksuveron alainen vakuutusmaksu suoritetaan vakuutuksenantajalle, joka ei harjoita vakuutusliikettä Suomessa.

Vakuutusmaksuvero on 24 %. Vero lasketaan joko kertyneiden tai maksettujen vakuutusmaksujen perusteella (vakuutusmaksuverolaki 3 ja 4 §). Palovakuutuksissa veron perusteisiin luetaan myös 3 %:n suuruinen palosuojelumaksu.

Lisätietoa: Vakuutusmaksuvero-ohje

24 Ennakonpidätys puun myyntitulosta
Puun myyntitulon ennakonpidätyksen ilmoitusjakso on yleensä kuukausi. Voit ilmoittaa tiedot neljännesvuosittain vain, jos olet saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidennetystä maksujaksosta.

Ilmoita ja maksa ennakonpidätys puun myyntitulosta viimeistään

• kohdekautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos ilmoitusjakso on kuukausi
• kohdekautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi.

Metsänomistajalle maksetusta puukauppasuorituksesta on yleensä toimitettava ennakonpidätys. Huom. Ennakonpidätys on toimitettava myös puukauppasuorituksesta, joka on maksettu ulkomailla pysyvästi asuvalle rajoitetusti verovelvolliselle.

Ennakonpidätystä ei toimiteta, jos

• puukaupan kokonaishinta on enintään 100 euroa (jos myyjinä ovat puolisot, 100 euron rajaa sovelletaan kumpaankin puolisoon erikseen)
• puuta myyvä metsänomistaja on yhteisö tai yhteisetuus
• kaupan kohteena ovat jalostetut puutuotteet.

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on kuitenkin toimitettava ennakonpidätys vain, jos samalle puun myyjälle kalenterivuoden aikana maksettujen suoritusten yhteismäärä on yli 1 500 euroa tai suoritus liittyy maksajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan.

Jos metsänhoitoyhdistys toimii puukaupan välittäjänä yhteismyynneissä, yhdistys on puun ostajan sijasta ennakonpidätysvelvollinen. Jos kuitenkin yhteismyynneissä puun ostaja maksaa kauppahinnan suoraan metsänomistajan tilille, puun ostaja toimittaa ennakonpidätyksen.

Puutavaran ostajan on annettava myös vuosi-ilmoitus viimeistään ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lisätietoa: Puun ostajan ennakonpidätysvelvollisuus

25 Ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä 

Osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä toimitetun ennakonpidätyksen ilmoitusjakso on yleensä kuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljännesvuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidennetystä ilmoitusjaksosta.

Maksa ja ilmoita ennakonpidätys osakeyhtiöltä, osuuskunnalta tai muulta yhteisöltä viimeistään

• kohdekautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos ilmoitusjakso on kuukausi
• kohdekautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi.

Osakeyhtiölle, osuuskunnalle tai muulle yhteisölle maksetusta työ- tai käyttökorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys, jos saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Huom! Ilmoita luonnolliselle henkilölle tai yhtymälle (kuten avoimelle yhtiölle tai kommandiittiyhtiölle) maksetut työ- ja käyttökorvaukset kausiveroilmoituksen kohdassa 601 ja niistä toimitettu ennakonpidätys kohdassa 602, jos korvauksen saajaa ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin.

Ilmoita työ- ja käyttökorvaukset ja niistä toimitetut ennakonpidätykset myös vuosi-ilmoituksella. Anna vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lisätietoa: 
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Vuosi-ilmoituksen antaminen

68 Ennakonpidätys koroista ja osuuksista
Koroista ja osuuksista toimitetun ennakonpidätyksen ilmoitusjakso on yleensä kuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljännesvuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidennetystä ilmoitusjaksosta.

Ilmoita ja maksa ennakonpidätys koroista ja osuuksista viimeistään

• kohdekautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos ilmoitusjakso on kuukausi
• kohdekautta  toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi.

Ennakonpidätys koroista ja osuuksista toimitetaan mm. luonnolliselle henkilölle maksetusta korosta, voitto-osuudesta ja jälkimarkkinahyvityksestä.

Ilmoita tällä tunnuksella ainoastaan ne ennakonpidätykset, jotka on tehty Suomessa yleisesti verovelvolliselle maksetuista koroista ja osuuksista. Rajoitetusti verovelvolliselle maksetuista koroista ja osuuksista pidätettyjen lähdeverojen verolajin tunnus on 69.

Ilmoita koroista ja osuuksista toimitetut ennakonpidätykset myös vuosi-ilmoituksella. Anna vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lisätietoa: 
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Vuosi-ilmoituksen antaminen

 92 Ennakonpidätys osingoista ja osuuspääoman koroista
Osingoista ja osuuspääoman koroista toimitetun ennakonpidätyksen ilmoitusjakso on yleensä kuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljännesvuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidennetystä ilmoitusjaksosta.

