a a a

Henkilöverotuksen lakimuutoksia vuodelle 2012

Antopäivä: 3.1.2012
Voimassaolo: Toistaiseksi

Luonnollisten henkilöiden tuloverotukseen on tullut vuoden 2012 alusta alkaen useita muutoksia. Vuodelle 2012 on säädetty uusi valtionverotuksen progressiivinen tuloveroasteikko. Kunnallis- ja kirkollisveroprosentteihin sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksun määrään on niin ikään tullut muutoksia.

Tuloverolakiin on tehty useita muutoksia, jotka vaikuttavat luonnollisten henkilöiden tuloverotukseen. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen ja työtulovähennyksen perusteet ovat muuttuneet. Pääomatulon verokanta on noussut 30 prosenttiin ja pääomatulojen verotukseen on tullut progressio. Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun verovapaan osingon enimmäismäärä on laskenut 60 000 euroon. Metsätaloudesta saadun tulon verotukseen on tullut eräitä muutoksia. Oman asunnon hankintaan otetun velan korkojen vähennyskelpoisuutta on rajoitettu asteittain. Luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennyksen voimassaoloaikaa on jatkettu. Kotitalousvähennyksen määrää ja vähennykseen oikeuttavien kustannusten määrää on alennettu.

Luonnollisten henkilöiden verotukseen vaikuttavia muutoksia on tuloverolain ohella tehty myös muihin verolakeihin. Korkotulon lähdeverokanta on noussut 30 prosenttiin. Rajoitetusti verovelvollisen henkilön Suomesta saamien pääomatulojen lähdeverokantaa on korotettu 30 prosenttiin. Rajoitetusti verovelvollisen verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä verotettavien pääomatulojen verokanta on noussut 30 prosenttiin ja verotukseen on tullut progressio. Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain voimassaoloa on jatkettu. Perintö- ja lahjaverolain ensimmäiseen veroluokkaan on lisätty uusi neljäs porras.

Tuloveroasteikko, kunnallis- ja kirkollisveroprosentit sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksu 2012

Luonnollisen henkilö ja kuolinpesä maksavat valtiolle tuloveroa verotettavasta ansiotulostaan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella. Eduskunta päättää vuosittain tuloveroasteikkolaista, jossa säädetään valtionverotuksen progressiivisesta tuloveroasteikosta. Vuodelle 2012 on vahvistettu seuraava tuloveroasteikko.

Verotettava ansiotulo,

euroa

Vero alarajan kohdalla,

euroa

Vero alarajan ylittävästä tulon

osasta, prosenttia

16 100 - 23 900 8 6,5
23 900 - 39 100 515 17,5
39 100 - 70 300 3 175 21,5
70 300 - 9 883 29,75

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä maksavat kunnallisverotuksen verotettavasta tulostaan tuloveroa asuinkunnalleen. Seurakuntaan kuuluvat maksavat lisäksi ansiotuloistaan kirkollisveroa, joka peritään kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella. Kunnat ja seurakunnat vahvistavat vuosittain tuloveroprosentit, joiden mukaan kunnallisvero ja kirkollisvero peritään. Vuodelle 2012 vahvistetut tuloveroprosentit ovat seuraavassa luettelossa: Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012.

Suomessa sairausvakuutetuilla peritään verojen lisäksi vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu koostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta. Maksujen määrät vahvistetaan vuosittain Valtioneuvoston asetuksella. Vuonna 2012 päivärahamaksu on 0,82 prosenttia ja sairaanhoitomaksu 1,22 prosenttia. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu on siten yhteensä 2,04 prosenttia. Eläke- ja etuustulosta sekä muusta tulosta, josta ei määrätä päivärahamaksua, perittävän sairaanhoitomaksun korotuksen määrä on 0,17 prosenttia.

Viran puolesta tehtävät vähennykset

Kunnallisverotuksen perusvähennys myönnetään puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksen verotettavaa tuloa laskettaessa. Perusvähennyksen enimmäismäärä nousee vuodesta 2012 alkaen 2 250 eurosta 2 850 euroon. Muilta osin vähennystä koskevat säännökset säilyvät ennallaan. Perusvähennyksen määrä pienenee 20 prosentilla siitä määrästä, jolla puhtaan ansiotulon määrä ylittää 2 850 euroa. Tämän vuoksi enimmäismäärän korotus keventää lähinnä pieniä ansiotuloja kuten sosiaalietuuksia ja eläkkeitä saavien verotusta.

