a a a
Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Ennakkoperintä > Henkilöverotuksen lakimuutoksia vuodelle 2013

Henkilöverotuksen lakimuutoksia vuodelle 2013

Antopäivä: 15.1.2013
Voimassaolo: Toistaiseksi

Tuloveroasteikko, kunnallis- ja kirkollisveroprosentit sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksu 2013

Luonnollisen henkilö ja kuolinpesä maksavat valtiolle tuloveroa verotettavasta ansiotulostaan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella. Eduskunta päättää vuosittain tuloveroasteikkolaista, jossa säädetään valtionverotuksen progressiivisesta tuloveroasteikosta. Vuodelle 2013 on vahvistettu seuraava tuloveroasteikko.

Verotettava ansiotulo,

euroa

Vero alarajan kohdalla,

euroa

Vero alarajan ylittävästä tulon

osasta, prosenttia

16 100–23 900 8 6,5
23 900–39 100 515 17,5
39 100–70 300 3 175 21,5
70 300–100 000 9 883 29,75
100 000– 18 718,75 31,75

Luonnollinen henkilö maksaa 1.1.2013 lukien valtiolle eläketulon lisäveroa 6 prosenttia siltä osin kuin eläketulo vähennettynä hänelle lasketun valtionverotuksen eläketulovähennyksen määrällä ylittää 45 000 euroa. Lisävero koskee ansiotulona verotettavia eläkkeitä. Lisävero suoritetaan eläkkeestä normaalisti menevän veron lisäksi. Lisävero maksetaan myös kuolinvuodelta.

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä maksavat kunnallisverotuksen verotettavasta tulostaan tuloveroa asuinkunnalleen. Seurakuntaan kuuluvat maksavat lisäksi ansiotuloistaan kirkollisveroa, joka peritään kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella. Kunnat ja seurakunnat vahvistavat vuosittain tuloveroprosentit, joiden mukaan kunnallisvero ja kirkollisvero peritään. Vuodelle 2013 vahvistetut tuloveroprosentit ovat seuraavassa luettelossa: Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013.

Kuollessaan kirkkoon kuulumattomien henkilöiden kuolinpesät eivät enää ole kirkollisverovelvollisia kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen mukaan 1.1.2013 lukien (1013/2012).

Suomessa sairausvakuutetuilla peritään verojen lisäksi vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu koostuu päivärahamaksusta ja sairaanhoitomaksusta. Maksujen määrät vahvistetaan vuosittain Valtioneuvoston asetuksella. Vuonna 2013 päivärahamaksu on 0,74 prosenttia ja sairaanhoitomaksu 1,30 prosenttia. Vakuutetun sairausvakuutusmaksu on siten yhteensä 2,04 prosenttia. Eläke- ja etuustulosta sekä muusta tulosta, josta ei määrätä päivärahamaksua, perittävän sairaanhoitomaksun korotuksen määrä on 0,17 prosenttia. Yrittäjän päivärahamaksun korotus on 0,14 prosenttia.

Viran puolesta tehtävät vähennykset

Kunnallisverotuksen perusvähennys myönnetään puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksen verotettavaa tuloa laskettaessa. Perusvähennyksen enimmäismäärä nousee vuodesta 2013 alkaen 2 850 eurosta 2 880 euroon. Muilta osin vähennystä koskevat säännökset säilyvät ennallaan. Perusvähennyksen määrä pienenee 20 prosentilla siitä määrästä, jolla puhtaan ansiotulon määrä ylittää 2 880 euroa. Tämän vuoksi enimmäismäärän korotus keventää lähinnä pieniä ansiotuloja kuten sosiaalietuuksia ja eläkkeitä saavien verotusta.

Työtulovähennys myönnetään palkoista, työkorvauksista ja ansiotulona verotettavista käyttökorvauksista sekä yritystoiminnasta saaduista ansiotuloista. Työtulovähennyksen enimmäismäärä on noussut 945 eurosta 970 euroon. Vähennyksen kertymäprosentti on noussut 7,1 prosentista 7,3 prosenttiin. Kun puhdas ansiotulo on n. 122 000 euroa vähennystä ei myönnetä.

