Palautusten maksaminen verotililtä
Verohallinto maksaa verotilin palautukset (esimerkiksi negatiivisen arvonlisäveron) heti käsittelyn jälkeen, jos asiakas ei ole valinnut muuta palautusajankohtaa tai asettanut palautusrajaa eikä palauttamiselle ole muita esteitä.
Asiakkaan itse maksamat maksut säilytetään verotilillä ja käytetään myöhemmin erääntyviin veroihin. Jos maksu on maksettu verotilille aiheettomasti, se voidaan palauttaa asiakkaan pyynnöstä.
Palautusajankohdan muuttaminen ja palautusrajan asettaminen
Palautusajankohtaa muuttamalla voi vaikuttaa siihen, jääkö palautus verotilille odottamaan tulevia velvoitteita vai maksetaanko palautus heti käsittelyn jälkeen. Palautus voidaan maksaa aikaisintaan kohdekautta seuraavan kuun yleisen eräpäivän jälkeen. Eräpäivänä ilmoitettu negatiivinen arvonlisävero käytetään kyseisenä eräpäivänä erääntyville velvoitteille valitusta palautusajankohdasta riippumatta.
Kaikki palautusta koskevat muutokset voi tehdä Verotili-palvelussa (www.vero.fi/verotili) tai soittamalla Verotilin palvelunumeroon 020 697 056. Tiedot palautusajankohdan ja palautusrajan muutoksista näkyvät Verotili-palvelussa (www.vero.fi/verotili).
Palautus heti käsittelyn jälkeen
Oletuksena palautus maksetaan heti kun se on käsitelty (aikaisintaan kohdekautta seuraavan kuun yleisen eräpäivän jälkeen). Palautus ei siis jää verotilille odottamaan tulevia velvoitteita, kun tilanteessa, jossa negatiivinen arvonlisävero on ilmoitettu ennen kohdekautta seuraavan kuun yleistä eräpäivää.
Esimerkki: Yritys on kuukausimenettelyssä. Yritys on antanut 3.3. kausiveroilmoituksen tammikuun negatiivisesta arvonlisäverosta ja helmikuun työnantajasuorituksista. Negatiivinen arvonlisävero palautetaan yritykselle heti käsittelyn jälkeen eikä sitä käytetä työnantajasuorituksiin.
Esimerkki: Yritys on kuukausimenettelyssä. Yritys on antanut kausiveroilmoituksen 3.2. (ennen kohdekautta seuraavan kuun yleistä eräpäivää) negatiivisesta arvonlisäverosta ja tammikuun työnantajasuorituksista. Negatiivinen arvonlisävero käytetään 12.2. erääntyviin työnantajasuorituksiin ja mahdollinen ylijäämä palautetaan.
Esimerkki: Liiketoiminnan harjoittaja tai alkutuottaja on kalenterivuosimenettelyssä. Asiakas on antanut kausiveroilmoituksen 4.1. (ennen kohdekautta seuraavan kuun eräpäivää) edellisen vuoden negatiivisesta arvonlisäverosta. Negatiivinen arvonlisävero palautetaan heti käsittelyn jälkeen, aikaisintaan kuitenkin 12.1., joka on kohdekautta eli kalenterivuotta seuraava yleinen eräpäivä. Kausiveroilmoituksen edelliseltä vuodelta voi antaa, kun kaikki kalenterivuoden arvonlisäveron määrään vaikuttavat tapahtumat ovat selvillä.
Palautus ilmoituspäivää seuraavan eräpäivän jälkeen
Kuukausimenettely: Palautus odottaa verotilillä asiakkaan ilmoituspäivää seuraavaa yleistä eräpäivää. Jos palautusta jää jäljelle eräpäivänä erääntyvien velvoitteiden jälkeen, ylijäämä palautetaan. Eräpäivänä ilmoitettu negatiivinen arvonlisävero käytetään kyseisenä eräpäivänä erääntyville velvoitteille eli ilmoituspäivää seuraavaksi eräpäiväksi katsotaan kyseinen eräpäivä.
Esimerkki: Yritys on kuukausimenettelyssä. Yritys on antanut 3.3. kausiveroilmoituksen tammikuun negatiivisesta arvonlisäverosta ja helmikuun työnantajasuorituksista. Negatiivinen arvonlisävero käytetään 12.3. erääntyviin työantajasuorituksiin ja mahdollinen ylijäämä palautetaan.
Esimerkki: Yritys on kuukausimenettelyssä. Yritys on antanut 13.3. kausiveroilmoituksen helmikuun negatiivisesta arvonlisäverosta. Negatiivinen arvonlisävero käytetään 12.4. erääntyviin työantajasuorituksiin ja mahdollinen ylijäämä palautetaan.
Pidennetty ilmoitusjakso: Palautus odottaa verotilillä kohdekauden eräpäivää. Jos asiakas antaa ilmoituksen vasta kohdekauden eräpäivän jälkeen, palautus jää kuitenkin odottamaan seuraavaa yleistä eräpäivää.