Työtulovähennys myönnetään palkoista, työkorvauksista ja ansiotulona verotettavista käyttökorvauksista sekä yritystoiminnasta saaduista ansiotuloista. Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee 740 eurosta 945 euroon. Vähennyksen kertymisprosentti nousee 5,9 prosentista 7,1 prosenttiin. Lisäksi vähennyksen poistumaprosentti pienenee 1,2 prosentista 1,1 prosenttiin. Muutoin vähennyksen perusteet säilyvät ennallaan. Työtulovähennyksen muutokset keventävät palkkatulojen ja yritystoiminnasta saatujen ansiotulojen verotusta.

Verohallinto myöntää perusvähennyksen ja työtulovähennyksen vähennykseen oikeutetuille viran puolesta, joten niitä ei tarvitse erikseen vaatia.

Pääomatulon verokanta

Pääomatuloa on omaisuuden tuotto ja omaisuuden luovutuksesta saatu voitto sekä muu sellainen tulo, jota varallisuuden voidaan katsoa kerryttäneen. Pääomatuloa on esimerkiksi korko, osinko, vuokratulo ja osakkeiden luovutuksesta saatu voitto.

Pääomatulosta on vuodesta 2012 alkaen maksettava 30 prosentin suuruinen pääomatulon tulovero. Jos pääomatulojen yhteismäärä ylittää 50 000 euroa kalenterivuoden aikana, ylimenevästä määrästä on maksettava 32 prosentin suuruinen vero. Vuoden 2011 loppuun asti pääomatuloista oli maksettava 28 prosentin suuruinen vero riippumatta siitä, kuinka suuri pääomatulojen määrä oli kalenterivuonna.

Progressiota ei huomioida ennakonpidätystä toimitettaessa. Suorituksen maksaja toimittaa pääomatuloista 30 prosentin suuruisen ennakonpidätyksen, jollei ennakkoperintäasetuksessa ole toisin säädetty tai Verohallinnon päätöksessä toisin määrätty. Esimerkiksi osingolle ja puun myyntitulolle on säädetty oma pidätysprosentti ennakkoperintäasetuksessa.

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko jaetaan ansio- ja pääomatuloon sekä verovapaaseen tuloon siten kuin tuloverolain 33 b §:ssä säädetään. Osinko on verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua yhdeksän prosentin vuotuista tuottoa.

Vuodesta 2012 alkaen verovapaata tuloa on kuitenkin enintään 60 000 euroa muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä kalenterivuoden aikana saatujen osinkojen yhteismäärästä. Vuoteen 2011 asti verovapaata oli enintään 90 000 euroa. Osingosta ei jatkossakaan toimiteta ennakonpidätystä, jollei osingonsaaja sitä vaadi.

Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko

Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osingon verotusta koskevat säännökset säilyvät ennallaan vuonna 2012. Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta on 70 prosenttia pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Pääomatuloverokannan korotus ja pääomatuloverotuksen progressio vaikuttavat kuitenkin osingon veronalaisen osuuden verotukseen. Osingon veronalainen osuus luetaan verovelvollisen verotettavaan pääomatuloon, josta maksetaan tulon määrästä riippuen joko 30 tai 32 prosentin suuruinen vero. Vuoden 2011 loppuun asti vero oli aina 28 prosenttia.  Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta toimitetaan vuodesta 2012 alkaen 21 prosentin suuruinen ennakonpidätys. Vuoden 2011 loppuun asti ennakonpidätyksen määrä oli 19 prosenttia.

Metsäverotus

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisten tukien (ns. kemera-tuet) verovapaus on päättynyt vuoden 2012 alusta. Tuet ovat jatkossa veronalaista tuloa muiden yritystukien tapaan. Vastaavasti menot ovat jatkossa vähennyskelpoisia myös siltä osin kuin niihin on saatu veronalaista tukea.

Vuosina 2008 - 2011 saatu puun myyntitulo on voinut olla tietyin edellytyksin osittain verovapaata tuloverolain 43 b §:n määräaikaisten veronhuojennussäännösten nojalla. Puun myyntituloon kohdistuvat kulut on vastaavasti säädetty verovapaata osaa vastaavalta osin vähennyskelvottomiksi.  Veronhuojennussäännöksiä ei sovelleta vuonna 2012 saatuun puun myyntituloon, joten tulo on jatkossa kokonaisuudessaan veronalaista tuloa. Aikaisempana vuonna saatuun osittain verovapaaseen puun myyntituloon kohdistuvat kulut ovat kuitenkin osittain vähennyskelvottomia myös silloin, kun ne on maksettu vuosina 2012 ja 2013.