Verohallinto myöntää perusvähennyksen ja työtulovähennyksen vähennykseen oikeutetuille viran puolesta, joten niitä ei tarvitse erikseen vaatia.

Asuntolainan korkojen vähentäminen

Luonnollisella henkilöllä on oikeus vähentää pääomatuloistaan oman tai perheen vakituisen asunnon hankintaan otetun velan korot. Jos korkojen määrä ylittää pääomatulojen määrän, korot voidaan tietyin rajoituksin vähentää alijäämähyvityksenä ansiotulon verosta. Vuoteen 2011 asti asuntolainan korot ovat olleet kokonaisuudessaan pääomatulosta vähennyskelpoisia.

Tuloverolakia on muutettu niin, että vuonna 2013 vähennyskelpoista on 80 prosenttia koroista. Vuodesta 2014 alkaen vähennyskelpoista on enintään 75 prosenttia koroista. Muilta osin korkojen vähentämistä koskevat säännökset säilyvät ennallaan.

Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuuden rajoittaminen koskee sekä pääomatulosta vähennettäviä että ansiotulon verosta alijäämähyvityksen kautta vähennettäviä korkoja. Alijäämähyvityksen määrä on siten vuodesta 2012 alkaen 30 prosenttia vähennyskelpoisen koron määrästä. Enimmäismäärää korotetaan 2 prosenttiyksiköllä siltä osin kuin kyseessä on ensiasunnon hankintaan otetun asuntovelan korko. Esimerkiksi vuonna 2013 maksetun, 1 000 euron suuruisen asuntovelan koron perusteella vähennettävän alijäämähyvityksen määrä on (80 % x 1 000 x 30 %) 240 euroa.

Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko ja johdannaissopimukset, joilla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla

Arvopaperimarkkinalain uudistuksen yhteydessä on uudistettu tuloverolaissa olevia viittauksia. Julkisesti noteeratun osingon osalta viittaus voimassa olevaan arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuun julkiseen kaupankäyntiin ja rahoitusvälineiden markkinat –direktiivissä tarkoitettuun muuhun säänneltyyn markkinaan on muutettu koskemaan säänneltyä markkinaa, jota tarkoitetaan laissa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä. Muutos kattaa sekä Suomessa että muissa ETA-valtioissa ylläpidettävät säännellyt markkinat. Lisäksi viittaus rahoitusvälineiden markkinat –direktiivissä tarkoitettuun monenkeskiseen kaupankäyntiin on muutettu koskemaan monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää, jota tarkoitetaan laissa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä.

Tuloverolain luovutustappioissa oleva viittaus vakioituihin termiini- ja johdannaissopimuksiin on korvattu viittauksella johdannaissopimukseen, jolla käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla (TVL 50 §). Lisäksi luovutusvoittoja vakioiduista termiinisopimuksista koskeva lainsäännös (TVL 45.3 §) on muutettu koskemaan termiinisopimusta, jolla käydään kauppaa säännellyllä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla.

Vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen ja ps-sopimus

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen, pitkäaikaissäästämissopimusten sekä kollektiivisen lisäeläketurvan maksujen vähennyskelpoisuutta on muutettu. Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että vanhuuseläkettä tai ps-sopimukseen perustuvia suorituksia voidaan alkaa maksamaan aikaisintaan TyEL:n mukaisesta lykättyyn vanhuuseläkkeeseen oikeuttavasta iästä. Lykätyn vanhuuseläkkeen alkamisikä on tällä hetkellä 68 vuotta. Muutosta sovelletaan yksilöllisiin eläkevakuutuksiin ja ps-sopimuksiin, jotka on tehty 1.1.2013 tai sen jälkeen. Muutosta sovelletaan kollektiivisten vakuutusten maksujen vähentämiseen, jos vakuutuksen piiriin on tultu 1.1.2013 tai sen jälkeen. Muutosta sovelletaan kollektiivisten vakuutusmaksujen vähentämiseen, jos vakuutuksen piiriin on tultu 1.1.2013 tai sen jälkeen.

Urheilijan vapaaehtoinen vakuutus

Urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 15 §:ssä tarkoitetulla urheilijalla on oikeus vähentää puhtaasta ansiotulostaan mainitussa pykälässä tarkoitetun vakuutuksen maksut.

