a a a

Palkkaa vai työkorvausta - Ohje maksajalle

Antopäivä: 1.2.2009
Voimassaolo: Toistaiseksi

Toiselle tehdystä työstä maksettu korvaus on yleensä joko työntekijälle maksettavaa palkkaa tai yrittäjälle maksettavaa työkorvausta.* Tässä ohjeessa selvitetään palkan ja työkorvauksen eroja verotuksen kannalta. Nämä käsitteet on syytä tunnistaa, sillä palkan maksajan velvollisuudet ovat erilaiset kuin työkorvauksen maksajan velvollisuudet. Palkasta on toimitettava ennakonpidätys ja yleensä maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Työkorvauksesta ei tarvitse maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksua. Ennakonpidätys on toimitettava, jos saajaa ei korvauksen maksuhetkellä ole merkitty ennakkoperintärekisteriin. Rekisterimerkinnän voi tarkistaa yritys- ja yhteisötietojärjestel­män tietopalvelusta, www.ytj.fi.

Käsitteet on määritelty niin, että työkorvausta on työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettu korvaus, joka ei ole palkkaa. Epäselvissä tapauksissa on siis ensin selvitettävä, täyttääkö maksettu korvaus palkan tunnusmerkit. Jos näin ei ole, kysymyksessä on työkorvaus.

Palkka työsuhteessa

Palkkaa on työ- ja virkasuhteessa tehdystä työstä maksettu korvaus. Lisäksi eräät ennakkoperintälaissa luetellut palkkiot (ks. edempänä Henkilökohtaiset palkkiot) ovat palkkaa, vaikka työsuhdetta ei muodostuisikaan.

Pohdittaessa sitä, onko kysymyksessä palkka vai työkorvaus, on syytä kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin.

Työn johto ja valvontaoikeus

Työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työntekijän työtä. Hän voi antaa työn tekemiseen liittyviä yksityiskohtaisiakin määräyksiä ja ohjeita. Hänellä on myös oikeus valvoa, että työ tehdään sovitulla tavalla.

Yrittäjältä taas ostetaan valmis työn lopputulos. Tällöin toimeksiantaja voi valvoa toimeksiannon edistymistä ja varmistaa ohjeillaan, että lopputulos on tilauksen mukainen. Jos tehty suoritus ja tilaus poikkeavat toisistaan, toimeksiantajalla on oikeus vaatia sopimuksen mukaista suoritusta sekä mahdollisesti korvausta.

Sosiaaliturva

Työnantaja on eri lakien nojalla velvollinen huolehtimaan työntekijän sosiaaliturvasta. Hänen on maksettava eläke- ym. vakuutusmaksuja. Hänen on maksettava palkkaa loman ja sairauden ajalta.Yrittäjälle maksetaan vain tehdystä työstä laskun mukaan. Laskutus voi perustua esim. kokonaishintaan tai tuntiveloitukseen.

Yrittäjä huolehtii itse vakuutuksistaan (esim. YEL/MYEL, tapaturmaturva) ja loma-ajan toimeentulostaan.

Työsuhteeseen kuuluvat edut

Työnantaja voi antaa rahapalkan lisäksi palkansaajalle myös muita etuja. Tällaisia ovat esim. luontoisedut kuten auto-, ravinto- ja puhelinetu. Työnantaja voi myös järjestää työpaikkaterveydenhuollon ja erilaista virkistys- ja harrastustoimintaa.

Yrittäjälle maksetaan vain työn lopputuloksesta sovittu hinta. Laskussa voidaan eritellä, miten hinta muodostuu.

Vastuut ja takuut

Työnantajalla on ns. isännän vastuu palkansaajan työstä. Jos ulkopuoliselle aiheutuu vahinko, korvausvaatimus kohdistuu ensisijaisesti työnantajaan.

Yrittäjä vastaa itse työnsä laadusta. Hän voi antaa esim. määräaikaisen takuun ja korjata veloituksetta tänä aikana ilmenneet virheet.

Työvälineet ja materiaalit

Pääsääntö on, että työnantaja hankkii tarvittavat työvälineet ja materiaalit. Eräillä toimialoilla on kuitenkin tapana, että työntekijällä on omat käsityökalut (esim. työsuhteessa olevat kirvesmiehet).

Yrittäjällä on omat työvälineet ja hän hankkii ainakin osan materiaaleista itse. Kalliiden työkoneiden hankinnasta aiheutuu riski, joka ei ole tyypillistä työsuhteelle.

Työskentelypaikka

Yrittäjällä on yleensä omat toimitilat. Joillakin toimialoilla yrittäjänkään ei ole mahdollista työskennellä muualla kuin työn tilaajan tiloissa. Tällaisia aloja ovat esim. talon- ja laivanrakennusalat. Samoin työn luonne saattaa edellyttää osittaista työskentelyä tilaajan tiloissa. Tällainen ala on esim. ATK-suunnittelu, jossa projektipalavereita pidetään toimeksiantajan tiloissa. Myös tietoturvallisuus voi vaatia työskentelyä toimeksiantajan tiloissa. Toisaalta myös työsuhteessa tehty etätyö on yleistynyt.

Tämän vuoksi työskentelypaikkaa voidaan käyttää kriteerinä vain silloin, kun ei löydy perustetta sille, että työn tekijä työskentelee toimeksiantajan tiloissa. Jos hän tästä huolimatta työskentelee toimeksiantajan tiloissa, tämä tunnusmerkki puoltaa tulkintaa, että kysymyksessä on työsuhde.

Henkilökohtaiset palkkiot

Palkkaa ovat myös

  • kokouspalkkiot,
  • henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot,hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot,
  • toimitusjohtajan palkkiot,
  • avoimen ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamat palkat sekä
  • korvaus luottamustoimesta.

Luetellut suoritukset ovat palkkaa, vaikka työsuhdetta ei olisikaan syntynyt.

* Harvinaisempi vaihtoehto on käyttökorvaus. Sitä maksetaan, kun työn tekijälle on syntynyt tekijänoikeus työn lopputulokseen. Maksajan kannalta käyttökorvaukseen sovelletaan samoja sääntöjä kuin työkorvaukseen. Vain vuosi-ilmoitusmerkinnöissä on eroja.

(Aiemmin Verohallinnon julkaisu)

Palkkaa vai työkorvausta, dnro 2118/31/2004



Sanasto

Sanastosta löydät keskeisimmät verotuksen termit.

A   B   E   H   I   J   K   L   M   O   P   R   S   T   V   Y

Sivu on viimeksi päivitetty 4.4.2011