Metsätaloutta harjoittavat luonnolliset henkilöt ilmoittavat useimmiten arvonlisäveron kalenterivuosittain. Verotililakia on vuodesta 2012 alkaen muutettu niin, että kalenterivuodelta annettava, postitse saapunut kausiveroilmoitus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi, jos se on saapunut Verohallintoon viimeistään seitsemäntenä päivänä viimeisestä mahdollisesta jättöpäivästä. Aikaisemmin postitse jätetyn ilmoituksen oli oltava perillä Verohallinnossa viimeisenä jättöpäivänä. Lainmuutoksen myötä kalenterivuodelta annettava kausiveroilmoitus voidaan postittaa samassa kirjekuoressa metsätalouden veroilmoituksen kanssa.

Pääomatulojen veronkannan korotus vaikuttaa puun myyntulosta toimitettavan ennakonpidätyksen määrään. Puun myyntitulosta toimitettavan ennakonpidätyksen määrä on vuodesta 2012 alkaen 20 prosenttia. Hankintakaupasta toimitettavan ennakonpidätyksen määrä on 14 prosenttia. Alle 100 euron suuruisesta suorituksesta ei kuitenkaan toimiteta ennakonpidätystä.

Asuntolainan korkojen vähentäminen

Luonnollisella henkilöllä on oikeus vähentää pääomatuloistaan oman tai perheen vakituisen asunnon hankintaan otetun velan korot. Jos korkojen määrä ylittää pääomatulojen määrän, korot voidaan tietyin rajoituksin vähentää alijäämähyvityksenä ansiotulon verosta. Vuoteen 2011 asti asuntolainan korot ovat olleet kokonaisuudessaan pääomatulosta vähennyskelpoisia.

Tuloverolakia on muutettu niin, että vuonna 2012 vähennyskelpoista on enintään 85 prosenttia koroista ja vuonna 2013 vähennyskelpoista on 80 prosenttia koroista. Vuodesta 2014 alkaen vähennyskelpoista on enintään 75 prosenttia koroista. Muilta osin korkojen vähentämistä koskevat säännökset säilyvät ennallaan.

Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen koskee sekä pääomatulosta vähennettäviä että ansiotulon verosta alijäämähyvityksen kautta vähennettäviä korkoja. Alijäämähyvityksen määrä on siten vuodesta 2012 alkaen 30 prosenttia vähennyskelpoisen koron määrästä. Enimmäismäärää korotetaan 2 prosenttiyksiköllä siltä osin kuin kyseessä on ensiasunnon hankintaan otetun asuntovelan korko. Esimerkiksi vuonna 2012 maksetun, 1 000 euron suuruisen asuntovelan koron perusteella vähennettävän alijäämähyvityksen määrä on (85 % x 1 000 x 30 %) 255 euroa.

Lahjoitusvähennys

Luonnollinen henkilön lahjoitusvähennyksestä säädetään tuloverolain 98 a §:ssä. Säännöksen perusteella luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa vähentää puhtaasta ansiotulostaan vähintään 850 euron ja enintään 250 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle.

Lahjoitusvähennys on säädetty määräaikaiseksi. Lahjoitusvähennyksen voimassaoloajan oli tarkoitus päättyä vuoden 2011 lopussa.  Lahjoitusvähennyksen voimassaoloaikaa on kuitenkin jatkettu 31.12.2012 asti.

Kotitalousvähennys

Luonnollinen henkilö saa vähentää osan käyttämässään asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa tehdystä työstä maksamistaan määristä kotitalousvähennyksenä. Vähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö. Kotitalousvähennys tehdään verosta.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää on alennettu. Vuodesta 2012 alkaen vähennyskelpoista on enintään 2 000 euroa kalenterivuodessa. Vuoteen 2011 asti vähennyskelpoista oli enintään 3 000 euroa kalenterivuodessa.

Kotitalousvähennyksen myöntämisperusteet ovat lisäksi muuttuneet. Vuodesta 2012 alkaen vähennyskelpoista on 45 prosenttia ennakkoperintärekisteriin merkitylle yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Vuoteen 2011 asti vähennyskelpoista oli 60 prosenttia työkorvauksesta. Jos kotitalous palkkaa työntekijän, vähennyskelpoista on vuodesta 2012 alkaen 15 prosenttia palkasta ja työnantajalle kuuluvat palkat sivukulut. Vuoden 2011 loppuun asti vähennyskelpoista oli 30 prosenttia palkasta ja sivukulut.

Kotitalousvähennystä koskeviin säännöksiin ei ole tullut muita muutoksia. Vähennykseen oikeuttavat työt ja vähennyksen laskutapa säilyvät siten ennallaan.

