Eläkkeet ja verotus 2012

1. Yleistä eläketurvasta

Vanhuuseläkkeellä oleva voi saada työeläkettä ja/tai kansaneläkettä. Kansaneläkettä maksetaan henkilölle, joka ei saa lainkaan työeläkettä tai jonka työeläke on pieni. Ennen vanhuuseläkkeen myöntämistä eläke voi olla esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä tai osa-aikaeläkettä.

Perhe-eläkettä maksetaan puolisoille ja lapsille, jos perheen huoltaja kuolee. Perhe-eläkkeitä maksavat työeläkelaitokset ja Kansaneläkelaitos.

Vuodesta 2011 alkaen eläkkeellä olevalle on voitu maksaa myös takuueläkettä. Takuueläkettä maksetaan lähinnä sellaisille henkilöille, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä.

Lakisääteisiin eläkkeisiin perustuvaa eläketurvaa voi lisäksi parantaa vapaaehtoisella eläkevakuutuksella. Vuodesta 2010 alkaen eläkeikää varten on voinut säästää myös pitkäaikaissäästämissopimuksen (ns. PS-sopimus) avulla.

2.Eläkeläisen verokortti

2.1 Eläkkeelle siirtyvän henkilön verokortti

Kun saatte eläkepäätöksen, ottakaa yhteys Verohallintoon uuden verokortin saamiseksi. Eläkeverokortin voitte tilata soittamalla Verohallinnon palvelunumeroon 029 497 000. Jos kyseessä on aikaisemmilta vuosilta takautuvasti maksettu eläke, on syytä käydä verotoimistossa.

Ennen soittoa puhelinpalveluun kannattaa ottaa esille eläkepäätökset ja selvittää niistä eläkkeen määrä ja maksajan tiedot. Verokorttia varten tarvitaan myös tiedot alkuvuoden aikana kertyneistä tuloista ja veroista. Tämän lisäksi tarvitaan tiedot mahdollisista vähennyksistä. Myös verotoimistossa asioitaessa tarvitaan edellä mainitut asiakirjat ja tiedot.

Verokortin laskemisen jälkeen verotoimisto lähettää verokortin tiedot suoraan eläkkeiden maksajille.

Jos saatte eläkkeen lisäksi palkkatuloa tai muita ansiotuloja, tarvitsette erillisen verokortin näille tuloille. Myös sen saatte puhelinpalvelusta.

2.2 Eläkkeellä olevan henkilön verokortti

Jos olette aikaisempana vuonna saanut eläkettä, Verohallinto laskee automaattisesti ennakonpidätysprosentin eläketuloille. Ennakonpidätysprosentti lasketaan eläkkeiden maksajilta saatujen tietojen perusteella. Verohallinto ilmoittaa pidätysprosentin suoraan eläkkeiden maksajille ja lähettää siitä tiedon eläkkeensaajalle.

3. Eläkkeiden verotus

3.1 Veronalaiset eläkkeet

Kaikki eläkkeet, joita ei erikseen ole säädetty verovapaiksi, ovat veronalaista tuloa saajalleen. Ansiotulona verotettavia eläkkeitä ovat:

• Työeläke
• Kansaneläke
• Takuueläke
• Yleisen perhe-eläkkeen lapseneläke sekä leskeneläke, joka on myönnetty 1.7.1990 tai myöhemmin sattuneen kuolemantapauksen perusteella
• Liikennevakuutuksen perustuva eläke
• Tapaturmavakuutukseen perustuva eläke kokonaan, jos vakuutustapahtuma on sattunut 1.1.1982 jälkeen.
• Ennen 1.1.1982 sattuneeseen vakuutustapahtumaan perustuva eläke siltä osin kuin sen määrä ylittää 3 400 euroa kalenterivuodessa 
• Luopumistuki ja sukupolvenvaihdoseläke
• Vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuva eläke, jos eläkevakuutus on otettu ennen 6.5.2004 ja maksuja maksettu ennen vuotta 2006
• Ansiokkaasta toiminnasta 1.1.1984 tai sen jälkeen myönnetty eläke tai siihen liittyvä perhe-eläke (esim. taiteilijaeläke).

Ansiotulona verotettavan eläkkeen verotukseen vaikuttavat kaikki saajan tulot ja vähennykset. Eläketulon verotus poikkeaa muiden ansiotulojen, esimerkiksi palkkatulon verotuksesta. Eläketulosta voi saada eläketulovähennyksen, mutta siitä ei saa tulonhankkimisvähennystä eikä työtulo- ja ansiotulovähennystä.

Eläketulosta ei peritä työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksua eikä sairausvakuutuksen päivärahamaksua kuten palkasta. Eläketulosta peritään ainoastaan sairaanhoitomaksu, joka suuruus on 1,39 prosenttia vuonna 2012 (1,36 prosenttia vuonna 2011).