Esimerkki: Yrityksen ilmoitusjakso on neljännesvuosi ja yritys on antanut kausiveroilmoituksen ensimmäisen vuosineljänneksen negatiivisesta arvonlisäverosta 15.4. Palautus odottaa kohdekauden eräpäivää 12.5. Eräpäivän jälkeen mahdollinen ylijäämä palautetaan.
Esimerkki: Yrityksen ilmoitusjakso on neljännesvuosi ja yritys on antanut kausiveroilmoituksen ensimmäisen vuosineljänneksen negatiivisesta arvonlisäverosta 15.5. Palautus odottaa seuraavaa yleistä eräpäivää 12.6. Eräpäivän jälkeen mahdollinen ylijäämä palautetaan.
Palautus jää verotilille
Palautus jää kokonaan verotilille odottamaan tulevia velvoitteita, eikä palautusta makseta asiakkaalle.
Esimerkki: Yritys on kuukausimenettelyssä. Yritys on antanut 3.3. kausiveroilmoituksen tammikuun negatiivisesta arvonlisäverosta ja helmikuun työantajasuorituksista. Negatiivinen arvonlisävero käytetään 12.3 erääntyviin työantajasuorituksiin ja mahdollinen ylijäämä jää verotilille tulevia velvoitteita varten.
Palautusraja
Verotilille on mahdollista asettaa palautusraja, jos palautusajankohdaksi on valittu ”Palautus heti käsittelyn jälkeen” tai ”Palautus ilmoituspäivää seuraavan eräpäivän jälkeen”. Silloin vain rajan ylittävä määrä käyttämättä olevista palautuksista ja hyvityskoroista palautetaan verotililtä. Palautusrajan mukainen määrä säilytetään verotilillä myöhemmin erääntyviä velvoitteita varten.
Aiheettoman maksun palauttaminen
Verotilille erehdyksessä tai aiheettomasti tehty maksu voidaan palauttaa ainoastaan asiakkaan pyynnöstä. Pienin palautettava määrä on 20 euroa. Palautuspyynnön voi tehdä sähköisesti Verotili-palvelussa (www.vero.fi/verotili).
Maksua ei kuitenkaan voida palauttaa, jos
• verovelvollisella on ilmoituspuutteita
• tilinumeroa ei ole ilmoitettu.
Palautukselle maksetaan hyvityskorkoa
Palautettavalle määrälle lasketaan verotilin hyvityskorkoa. Hyvityskorko on kalenterivuotta edeltävänä puolivuotiskautena voimassa ollut viitekorko, josta on vähennetty kaksi prosenttiyksikköä. Hyvityskorko on kuitenkin aina vähintään 0,5 %. Hyvityskoron määrä tarkistetaan vuosittain. Vuosina 2013 ja 2012 korko on 0,5 %.
Pienin maksettava palautus on 20 euroa
Jos palautusten yhteismäärä on alle 20 euroa, summaa ei palauteta, vaan se säilytetään verotilillä ja käytetään myöhemmin erääntyviin maksuihin. Jos määrä kasvaa 20 euroon, se palautetaan asiakkaan valitseman palautustavan mukaisesti.
Palautukset saa pankkitilille tai maksuosoituksena
Palautettava määrä maksetaan asiakkaan pankkitilille, jos tilinumero on ilmoitettu Verohallintoon. Verohallinnon asiakastiedoissa voi olla kerrallaan vain yksi voimassa oleva pankkitilinumero.
Jos tilinumeroa ei ole ilmoitettu, veronpalautus maksetaan maksuosoituksena pankin välityksellä. Maksuosoitus voidaan lähettää vain Suomessa olevaan osoitteeseen. Tarkemmat ohjeet ovat pankin lähettämässä maksuosoituksessa.
Pankkitilille maksettu veronpalautus on asiakkaan käytössä noin viikkoa aikaisemmin kuin maksuosoituksena lähetetty palautus.
Veronkuittaus voi pienentää maksettavaa palautusta
Verohallinto voi tehdä veronkuittauksen eli käyttää palautukset maksamatta oleviin verotilin ulkopuolelle jääviin veroihin. Jos asiakkaalla on maksamatta verotilin ulkopuolisia veroja (esimerkiksi tuloveron ennakoita), verotililtä maksettava palautus käytetään niihin. Verotilin kuukausittaisen täsmäytyksen yhteydessä tähän tarkoitukseen voidaan käyttää kaikki verotilillä käyttämättä olevat hyvitykset – niin maksut kuin palautusrajan vuoksi verotilillä olevat palautuksetkin. Veronkuittauksesta ilmoitetaan aina palautuksen saajalle.
Puutteet kausiveroilmoituksessa tai osoitetiedoissa voivat estää palautuksen maksamisen
Jos asiakas ei ole antanut kausiveroilmoitusta tai ilmoituksissa on ollut puutteita, tämä voi estää palautusten maksamisen. Palautuksen maksaminen voi viivästyä myös siksi, että pankkitili- tai osoitetiedot ovat puutteellisia. Näissä tilanteissa palautukset säilytetään verotilillä ja käytetään myöhemmin erääntyviin maksuihin. Maksamatta olevat palautukset näkyvät aina tiliotteella ja Verotili-palvelussa.