Omaisen kuolema

Kuolinpesän tulot verotetaan ja ilmoitetaan Verohallintoon samoin kuin muidenkin verovelvollisten. Kuolinpesän osakkaat ovat vastuussa veroilmoituksista ja verojen maksamisesta.

Kuolinpesän osakkaita ovat kuolleen henkilön perilliset sekä yleistestamentin saajat ja ositukseen asti myös leski (avio-oikeuden perusteella). Jos henkilö perii testamentilla vain tietyn omaisuuden, hän ei ole osakas.

Kuolinpesä muodostuu vainajan jälkeen jättämästä omaisuudesta, varoista ja veloista. Puhekielessä kuolinpesää saatetaan kutsua perikunnaksi.

Lue lisää perinnöstä ja perintöverosta.

Kuolinpesän pankkitili- ja osoitetiedot on muutettava kirjallisesti

Pankki- ja osoitetietojen muuttaminen on tehtävä kirjallisesti verotoimistoon. Kuolinpesän tietoja voi muuttaa vain kaikkien pesän osakkaiden suostumuksella. Suostumus voidaan antaa niin, että kaikki kuolinpesän osakkaat allekirjoittavat ilmoituksen. Vaihtoehtoisesti osakkaat voivat antaa muutoksen ilmoittajalle valtakirjan. Valtakirjaa voi käyttää veroasioiden hoitamisessa.

Jos kuolinpesän osakkaat ovat antaneet valtakirjan kaikkien veroasioiden hoitamista varten (valtuutus merkitään Verohallinnon rekisteriin), ei asianhoitaja tarvitse jatkossa erillistä valtakirjaa pankkitili- tai osoitetietojen muuttamiseen. Kaikki kuolinpesän veroposti lähtee asianhoitajan osoitteeseen. Osoitteen muuttumisesta täytyy kuitenkin erikseen ilmoittaa Verohallintoon, henkilökohtainen muuttoilmoitus ei päivity asianhoitajan osoitteeksi.

Vaikka olisit perukirjassa pesän ilmoittajaksi merkitty henkilö, et voi toimia verotusasioissa asianhoitajana, elleivät muut kuolinpesän osakkaat ole sinua siihen valtuuttaneet. Valtuutus voi olla perunkirjoituksen yhteydessä perukirjaan tehty maininta tai myöhemmin annettu valtakirja.

Valtuuta asianhoitaja (Valtakirja jakamattoman kuolinpesän veroasioiden hoitamista varten, lomake 3630)

Kuolinpesän tilinumeroa ei voi ilmoittaa sähköisesti

Lue lisää kuolinpesän tilinumeron ilmoittamisesta

Perhe-eläke on ansiotuloa

Lähiomaisen kuoltua voi saada perhe-eläkettä. Sen myöntää joko Kela tai työeläkevakuuttaja. Lisätietoja esimerkiksi myöntämisperusteista saat osoitteesta kela.fi tai tyoelake.fi.

Perhe-eläkettä ovat leskeneläke ja lapseneläke. Molemmat eläkkeet ovat verotettavaa ansiotuloa. Verohallinto tekee perhe-eläkkeistä eläketulovähennyksen. Sen vaikutus on, että pienistä eläkkeistä ei mene veroa. Eläketulovähennyksen saa sekä valtion että kunnan verotuksessa. Vähennyksen määrä riippuu saajan kaikista verotettavista palkka- ja muista ansiotuloista. Verohallinto tekee eläketulovähennyksen viran puolesta. Eläketulovähennys otetaan siis huomioon automaattisesti, kun veroprosenttia tai verotusta lasketaan.

Kela ei tee ennakonpidätystä perhe-eläkkeisiin, jotka on myönnetty täysimääräisinä. Ei-täysimääräisiin perhe-eläkkeisiin ennakonpidätys tehdään joko eläkkeelle haetun verokortin mukaan tai veroprosentti on lapsen eläkkeestä 20 % ja lesken eläkkeestä 30 %.