Vapaaehtoisen yksilölliseen eläkevakuutukseen perustuva eläke verotetaan pääomatulona, jos eläkevakuutus on otettu 6.5.2004 tai tämän ajankohdan jälkeen. Tätä ennen otettuun vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuva eläke on ansiotuloa siltä osin kuin eläkevakuutuksen maksuja on maksettu ennen vuotta 2006. Pääomatulona verotettavasta eläkkeestä maksetaan vuodesta 2012 alkaen 30 prosentin suuruinen vero. Pääomatulojen yhteismäärän (pääomatuloa olevat eläkkeet ja muut pääomatulot) ylittäessä
50 000 euroa kalenterivuodessa, on ylimenevästä määrästä maksettava 32 prosentin suuruinen vero. Vuoden 2011 loppuun asti saaduista pääomatuloa olevista eläkkeistä maksettiin 28 prosentin suuruinen vero.

3.2 Eläketulovähennys

Eläketulovähennys keventää pienituloisen eläkkeensaajan verotusta. Vähennys tehdään valtion- ja kunnallisverotuksessa eläkkeensaajan puhtaasta ansiotulosta. Puhtaaseen ansiotuloon lasketaan mukaan eläke- ja muut ansiotulot, joista on vähennetty tulonhankkimiskulut. Eläketulovähennyksen määrä pienenee eläketulon ja muiden ansiotulojen kasvaessa.

Valtionverotuksessa eläketulovähennys on vuonna 2012 enintään 11 660 euroa tai tätä pienempi eläketulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä on suurempi kuin 11 660 euroa, eläketulovähennys pienenee 44 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän. Eläketulovähennystä ei saa, jos tulot ylittyvät 38 159,98 euroa.

Kunnallisverotuksessa eläketulovähennys on vuonna 2012 enintään 8 530 euroa tai tätä pienempi eläketulon määrä. Eläketulovähennys pienenee 55 prosentilla määrästä, jolla puhdas ansiotulo ylittää täyden eläketulovähennyksen määrän. Eläketulovähennystä ei saa, jos tulot ylittävät 24 039,08 euroa vuodessa.

3.3 Invalidivähennys

Invalidivähennyksen voi saada henkilö, jonka invalidiprosentti on vähintään 30 prosenttia. Ensimmäisen kerran invalidivähennyksen saamiseksi on verotoimistossa esitettävä lääkärintodistus, jossa mainitaan haitta-aste. Invalidivähennys tehdään viran puolesta henkilöille, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea.

3.4 Eläkkeensaajan palkkatulo

Eläkkeensaajan palkkatuloa verotetaan kuten mitä tahansa palkkatuloa. Siitä myönnetään samat vähennykset kuin muustakin palkkatulosta.

Muut ansiotulot kuten palkka pienentävät eläketulovähennystä. Kun vähennys pienenee, veroprosentti kasvaa. Toisaalta varsinaisesta palkkatulosta saa tulonhankkimisvähennyksen sekä työtulo- ja ansiotulovähennyksen.

Eläkkeensaajan saamasta palkkatulosta ei välttämättä peritä kaikkia sosiaalivakuutuksen maksuja. Työttömyysvakuutusmaksua ei peritä 65 vuotta täyttäneelle maksetusta palkasta. Työeläkemaksua ja sairausvakuutuksen päivärahamaksua ei peritä 68 vuotta täyttäneelle maksetusta palkasta.

Vähennysten verovaikutusta voitte itse arvioida Verohallinnon veroprosenttilaskurin avulla. Laskuri on osoitteessa www.vero.fi/verolaskuri.

Palkkatulon ja muiden ansiotulojen määrä voi vaikuttaa maksettavan eläkkeen määrään. Ansiotulojen vaikutusta eläkkeen määrään voi kysyä eläkettä maksavalta työeläkelaitokselta tai Kansaneläkelaitokselta.

4. Takautuvasti maksettu eläke

4.1 Yleistä

Aikaisemmilta verovuosilta kertyneen ja yhdellä kertaa maksettavan eläkkeen verotusta voidaan tietyin edellytyksin lieventää verrattuna siihen, että koko tulo verotettaisiin normaalisti maksuvuoden tulona. Takautuvasti maksettava eläke voidaan jaksottaa tai siihen voidaan soveltaa tulontasausta sen mukaan, kumpi on henkilölle edullisempi.

4.2 Eläkkeen jaksotus

Takautuvasti maksettu lakisääteinen eläke voidaan jaksottaa, jos maksettu eläke kohdistuu vähintään kolmen kuukauden ajalta verovuotta edeltäneeseen aikaan. Jaksotus voidaan tehdä enintään kolmelle vuodelle. Vaatimus jaksotuksesta on tehtävä viimeistään kaksi kuukautta sen jälkeen, kun maksuvuoden verotus on päättynyt. Takautuvasti maksetun eläketulon tulee olla vähintään 500 euroa, jotta jaksotus voidaan tehdä. Vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen perustuvia eläkkeitä ei voida jaksottaa.