Osakevaihdon jälkeinen maastapoistumisverotus

Osakkeita luovuttaneen osakkeenomistajan verotuksessa osakevaihdossa (EVL 52 f §) syntynyttä voittoa ei katsota veronalaiseksi tuloksi eikä tappiota vähennyskelpoiseksi menoksi. Vaihdossa vastaanotettujen osakkeiden hankintamenona pidetään luovutettujen osakkeiden verotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa. Siltä osin kuin vastikkeena saadaan rahaa, osakevaihtoa pidetään veronalaisena luovutuksena.

Jos osakevaihdossa osakkeita saanut luonnollinen henkilö Suomen lainsäädännön tai kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan siirtyy asuvaksi muussa valtiossa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut, määrä, joka olisi ollut veronalaista tuloa, jos siihen ei olisi sovellettu osakevaihtoa koskevaa säännöstä, luetaan sen verovuoden tuloksi, jona henkilö siirtyy muualla kuin Euroopan talousalueella sijaitsevassa valtiossa asuvaksi. Sama koskee tilannetta, jossa luonnollinen henkilö on osakevaihdon jälkeen siirtynyt toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuvaksi ja henkilö tuon valtion kansallisen lainsäädännön tai valtion solmiman kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevan sopimuksen mukaan siirtyy asuvaksi muussa valtiossa kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut.

Jos luonnollinen henkilö luovuttaa osakevaihdossa saamiaan osakkeita asuessaan toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa ja luovuttaminen tapahtuu ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen verovuoden päättymisestä, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut, näitä luovutettuja osakkeita vastaava määrä, joka olisi ollut veronalaista tuloa, jos osakevaihtoon ei olisi osakevaihtoa koskevaa säännöstä, luetaan sen verovuoden tuloksi, jona vastikeosakkeiden luovutus tapahtui.

Osakevaihdon jälkeistä maastapoistumisverotusta koskevaa muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2012 verotusta toimitettaessa. Muutosta ei sovelleta ennen vuotta 2009 tehtyihin osakevaihtoihin. Viiden vuoden määräaikaa sovelletaan vain niihin osakevaihtoihin, jotka ovat tapahtuneet lain voimaantulopäivänä 15.5.2012 tai sen jälkeen.

Perintö- ja lahjaverotus

Perintöveroa suoritetaan perintönä tai testamentilla saadusta ja lahjaveroa lahjaksi saadusta omaisuudesta. Perintö- ja lahjaverolain ensimmäisen veroluokan veroasteikkoihin on lisätty vuodesta 2013 alkaen neljäs porras, jota sovelletaan yli 1 000 000 euron suuruisiin perintöihin ja lahjoihin. Uutta porrasta sovelletaan määräaikaisesti 1.1.2013–31.12.2015. Perinnöstä ja lahjasta peritään kyseisen euromäärän ylittävältä osin 19 prosentin suuruinen vero I veroluokassa ja 35 prosentin suuruinen vero II veroluokassa. Lainmuutosta sovelletaan, jos perittävä on kuollut tai lahja annettu 1.1.2013 tai sen jälkeen. Lainmuutos kiristää väliaikaisesti suurimpien lahjojen ja perintöjen verotusta.

Perintöveroa maksetaan I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000–40 000 100 7
40 000–60 000 1 500 10
60 000–200 000 3 500 13
200 000–1 000 000 21 700 16
1 000 000– 149 700 19

Perintöveroa maksetaan II veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
20 000–40 000 100 20
40 000–60 000 4 100 26
60 000–1 000 000 9 300 32
1 000 000– 310 100 35

Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kahteen veroluokkaan:

I. perinnönjättäjän aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen, aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen sekä perinnönjättäjän kihlakumppani tai avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa (26/2011) tarkoitettu avopuoliso saamansa perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun avustuksen määrään asti; sekä

II. muut sukulaiset ja vieraat.

Lahjaveroa maksetaan I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
4 000–17 000 100 7
17 000–50 000 1 010 10
50 000–200 000 4 310 13
200 000–1 000 000 23 810 16
1 000 000– 151 810 19

Lahjaveroa maksetaan II veroluokassa seuraavan asteikon mukaan:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
4 000–17 000 100 20
17 000–50 000 2 700 26
50 000–1 000 000 11 280 32
1 000 000– 315 280 35

Lahjansaajien lahjaveroluokkaan sovelletaan perintöverotuksen lahjaveroluokkia.

