a a a
Etusivu > Syventävät vero-ohjeet > Arvonlisäverotus > Kansainvälinen kauppa > Arvonlisäverotunniste (alv-numero, VAT number) ja sen käyttö

Arvonlisäverotunniste (alv-numero, VAT number) ja sen käyttö

Antopäivä: 1.1.2010
Voimassaolo: Toistaiseksi

Arvonlisäverovelvollisuuden osoittavaa alv-numeroa tarvitaan, kun elinkeinonharjoittaja käy kauppaa toisesta EU-maasta olevan elinkeinonharjoittajan kanssa. Alv-numeroa tulee käyttää laskussa myös silloin, kun yritys myy tavaraa kaukomyyntinä tai uuden kuljetusvälineen toisessa jäsenvaltiossa olevalle muulle kuin arvonlisäverovelvolliselle.

Suomalaiset arvonlisäverovelvolliset elinkeinonharjoittajat muodostavat alv-numeronsa itse maatunnuksesta FI ja numerosarjasta, joka on Y-tunnus (yritys- ja yhteisötunnus) ilman kahden viimeisen numeron välissä olevaa väliviivaa. Jos Y-tunnus on 0765432-1, alv-numero on FI07654321.

Alv-numeroa tulee käyttää laskussa ja muissa liiketoimeen liittyvissä asiakirjoissa seuraavissa arvonlisäverovelvollisten välisissä kaupoissa:

  1. Elinkeinonharjoittaja myy tavaran yhteisömyyntinä (EU-tavaramyynti).
  2. Elinkeinonharjoittaja ostaa tavaran yhteisöhankintana.
  3. Elinkeinonharjoittaja myy palvelun, josta ostaja on verovelvollinen käännetyn verovelvollisuuden perusteella. Tällainen tilanne on kysymyksessä mm. silloin, kun elinkeinonharjoittaja myy palvelun, joka elinkeinonharjoittajien välisiä palvelun myyntejä koskevan yleissäännöksen nojalla verotetaan toisessa EU-maassa (EU-palvelumyynti).
  4. Elinkeinonharjoittaja ostaa palvelun, josta se on käännetyn verovelvollisuuden perusteella velvollinen maksamaan veron. Tällainen tilanne on esim. silloin, kun elinkeinonharjoittaja ostaa palvelun toisesta EU-maasta, josta elinkeinonharjoittajien välisiä palvelumyyntejä koskevan yleissäännöksen mukaan suoritetaan vero Suomeen.

Oikeushenkilöä, joka on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kiinteistöhallintapalvelun tai tarjoilupalvelun oman käytön perusteella tai sen vuoksi, että tavaroiden yhteisöhankintojen raja on ylittynyt, pidetään palvelujen myyntimaasäännöksiä sovellettaessa elinkeinonharjoittajana. Oikeushenkilöön, joka on rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi käännetyn verovelvollisuuden perusteella ulkomaalaiselta tapahtuneen oston vuoksi, sovelletaan kuluttajia koskevia myyntimaasäännöksiä. Kuluttajan asemassa oleva oikeushenkilö ei saa käyttää arvonlisäverotunnistetta ostaessaan palvelun toisesta EU-maasta.

Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen käännetyn verovelvollisuuden perusteella

Suomessa sovelletaan laajasti käännettyä verovelvollisuutta. Verovelvollinen ulkomaalaisen täällä harjoittamasta myynnistä on ostaja, jos tavaran tai palvelun myyjänä on ulkomaalainen, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, eikä hän ole hakeutunut täällä verovelvolliseksi. Käännettyä verovelvollisuutta ei sovelleta, jos ostaja on ulkomaalainen, jolla ei ole täällä kiinteää toimipaikkaa, ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Sitä ei sovelleta myöskään henkilökuljetuspalveluihin, oikeuteen päästä opetus tiede-, kulttuuri-, viihde- ja urheilutilaisuuteen, messuille ja näyttelyihin ja muihin sellaisiin tilaisuuksiin sekä tilaisuuteen pääsyyn välittömästi liittyviin palveluihin.

Jos suomalainen elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö on käännetyn verovelvollisuuden perusteella velvollinen suorittamaan veron, eikä hän ole arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, hänen on rekisteröidyttävä ostosta arvonlisäverovelvolliseksi. Suomalaista oikeushenkilöä, joka ei harjoita elinkeinotoimintaa ja jota ei ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ei pidetä palvelujen myyntimaasäännöksiä sovellettaessa elinkeinonharjoittajana vaan kuluttajana. Tämän vuoksi tällaisen oikeushenkilön ei ole rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi silloin, kun hän ostaa toisesta EU-maasta palvelun, joka elinkeinonharjoittajien välisiä palvelunmyyntejä koskevan yleissäännöksen mukaan verotetaan ostajan maassa.

Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityminen tavaroiden yhteisöhankinnoista

Elinkeinonharjoittaja, jonka toiminta ei miltään osin oikeuta vähennykseen tai palautukseen (esimerkiksi verottomien sairaan- ja terveydenhoitopalvelujen myyjä), ja oikeushenkilö, joka ei ole elinkeinonharjoittaja (esimerkiksi yleishyödyllinen yhteisö) joutuu rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi tavaroiden yhteisöhankinnoista, jos yhteisöhankintojen raja ylittyy tai raja oli ylittynyt edellisenä vuonna.

Veroverovelvollisuus tavaroiden yhteisöhankinnoista syntyy, jos yhteisöhankintojen arvo ilman veron osuutta ylittää kalenterivuonna 10 000 euroa tai jos se edellisenä kalenterivuonna on ylittänyt 10 000 euroa. Verovelvollisuus syntyy siitä ostosta, jonka vuoksi raja ylittyy. Uusien kuljetusvälineiden ja valmisteveron alaisten tavaroiden yhteisöhankintoja ei oteta huomioon verovelvollisuuden aiheuttavaa arvoa laskettaessa. Tähän arvoon ei myöskään lueta sellaisten tavaroiden hankintoja, jotka arvonlisäverolain 26 c § 3 momentin mukaan eivät ole yhteisöhankintoja.

Elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö voi myös hakeutua tavaroiden yhteisöhankinnoista arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka yhteisöhankinnat eivät ylitä rajaa. Yhteisöhankinnoista verovelvolliseksi hakeutunut maksaa hankinnoistaan ostomaan arvonlisäveron sijasta Suomen arvonlisäveron. Hakijan tulee ilmoittaa aika, jonka hän on verovelvollisena. Hakeutujan on oltava verovelvollisena vähintään kaksi vuotta.

Verottoman EU-tavara- ja EU-palvelumyynnin edellytyksenä on se, että toisesta EU-maasta olevalla kaupan osapuolella on voimassa oleva alv-numero. Yrityksen tulee tarkastaa kauppakumppaninsa alv-numeron voimassaolo. Tarkastamisen voi tehdä VAT-numeroiden tarkastus -sivulla.

(Aiemmin Verohallinnon julkaisu 200)



Sanasto

Sanastosta löydät keskeisimmät verotuksen termit.

A   B   E   H   I   J   K   L   M   O   P   R   S   T   V   Y

Sivu on viimeksi päivitetty 16.4.2011