Kuolinpesä lakkaa, kun pesän varat on jaettu

Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun pesän kaikki varat on jaettu perillisten kesken. Osittainen kuolinpesän jako ei lakkauta kuolinpesää. Kuolinpesän lakkaaminen Verohallinnossa edellyttää, että perinnönjakosopimuksesta toimitetaan kopio verotoimistoon.

Jos kuolinpesällä ei ole jaettavia varoja, ei perinnönjakosopimustakaan tarvita. Kuolinpesän osakas voi ilmoittaa kuolinpesän esitäytetyn veroilmoituksen lisätietokentässä, että kuolinpesä on tyhjä.

Jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, kuolinpesä lakkaa Verohallinnossa, kun perukirjan kopio on toimitettu verotoimistoon perintöverotusta varten.

Kuolinpesä saa esitäytetyn veroilmoituksen vielä perinnönjakovuodelta. Pesän jaon jälkeen osakkaat ilmoittavat saamansa tulot ja varat omassa veroilmoituksessaan ja kuolinpesän verotus päättyy.

Kuolinpesän verotus

Kuolinpesä saa kuolinvuodelta tehdä samat verovähennykset kuin vainaja olisi eläessään voinut tehdä.



Sanasto

Sanastosta löydät keskeisimmät verotuksen termit.

A   B   E   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   V   Y

Henkilöasiakkaat

Sijoitusvakuutusten (säästöhenkivakuutusten) verotus Eläkkeellä oleva 80-vuotias tuttavani haluaa lunastaa loppuun maksetun Tapiola Omavara -säästöhenkivakuutuksen ennen määräaikaa, joka olisi vasta v. 2030, koska hän tarvitsee kipeästi nuo rahat mm. sairaanhoitokuluihinsa. Verotetaanko säästöhenkivakuutusten tuotto lähdevero- vai pääomatuloverotuskäytäntöä noudattaen? Veroprosentti on sama, mutta jos tähän tapaukseen sovelletaan normaalia pääomatuloverotuskäytäntöä, niin tuttavani saa käsitykseni mukaan vähentää tappiot, toisin kuin lähdeveron alaisista tuloista. Edellä mainitut tappiot ovat syntyneet tänä vuonna tuttavani lopetettua kaksi tavanomaista rahastosijoitusta suuria tappiota kärsien. Lopettamisen syy: hän tarvitsi rahaa sairauskuluihin. Kyseessä olivat kovin pahasti tappiolliset Odinin rahastot (Odin Maritim ja Odin Offshore), joiden arvo oli laskenut jopa 80% alkuperäissijoitusten arvosta. Näin tuttavalleni on syntynyt tappiota useita tuhansia euroja näistä em. Odinin rahastoista. Olisi kohtuullista, jos niistä saisi vähentää edes osan Tapiola Omavaran tuottamista voitoista, jotka ovat kovasti suuret eli yli 40.000 euroa. (Selitys: Omavara-säästöhenkivakuutukset tehtiin yli 35 vuotta sitten, ja aika on ollut tässä tapauksessa rahaa). Jos Tapiolan Omavaran tuotosta peritään lähdevero pääomatuloveron sijasta, niin tappioiden vähentäminen voitoista ei liene mahdollista, koska lähdevero on lopullinen vero, toisin kuin tavallisissa pääomaverotapauksissa. Mielestäni periaate "voitoista saa vähentää tappiot" on ainoa oikea, koska Tapiolan säästöhenkivakuutuksen arvon kehitys perustuu Seligsonin rahastojen arvon kehitykseen. Tapiolan neuvo kuului: "Kysykää verottajalta. Me emme anna veroneuvontaa." Siksi kysyn tuon vanhan tuttavani asioita, koska hänestä itsestä ei ole enää kysyjäksi.
Verokorttien palvelunumero
029 497 000

Palkan- ja eläkkeensaajien palvelunumero
029 497 002

Tärkeät päivämäärät

Sivu on viimeksi päivitetty 25.10.2013