Perintöverotuksen velkojen vähentämistä kansainvälisissä tilanteissa on muutettu 1.1.2013 lukien. Perintöverotuksessa Suomessa veronalaisista varoista ei vähennetä sellaisia velkoja, velvoitteita ja kustannuksia, jotka kohdistuvat omaisuuteen, joka ei ole Suomessa veronalaista. Veloista, velvoitteista ja kustannuksista, jotka eivät kohdistu tiettyyn omaisuuteen, vähennetään Suomessa veronalaisista varoista se suhteellinen osa, joka vastaa Suomessa veronalaisten varojen osuutta koko jäämistön arvosta. Vähennyksiä koskevalla täsmennyksellä on tavoitteena, että veron määrä ei riipu siitä, missä massa perinnönjättäjä ja perillinen tai testamentinsaaja on asunut.

Vakuutuksesta edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saadun vakuutuskorvauksen lahjaverovapaudesta 8 500 euron määrään asti on luovuttu sellaisen vakuutuskorvauksen osalta, joka on erääntynyt maksettavaksi 1.1.2013 tai sen jälkeen.

Kotitalousvähennys

Vuoden 2013 alusta lukien verovelvollinen, jolla on Suomessa verotettavaa tuloa, saa tietyin edellytyksin vähentää Suomen verotuksessa osan kotitaloudessa tehdystä työstä maksamastaan määrästä myös silloin, kun kyseinen työ on tehty toisessa Euroopan talousalueeseen (ETA) kuuluvassa valtiossa.  Tällöin verovelvollisen on osoitettava,  että suorituksen saajalla ei ole olennaisia verotukseen liittyviä maksu- ja ilmoituslaiminlyöntejä tai kirjanpidon laiminlyöntejä.

Verovelvollinen voi antaa yllä mainitun selvityksen kyseisen valtion veroviranomaisen antamalla todistuksella. Vähennyksen edellytykset voidaan osoittaa myös sillä, että työkorvauksen saaja on merkitty kyseisessä valtiossa Suomen ennakkoperintärekisteriä vastaavaan rekisteriin. Toisessa valtiossa olevaa rekisteriä pidetään Suomen ennakkoperintärekisteriä vastaavana rekisterinä, jos kyseiseen rekisteriin merkitsemisen ja sieltä poistamisen edellytykset ovat pääosin samat kuin Suomessa.

Vuoden 2013 alusta voimaan tullutta muutosta sovelletaan taannehtivasti siten, että verovelvollinen voi saada toisessa ETA-alueen valtiossa suoritetusta työstä vähennyksen jo 1.1.2007 lukien vähennyksen muiden edellytysten täyttyessä. Lakimuutoksen taannehtiva soveltaminen edellyttää kuitenkin, että verovelvollinen tekee asiaa koskevanoikaisuvaatimuksen oikaisuvaatimukselle säädettyjen määräaikojen kuluessa. Esimerkiksi verovuotta 2007 koskeva oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä.

Lisäksi lakiin lisättiin, että kotitalousvähennystä ei saa, jos työsuoritusta varten on saatu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaista tukea.

Yleisradiovero

Yleisradiovero korvaa televisiolupamaksun 1.1.2013 lukien. Verovelvollisia ovat yleisesti verovelvolliset henkilöt, jotka täyttävät viimeistään verovuonna 18 vuotta. Vero on verovelvolliskohtainen eikä perhe- tai talouskohtainen. Vero on tulosidonnainen ja vaihteluväli on 50 euroa–140 euroa.

Rakennusalan uudet tiedonantovelvollisuudet

Veronumerorekisteri on otettu käyttöön. Rakennusalalle on tulossa uudet tiedonantovelvollisuudet urakoista ja työmaalla työskentelevistä työntekijöistä.



Sanasto

Sanastosta löydät keskeisimmät verotuksen termit.

A   B   E   H   I   J   K   L   M   O   P   R   S   T   V   Y

Sivu on viimeksi päivitetty 16.1.2013