Perintöveron määrä
Perinnön arvona pidetään perintöverotuksessa sitä omaisuuden käypää arvoa, joka omaisuudella oli vainajan kuolinhetkellä. Käyvällä arvolla tarkoitetaan omaisuuden todennäköistä myyntihintaa. Perintövero määrätään kullekin perinnönsaajalle maksettavaksi perintöosuuden suuruuden ja sukulaisuussuhteen perusteella.
Verotettavan perintöosuuden suuruus määräytyy perukirjan (ja testamentin) perusteella. Perintöveron määrä ei riipu siitä, mitä perinnönsaaja lopulta saa perinnönjaossa, vaan se lasketaan perintöosuuden laskennallisen suuruuden perusteella. Koska omaisuutta ei ole perintöveroa määrättäessä yleensä vielä jaettu tai myyty, käytetään omaisuuden käyvän arvon määrittämisessä hyväksi muun vastaavanlaisen omaisuuden kauppahintatietoja. Jos jostain tietystä omaisuudesta on määrätty testamentilla, määräytyy testamentinsaajan perintövero juuri kyseisen omaisuuden käyvän arvon perusteella.
Alle 20 000 euron perinnöstä ei tarvitse maksaa veroa. Perinnönjättäjän tavanomainen koti-irtaimisto on verovapaata 4 000 euroon asti.
Kuolinpesän omaisuuden arvosta voidaan vähentää velat ja kuluja
Kuolinpesän omaisuuden arvosta voidaan vähentää velkojen lisäksi esimerkiksi hautaamisesta ja perunkirjoituksesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
Vähennyskelpoisia velkoja ovat esimerkiksi
- asunto-, osamaksu- ja luottokorttivelka
- vainajan elinaikaan kohdistuva verovelka
- vesi-, sähkö- ja puhelinlaskut
- maksamattomat sairauskulut
Jos omaisuuden hallinnasta on määrätty testamentilla tai leski vetoaa oikeuteensa pitää kotina käytetty asunto hallinnassaan, vähennetään omaisuuden arvosta hallintaoikeuden arvo. Verohallinto laskee arvon perukirjassa annettujen tietojen perusteella.
Perittävän nimissä olevan opintolainan osalta perukirjaan on merkittävä arvoksi 0 euroa, koska kuolinpesällä ei ole takaisinmaksuvelvollisuutta valtion takaamasta opintolainasta.
Puolisovähennys ja alaikäisyysvähennys
Perinnönjättäjän puoliso saa tehdä perintöverotuksessa 60 000 euron puolisovähennyksen. Suoraan alenevassa polvessa oleva alle 18-vuotias perillinen saa tehdä 40 000 euron alaikäisyysvähennyksen, jos hän on perimysjärjestyksessä lähinnä perittävää.
Perinnönsaajat jaetaan kahteen veroluokkaan
I Veroluokka:
- Perinnönjättäjän aviopuoliso
- suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva perillinen (lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovanhempi jne.)
- aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen
- perinnönjättäjän kihlakumppani, jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus.
Aviopuolisona pidetään myös perinnönjättäjän kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää henkilöä, joka on aikaisemmin ollut avioliitossa perinnönjättäjän kanssa tai jolla on tai on ollut yhteinen lapsi perinnönjättäjän kanssa. Ottolapset ja -vanhemmat ovat verotuksellisesti samassa asemassa biologisten sukulaisten kanssa.
II Veroluokka: muut sukulaiset sekä suvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt.