Ilmoita ja maksa ennakonpidätys viimeistään

• kohdekautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos ilmoitusjakso on kuukausi
• kohdekautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi.

Ennakonpidätys toimitetaan julkisesti noteeratun yhtiön maksamasta osingosta ja sijaisosingosta, joka on maksettu luonnolliselle henkilölle tai kuolinpesälle (ks. tuloverolaki,33 a §).

Ilmoita ennakonpidätykset osingoista ja osuuspääoman koroista myös vuosi-ilmoituksella. Anna vuosi-ilmoitus ennakonpidätyksen toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

Lisätietoa: 
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Vuosi-ilmoituksen antaminen

39 Lähdevero osingoista (rajoitetusti verovelvollisilta) ja
69 Lähdevero koroista ja rojalteista (rajoitetusti verovelvollisilta)
Vuoden 2010 alusta rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta puun myyntitulosta ei enää peritä lähdeveroa vaan ennakonpidätys. Ilmoita nämä tulot tunnuksella 24 Ennakonpidätys puun myyntitulosta.

Rajoitetusti verovelvollisten koroista, osingoista ja rojalteista perityn lähdeveron ilmoitusjakso on yleensä kuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljännesvuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidennetystä ilmoitusjaksosta.

Ilmoita ja maksa lähdevero viimeistään

• kohdekautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos ilmoitusjakso on kuukausi
• kohdekautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi.

Ulkomaiset yhteisöt ja ulkomailla asuvat ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa rajoitetusti verovelvollisia. Jos he saavat Suomesta osinkoa, korkoa tai rojaltia, maksaja perii tulosta suorituksen yhteydessä lopullisen lähdeveron.

Huom. Ilmoita palkoista ja vastaavista suorituksista peritty lähdevero kausiveroilmoituksen kohdassa 606 (Lähdevero palkoista yms.).

Ilmoita lähdeveron alaiset suoritukset myös vuosi-ilmoituksella. Anna vuosi-ilmoitus lähdeveron toimittamisvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä.

84 Lähdevero korkotulosta (yleisesti verovelvollisilta)
Yleisesti verovelvollisten korkotulon lähdeveron ilmoitusjakso on yleensä kuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljännesvuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidennetystä ilmoitusjaksosta.

Ilmoita ja maksa lähdevero viimeistään

• kohdekautta seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos ilmoitusjakso on kuukausi
• kohdekautta toisena seuraavan kuukauden 12. päivänä, jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi.

Lähdeveron alaisia korkoja ovat korot, jotka on maksettu Suomessa yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille tai kotimaisille kuolinpesille:

• rahalaitosten ja osuuskuntien säästökassojen maksamat veronalaiset talletusten korot, jotka maksetaan yleisön talletusten vastaanottamiseen tarkoitetulle tilille Suomessa
• työnantajien huoltokonttoritalletusten korot
• veronalaiset joukkovelkakirjalainan korot.

Ilmoita korkotulon lähdeveron alaiset korot myös vuosi-ilmoituksella. Anna vuosi-ilmoitus viimeistään lähdeveron toimittamisvuotta seuraavan helmikuun 15. päivänä.

Lisätietoa: 
Ennakonpidätyksen toimittaminen
Vuosi-ilmoituksen antaminen

Kunkin verolajin ilmoitusjakso.

Ilmoitusjakso on yleensä kuukausi. Tiedot voi ilmoittaa neljännesvuosittain vain, jos yritys on saanut Verohallinnolta erillisen ilmoituksen tai päätöksen pidennetystä ilmoitusjaksosta.

Huom! Ilmoita vakuutusmaksuvero ja arpajaisvero aina kuukausittain.

Kuukausi
Merkitse rasti, jos ilmoitusjakso on kuukausi.

Neljännesvuosi
Merkitse rasti, jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi.

Merkitse kohdekausi ilmoitusjakson mukaisesti. Jos ilmoitusjakso on

• kuukausi, merkitse kohdekausi kuukauden numerolla. Esimerkiksi jos ilmoitat maaliskuun tietoja, merkitse kohdekaudeksi 3
• neljännesvuosi, merkitse kohdekausi yksinumeroisena lukuna. Esimerkiksi jos ilmoitat toisen vuosineljänneksen (huhti-kesäkuu) tietoja, merkitse kohdekaudeksi 2.

Kohdekauden maksettavan veron määrä.

Verohallinto kirjaa ilmoittamasi verot verotilille.

