Lahja

Lahjaveroa on maksettava, kun omaisuus siirtyy toiselle henkilölle lahjana ja lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Lahjaveroa on maksettava myös silloin, kun samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvo on 4 000 euroa tai enemmän.

Mistä lahjoista lahjaveroa on maksettava?

Lahjaveroa on suoritettava omaisuuden siirtyessä toiselle henkilölle lahjana:

  • jos lahjansaaja tai lahjanantaja asui lahjoitushetkellä Suomessa tai
  • jos lahjoitetaan Suomessa olevaa kiinteää omaisuutta taikka sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jonka varoista enemmän kuin 50 % muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta.

Lahjaveroa on maksettava kaikenlaisesta varallisuudesta, mikäli lahjansaaja, lahjanantaja tai molemmat ovat asuneet Suomessa lahjoitushetkellä.

Lahjaveron alaisia ovat kiinteistöt sekä irtaimistolahjat, kuten autot, veneet, pörssiosakkeet, perheyhtiön (eli julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön) osakkeet, asunto-osakkeet, raha, kuolinpesäosuus, hallintaoikeudesta luopuminen, ulkomaan matkat ja eläimet.

Myös ulkomailla sijaitsevasta omaisuudesta, kuten Espanjassa olevasta asunnosta, on maksettava Suomessa lahjaveroa, jos lahjanantaja tai lahjansaaja asuu lahjoitushetkellä Suomessa.

Suomessa lahjaveron alaista on lisäksi ulkomailta saatu lahja, esimerkiksi ulkomailla asuvalta henkilöltä saatu rahalahja, jos lahjansaaja asui lahjoitushetkellä Suomessa.

Lahjaveroa voi joutua maksamaan, vaikka sekä lahjanantaja että lahjansaaja asuvat ulkomailla. Lahjaveroa on suoritettava, jos kyseessä on Suomessa sijaitsevan kiinteän omaisuuden lahjoitus tai kun lahjoitetaan sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jonka varoista yli 50 prosenttia muodostuu Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta.

Lue lisää perintö- ja lahjaverotuksesta kansainvälisissä tilanteissa

Lahjan arvo 4 000 euroa tai enemmän

Lahjaveroa täytyy maksaa, jos saamasi yksittäisen lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Jos lahjanantajia on useita, lahjavero lasketaan erikseen jokaiselta lahjanantajalta saamastasi lahjasta.

Esimerkki: Antti on antanut tyttärelleen Liisalle lahjan, jonka arvo on 8 500 euroa. Liisa maksaa saamastaan lahjasta lahjaveroa 1. veroluokan mukaisesti. Lahjaveron määrä vuonna 2015 on 460 euroa.

Jos Antti ja hänen puolisonsa Tiina lahjoittavat tyttärelleen Liisalle 7 500 euroa siten, että molemmat lahjoittavat 3 750 euroa, Liisa ei maksa saamistaan lahjoista lahjaveroa.

Jos Antti ja Tiina lahjoitavat tyttärelleen Liisalle 8 500 euroa siten, että molemmat lahjoittavat 4 250 euroa, Liisa maksaa saamistaan lahjoista lahjaveroa 1. veroluokan mukaisesti. Lahjaveron määrä 4 250 euron lahjasta vuonna 2015 on 116 euroa. Liisa maksaa yhteensä lahjaveroa (116 euroa x 2) 232 euroa.

Kolmen vuoden aikana saadut lahjat lasketaan yhteen

Lahjaveroa on maksettava myös silloin, kun olet saanut samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana useita lahjoja, joiden arvo on yhteensä 4 000 euroa tai enemmän.

Kolmen vuoden aikana samalta lahjanantajalta saamasi lahjat lasketaan yhteen, vaikka ne olisivat eri varallisuuslajia.

Esimerkki: Antti on antanut 19.1.2015 Liisalle 75 000 euron arvoisen asunto-osakkeen, josta Liisa on maksanut lahjaveroa 1. veroluokan mukaisesti 8 270 euroa. Antti on antanut tyttärelleen Liisalle 27.4.2015 lahjaksi kiinteistön, jonka arvo on 200 000 euroa.