Perintövero määräytyy perinnön arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella seuraavasti:
I veroluokka 31.12.2011 asti
| Perinnön arvo |
Vero alarajan kohdalla |
Veroprosentti ylimenevästä osasta |
| 20 000 – 40 000 |
100 |
7 |
| 40 000 – 60 000 |
1 500 |
10 |
| 60 000 – |
3 500 |
13 |
I veroluokka 1.1.2012 alkaen
| Perinnön arvo |
Vero alarajan kohdalla |
Veroprosentti ylimenevästä osasta |
| 20 000 – 40 000 |
100 |
7 |
| 40 000 – 60 000 |
1 500 |
10 |
| 60 000 – 200 000 |
3 500 |
13 |
| 200 000 – |
21 700 |
16 |
II veroluokka
| Perinnön arvo |
Vero alarajan kohdalla |
Veroprosentti ylimenevästä osasta |
| 20 000 – 40 000 |
100 |
20 |
| 40 000 – 60 000 |
4 100 |
26 |
| 60 000 – |
9 300 |
32 |
Esimerkki: Vainajalla on kolme aikuista lasta. Hän ei ollut tehnyt testamenttia. Kaikki lapset perivät yhtä suuren osan (1/3) vainajan omaisuudesta. Omaisuuden arvo on perukirjan perusteella 150 000 euroa. Kun omaisuudesta vähennetään vainajan velat ja muut kuolinpesän maksettavaksi kuuluvat, perintöverotuksessa vähennettävät kulut (esim. hautauskustannukset), jää omaisuutta jaettavaksi perillisille 90 000 euroa. Jokainen lapsi perii 1/3 osan, eli 30 000 euroa. Lapset maksavan kukin 800 euroa perintöveroa.
Esimerkki: Vainajalla on kolme aikuista lasta. Hän oli määrännyt testamentilla, että ystävä saa 90 000 euron omaisuudesta omakseen 4 500 euron arvoisen auton. Ystävän ei tarvitse maksaa perintöveroa, koska omaisuuden arvo on alle 20 000 euroa. Lapset maksavat perintöveroa kukin 28 500 eurosta (695 euroa).
Esimerkki: Vainajalla on puoliso ja kaksi alaikäistä lasta. Omaisuuden arvo on kuolinpesän kulujen jälkeen 160 000 euroa. Puoliso perii testamentin perusteella 60 000 euroa. Lapset perivät loput 100 000 euroa puoliksi, eli 50 000 euroa kumpikin. Puolison saaman perinnön arvosta vähennetään puolisovähennyksenä 60 000 euroa. Puolison ei tarvitse maksaa ollenkaan perintöveroa. Alaikäiset lapset saavat vähentää perinnön arvosta 40 000 euroa kumpikin. Vähennyksen jälkeen jää verotettavan omaisuuden arvoksi 10 000. Alle 20 000 euron perinnöstä ei tarvitse maksaa veroa.
Miten vakuutukset verotetaan?
Henkilövakuutukseen liittyvän kuolemanvaravakuutuksen perusteella saadun säästösumman ylittävä osuus luetaan perintöosuuteen 35 000 euroa ylittävältä osalta. Jos vakuutuskorvauksen saaja on muu kuin lähiomainen, korvaus verotetaan pääomatulona saajansa tuloverotuksessa, eikä siitä määrätä perintöveroa.
Vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen liittyvän kuolemanvaravakuutuksen perusteella saadun vakuutuskorvauksen koko säästösumman määrästä määrätään kuitenkin aina perintövero.
Perintöveron määrästä voi hakea ennakkoratkaisua
Perintöverotuksesta voi hakea verotoimistosta ennakkoratkaisua perinnönjättäjän kuoleman jälkeen. Hakemuksen voi tehdä kuolinpesän osakas, erityistestamentin saaja ja leski. Hakemus on tehtävä kirjallisesti. Ennakkoratkaisua koskevan päätöksen antaa perinnönjättäjän asuinpaikan verotoimisto tai, jos perinnönjättäjä ei asunut Suomessa, Pääkaupunkiseudun verotoimisto. Lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on verovelvollisen vaatimuksesta noudatettava siten kuin ennakkoratkaisussa määrätään. Ennakkoratkaisu on maksullinen (vuosina 2010–2012 maksu on 300 euroa).