Eläketulon jaksotuksessa aikaisempien vuosien vero lasketaan tuolloin voimassa olleiden veroperusteiden mukaan ottaen huomioon myös kyseisen vuoden muut tulot. Koko eläketulolle laskettu vero maksuunpannaan kuitenkin sen vuoden verona, jona tulo on saatu.

4.3 Tulontasaus

Tulontasauksen edellytyksenä on vähintään 2 500 euron ansiotulo, joka on kertynyt etu- tai jälkikäteen kahdelta tai useammalta vuodelta. Tämän ansiotulon tulee olla vähintään neljäsosa verovuonna saadusta puhtaasta ansiotulosta. Vaatimus tulontasauksesta on tehtävä ennen maksuvuoden verotuksen päättymistä. Tulontasaus vaikuttaa ainoastaan valtionverotuksen progressiiviseen veroasteikkoon alentavasti suorituksen maksuvuonna. Vaikka tulontasauksessa kertatulo jaetaan laskennallisesti tulon kertymisvuosien lukumäärällä (enintään kuitenkin viidellä), niin ainoastaan kuluvan vuoden tulot ja vähennykset vaikuttavat veron määrän laskentaan.

5. Eläkkeensaajan verotus ja kansainväliset tilanteet

5.1 Ulkomailta saadun eläkkeen verotus

Eläkkeensaajan on ilmoitettava ulkomailta saamansa eläke Suomen veroilmoituksessa. Monesti eläke on jo verotettu toisessa valtiossa. Tällöin on tavallista, että Suomessa eläkkeestä ei määrätä tuloveroja, mutta eläke kuitenkin korottaa Suomesta saadun ansiotulon veroa. Esimerkiksi Ruotsista saatujen ns. Vanhojen eläkkeiden osalta menetellään näin. Osa ulkomailta saaduista eläkkeistä taas verotetaan Suomessa samaan tapaan kuin kotimaiset eläkkeet. Jos tällaisesta eläkkeestä on maksettu veroa toiseen valtioon, Suomi poistaa kaksinkertaisen verotuksen hyvittämällä verosopimuksen mukaisen ulkomaisen veron.

Ulkomaisesta eläkkeestä määrätään tavallisesti Suomessa vakuutetun sairausvakuutusmaksu (1,39 prosenttia vuonna 2012).

5.2 Ulkomaille muuttavan eläkeläisen verotus

Kun Suomessa asunut eläkeläinen muuttaa pysyvästi Suomesta ulkomaille asumaan, joudutaan ratkaisemaan se, onko hänen tulojensa verotusoikeus Suomella vai uudella asuinvaltiolla. Verotusoikeuteen vaikuttavat sekä Suomen tekemät verosopimukset että oma sisäinen lainsäädäntömme.

Suomen lainsäädännön mukaan Suomesta maksettavat eläkkeet verotetaan Suomessa, vaikka eläkkeen saaja asuisi ulkomailla. Ulkomaille asuvalle maksettua eläkettä verotetaan Suomessa samaan tapaan kuin Suomessa asuvan saamaa eläkettä. Eläkkeestä myönnetään esimerkiksi samat vähennykset. Eräissä harvinaisissa tilanteissa Suomen ja henkilön asuinvaltion välinen verosopimus voi estää Suomea verottamasta eläkettä.

Ulkomaille muuttaneen henkilön uusi asuinvaltio yleensä verottaa sekä sieltä että Suomesta maksettuja eläkkeitä. Ulkomaille muuttaneen eläkkeensaajan on syytä ottaa yhteyttä uuden asuinvaltionsa veroviranomaiseen sen selvittämiseksi, miten eläkettä ja mahdollisia muita tuloa verotetaan kyseisessä valtiossa.

Ulkomailla asuva henkilö voi olla velvollinen maksamaan eläkkeestä sairaanhoitomaksun Suomeen. Sairaanhoitomaksu on maksettava esimerkiksi silloin, jos henkilö on Suomessa sairausvakuutettu tai hän on hakenut Kelalta todistuksen, joka osoittaa hänen olevan oikeutettu sairaanhoitoon Suomen kustannuksella (todistus E121 tai S1). Verosopimukset eivät estä sairaanhoitomaksun perimistä.

5.3 Lisätietoa kansainvälisistä tilanteista

Ulkomailta saadun eläkkeen ja ulkomaille muuttavan eläkeläisen verotuksesta voitte lukea lisää sivuilta Ulkomaille muuttava eläkkeensaaja ja Pysyvästi Espanjaan muuttavat eläkkeensaajat sekä Toisesta Pohjoismaasta saatu eläke.