Jos vakuutusmaksuverollinen toiminta on kausiluonteista tai se keskeytyy useamman kuukauden ajaksi, keskeytymisestä voi ilmoittaa etukäteen. Ilmoitus keskeytymisestä voi koskea enintään kuutta kuukautta. Kun keskeytymisestä on ilmoitettu, keskeytysjakson kohdekausilta ei tarvitse erikseen antaa kausiveroilmoitusta, paitsi jos toimintaa onkin ollut.

Jos vakuutusmaksuverollinen toiminta on päättynyt kokonaan, anna siitä erillinen lopettamisilmoitus Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän muutos- ja lopettamisilmoituslomakkeella (www.ytj.fi). Vakuutusmaksuveroista on annettava kausiveroilmoitus vielä siltä ilmoitusjaksolta, jona vakuutusmaksuverovelvolliseksi rekisteröinti on päättynyt.

Merkitse kausiveroilmoituksen kohtiin 054 ja 056 keskeytymisjakson alku ja loppu.

Esimerkiksi jos ilmoitat maalis-huhtikuun 2013 tietoja, merkitse kohtaan 054 keskeytymisjakson alun kohdekaudeksi 3 ja kohtaan 056 lopun kohdekaudeksi 4 sekä kohtiin 055 ja 057 vuodeksi 2013.

Ilmoitusjakso on kuukausi

Jos toiminnan tai palkanmaksun keskeytymisjakso on maalis-huhtikuu 2013, merkitse maaliskuun kausiveroilmoitukseen keskeytymisjakso seuraavasti (kohtaan ”Ei alv-toimintaa”, kohtaan ”Ei palkanmaksua” tai kohtaan ”Ei vakuutusmaksuverollista toimintaa”):

• Alku: kohdekausi 3 ja vuosi 2013
• Loppu: kohdekausi 4 ja vuosi 2013

Ilmoitusjakso on neljännesvuosi

Jos liiketoiminnan tai palkanmaksun keskeytymisjakso on huhti-kesäkuu 2013, merkitse toisen neljänneksen kausiveroilmoitukseen keskeytymisjakso seuraavasti:

• Alku: kohdekausi 2 ja vuosi 2013
• Loppu: ei merkintöjä

Huom! Jos huhtikuussa on toimintaa/palkanmaksua mutta touko-kesäkuussa ei, anna tavallinen kausiveroilmoitus koko ajanjaksolta. Vaikka toimintaa tai palkanmaksua ei ole ollut kaikkina kuukausina, älä tällaisessa tapauksessa täytä Ei toimintaa- tai Ei palkanmaksua -tietoja.

Ilmoitusjakso on vuosi

Jos arvonlisäverollisen toiminnan keskeytymisjakso on kalenterivuosi 2013, merkitse keskeytymisjakso kalenterivuoden kausiveroilmoitukseen seuraavasti:

• Alku: vuosi 2013, kohdekausi-kohtaan ei merkintöjä
• Loppu: Ei merkintöjä

Huom! Jos kalenterivuoden yhdelläkin kuukaudella on ollut liiketoimintaa, anna kausiveroilmoitus arvonlisäverosta normaalisti koko vuodelta. Älä anna Ei toimintaa -ilmoituksia tämän kalenterivuoden kuukausilta, vaikka joinakin kuukausina ei olisi ollut toimintaa.

Ei toimintaa -tietojen korjaaminen

Esimerkki: Olet ilmoittanut ”ei toimintaa” tai ”ei palkanmaksua” kuudeksi kuukaudeksi eteenpäin, huhti-syyskuulle vuonna 2013. Kesä-heinäkuussa verollista liiketoimintaa tai palkanmaksua on kuitenkin ollut. Korjaa aiemmin ilmoitettamasi ei toimintaa- tai ei palkanmaksua -tiedot seuraavasti:

• Jos ilmoitusjakso on kuukausi, anna uudet, kaikki ilmoitustiedot sisältävät kausiveroilmoitukset kesä- ja heinäkuulta.
• Jos ilmoitusjakso on neljännesvuosi, anna tavalliset, kaikki ilmoitustiedot sisältävät kausiveroilmoitukset toiselta ja kolmanneltale vuosineljännekselle.
• Jos ilmoitusjakso on vuosi ja olet antanut  vuodelle 2013 ei toimintaa -ilmoituksen mutta kalenterivuoden aikana on ollut kuitenkin liiketoimintaa, anna uusi, kaikki ilmoitustiedot sisältävä kausiveroilmoitus vuodelta 2013.

Huom! Jos olet aikaisemmin ilmoittanut toimintaa tai palkkoja, mutta toimintaa tai palkanmaksua ei ole ollutkaan, korjaa tiedot lisäilmoituksella (kausiveroilmoituslomakkeella). Ilmoita siinä aiemmin ilmoitettamasi määrät, mutta vastakkaismerkkisinä. Pelkkä ei toimintaa- tai ei palkanmaksua -ilmoitus ei kumoa aiemmin ilmoitettuja veroja.