Erityinen alijäämähyvitys

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästämissopimuksen maksut vähennetään pääomatuloista. Jos maksujen määrä ylittää verovelvollisen pääomatulojen määrän, maksut vähennetään erityisenä alijäämähyvityksenä ansiotulojen verosta. Erityistä alijäämähyvitystä koskevien säännösten sisältöön ei ole tullut muutoksia vuodelle 2012. Ansiotulon verosta vähennettävä määrä on jatkossakin enintään pääomatulon tuloveroprosentin mukainen osuus vähennyskelpoisesta maksusta. Pääomatuloverokannan muutos kuitenkin vaikuttaa siihen määrään, joka enimmillään vähennetään ansiotulon verosta. Vuodesta 2012 alkaen erityisenä alijäämähyvityksenä vähennetään enimmillään (5 000 x 30 %) 1 500 euroa. Vuoden 2011 loppuun asti enimmäisvähennys oli 1 400 euroa.

Korkotulon lähdevero

Korkotulon lähdeveroa peritään eräistä Suomessa asuvalle luonnolliselle henkilölle maksetusta korosta. Korkotulon lähdeveroa peritään esimerkiksi käyttötilin varoille ja valtion obligaatioille maksetusta korosta. Korkotulon lähdeverokanta on vuoden 2012 alusta alkaen noussut 28 prosentista 30 prosenttiin. Muilta osin korkotulon lähdeveroa koskevat säännökset säilyvät sisällöltään ennallaan.

Rajoitetusti verovelvollisen luonnollisen henkilön verotus

Ulkomailla asuvat ja Suomessa enintään 6 kuukautta oleskelevat henkilöt ovat pääsääntöisesti Suomessa rajoitetusti verovelvollisia. Rajoitetusti verovelvollisen henkilön Suomesta saamista tuloista peritään pääsääntöisesti lähdevero.

Vuodesta 2012 alkaen rajoitetusti verovelvollisen luonnollisen henkilön Suomesta saamasta suorituksesta, jota tuloverolain mukaan verotetaan pääomatulona, peritään 30 prosentin suuruinen lähdevero. Vuoteen 2011 asti lähdeveron määrä oli 28 prosenttia. Pääomatuloa olevia suorituksia ovat muun muassa osingot, korot ja rojaltit sekä vakuutussuoritukset.

Eräitä rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamia pääomatuloja verotetaan verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä, eli samaan tapaan kuin Suomessa asuvan henkilön saamia vastaavia tuloja. Myös näistä tuloista maksettavan veron määrä on vuodesta 2012 alkaen noussut 28 prosentista 30 prosenttiin. Jos tulojen yhteismäärä ylittää 50 000 euroa kalenterivuoden aikana, ylimenevästä määrästä on maksettava 32 prosentin suuruinen vero.

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdevero

Ulkomailta Suomeen muuttava asiantuntija voi tietyin edellytyksin hakemuksesta päästä erityisen palkkatulon lähdeverotuksen piiriin. Tällöin hän maksaa Suomesta saamastaan palkkatulosta kiinteää 35 prosentin suuruista palkkatulon lähdeveroa normaalin kunnallisveron ja progressiivisen valtionveron sijaan.

Palkkatulon lähdeverosta säädetään ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotuksesta annetussa laissa (1551/1995, ns. avainhenkilölaki). Lain voimaantulosäännöstä on muutettu siten, että lakia voidaan soveltaa sellaiseen työskentelyyn, joka on alkanut vuoden 2015 loppuun mennessä.

Perintö- ja lahjaverotus

Perintöveroa suoritetaan perintönä tai testamentilla saadusta ja lahjaveroa lahjaksi saadusta omaisuudesta. Perintö- ja lahjaverolain ensimmäisen veroluokan veroasteikkoihin on lisätty vuodesta 2012 alkaen neljäs porras, jota sovelletaan yli 200 000 euron suuruisiin perintöihin ja lahjoihin. Perinnöstä ja lahjasta peritään kyseisen euromäärän ylittävältä osin 16 prosentin suuruinen vero. Lainmuutosta sovelletaan, jos perittävä on kuollut tai lahja annettu 1.1.2012 tai sen jälkeen. Lainmuutos kiristää suurimpien perintöjen verotusta, sillä vuoden 2011 loppuun asti 200 000 euron ylittävästä perinnön tai lahjan osasta maksettiin 13 prosentin suuruinen vero.



Sanasto

Sanastosta löydät keskeisimmät verotuksen termit.

A   B   E   H   I   J   K   L   M   O   P   R   S   T   V   Y

Lainsäädäntö (finlex.fi):

Oikeuskäytäntö (finlex.fi):

Keskusverolautakunnan (KVL) päätökset (vero.fi):

Tärkeät päivämäärät

Sivu on viimeksi päivitetty 4.1.2012