Lahjat on saatu samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana, joten lahjojen arvot lasketaan yhteen (75 000 + 200 000 = 275 000 euroa).  Vero 275 000 euron lahjasta 1. veroluokan mukaan vuonna 2015 on 35 810 euroa. Kun tästä määrästä vähennetään Liisalle aiemmasta lahjasta määrätty lahjavero 8 270 euroa, hänelle tulee nyt maksettavaksi lahjaveroa 27 540 euroa.

Jos Antti olisi antanut asunto-osakkeen Liisalle lahjana 26.4.2012 tai aiemmin, tätä lahjaa ei laskettaisi yhteen 27.4.2015 annetun lahjan kanssa. Tällöin 27.4.2015 Liisalle annetusta 200 000 euron arvoisesta lahjasta määrättävä lahjavero olisi 25 770 euroa.

Jos lahjaveroa määrättäessä otetaan huomioon aiemmin saamasi lahjat, vähennetään niistä maksamasi lahjavero lahjojen yhteisarvon perusteella määrättävästä verosta.

Esimerkki: Antti on antanut 1.1.2015 Liisalle 5 000 euron arvoisen lahjan, josta Liisa on maksanut lahjaveroa 1. veroluokan mukaisesti 180 euroa. Antti on antanut tyttärelleen Liisalle 8.4.2015 lahjan, jonka arvo on 20 000 euroa. Lahjat on saatu samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana, joten lahjojen arvot lasketaan yhteen (5 000 + 20 000 = 25 000 euroa).  Vero 25 000 euron lahjasta 1. veroluokassa vuonna 2015 on 2 020 euroa. Kun tästä määrästä vähennetään Liisan aiemmin maksama lahjavero 180 euroa, hänelle tulee nyt maksettavaksi lahjaveroa 1 840 euroa.

Kolmen vuoden aikana saatuina lahjoina otetaan huomioon myös ne lahjat, jotka ovat arvoltaan alle 4 000 euroa. Jos olet saanut kolmen vuoden aikana lahjoja, joiden yhteisarvo on alle 4 000 euroa, etkä ole aiemmin tehnyt lahjoista lahjaveroilmoitusta, sinun pitää ilmoittaa aiemmat alle 4 000 euron arvoiset lahjasi lahjaveroilmoituksessa kohdassa ”lahjanantajalta kolmen viime vuoden aikana saamasi muut alle 4 000 euron lahjat”.

Esimerkki: Antti on antanut tyttärelleen Liisalle 3.1.2012 rahalahjan, jonka arvo oli 1 500 euroa. Lisäksi Antti on antanut Liisalle 1.5.2014 lahjana 2 000 euroa ja 2.1.2015 vielä 2 000 euroa. Lahjojen yhteisarvo on 5 500 euroa, joten Liisan on annettava lahjaveroilmoitus 2.1.2015 saadusta lahjasta. Liisa ilmoittaa lahjaveroilmoituksella aiempina lahjoina 3.1.2012 saadun lahjan sekä 1.5.2014 saadun lahjan. Liisa maksaa lahjaveroa lahjojen yhteisarvosta (5 500 eurosta) 1. veroluokan mukaisesti 220 euroa.

Ennakkoperinnöstä maksetaan lahjaveroa

Rintaperilliselle (lapselle, lapsenlapselle jne.) annettua tavanomaista suurempaa lahjaa pidetään pääsääntöisesti ennakkoperintönä (ennakkoperintöolettama), ellei lahjanantaja ole erikseen määrännyt esimerkiksi lahjakirjassa, että lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä.

Ennakkoperinnöstä maksetaan lahjaveroa silloin, kun ennakkoperintö saadaan.

Ennakkoperintö ja lahja eroavat verotukselliselta kohtelultaan vain lahjanantajan kuoleman jälkeen toimitettavassa perintöverotuksessa ja perinnönjaossa. Ennakkoperinnöstä maksetaan siis lahjaveroa, mutta ennakkoperintö otetaan huomioon myös perintöverotuksessa.

Lue lisää perinnönjättäjältä saaduista lahjoista

Asunto-osake ja kiinteistö lahjoitettava kokonaan tai murto-osin

Asunto-osakkeen tai kiinteistön voi lahjoittaa vain kokonaan tai osittain (esimerkiksi ¼). Niistä ei voi lahjoittaa tietyn euromäärän (esimerkiksi 3 999 euron) suuruista osaa.

Vakuutuskorvaus verotetaan lahjana

Jos olet saanut vakuutuskorvauksen edunsaajamääräyksen perusteella, korvaus on lahja. Sen sijaan henkivakuutuksesta tai vainajan vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta kuoleman vuoksi maksettavat korvaukset eivät ole lahjaveron alaisia. Nämä korvaukset otetaan huomioon perintöverotuksessa.

Vakuutuskorvausta ei katsota lahjaksi myöskään siltä osin kuin se on tuloverotuksessa edunsaajan veronalaista tuloa. Näin ollen vain vakuutuskorvauksen säästösumma on lahjaveron alaista. Vakuutuskorvaukselle kertynyt tuotto on tuloverotettavaa tuloa. Vakuutuskorvaus on tuloverotuksessa edunsaajan veronalaista tuloa myös silloin, kun edunsaaja kuuluu lahjanantajaan (eli vakuutuksen ottajaan) nähden II veroluokkaan.

Katso tarkemmin, ketkä kuuluvat II veroluokkaan

Mikäli vakuutus on erääntynyt tai eräännytetty ennen 1.1.2013, edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saadusta vakuutuskorvauksesta määrätään lahjaveroa vasta sitten, kun korvausten yhteismäärä kolmen vuoden aikana ylittää 8 500 euroa. Vakuutuskorvausten 8 500 euron verottomaan määrään lasketaan yhteen kaikilta eri antajilta saadut korvaukset.

Lahja vai laina

Lainaa voidaan pitää lahjana silloin, kun olosuhteista voidaan päätellä, että varoja ei alun perinkään ollut tarkoitus maksaa takaisin.

Laina voi olla koroton. Lainan takaisinmaksusta täytyy laatia lyhennyssuunnitelma ja lyhennysten maksaminen täytyy pystyä todistamaan. Lainan määrän ja lyhennyssuunnitelman tulee olla realistinen velallisen maksukykyyn nähden. Jos lainaa lyhennetään esimerkiksi noin kolmen vuoden välein annettavilla verovapailla lahjoilla, voidaan laina katsoa verotuksessa lahjaksi.

Alaikäisellä lapsella ei tavallisesti ole mahdollisuuksia lyhentää lainaa. Vanhemmilta saatua lainaa pidetään pääsääntöisesti lahjana, jos lapsella ei ole tuloja, joilla lainaa voisi lyhentää.

Verottomat lahjat

Lahjaksi saadusta tavanomaiseen koti-irtaimistoon kuuluvasta varallisuudesta ei makseta lahjaveroa, ellei yksittäisen esineen arvo ylitä 4 000 euroa. Koulutusta, kasvatusta tai elatusta varten annettu lahja on veroton, mikäli lahjaa ei ole mahdollista käyttää muuhun tarkoitukseen.

Lahjanluonteinen kauppa

Omaisuuden myyminen liian alhaisella kauppahinnalla voidaan tulkita lahjaksi. Jos omaisuus on myyty käypää arvoa alhaisemmalla hinnalla, ostaja voi joutua maksamaan lahjaveroa.

Lahjaveron määrä

Lahjavero määräytyy omaisuuden käyvän arvon, lahjoituspäivän ja osapuolten sukulaisuussuhteen perusteella. Myös omaisuuden laatu ja aiemmin saadut lahjat vaikuttavat lahjaveron määrään.

Lahjaverotaulukko 2013-2014

Lahjaveron määrä, kun lahja on saatu 1.1.2013–31.12.2014

Yhteislahja

Varallisuutta voidaan lahjoittaa kahdelle tai useammalle henkilölle yhteisesti. Kyseessä ei kuitenkaan aina ole yhteislahja, vaikka saajina onkin kaksi tai useampi henkilö, vaan saanto voidaan katsoa yhteislahjaksi vasta tiettyjen edellytysten täytyttyä.

Lahjan arvostaminen

Lahjaksi saatu omaisuus pitää arvostaa lahjaveroilmoituksella käypään arvoon. Käyvän arvon määrittämiselle on olemassa eri tapoja.

Ilmoita lahja Verohallintoon

Lahjaveroilmoitus on annettava, kun lahjan arvo on 4 000 euroa tai enemmän. Lahjaveroilmoitus on annettava myös silloin, kun samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvo on 4 000 euroa tai enemmän.

Perintö- ja lahjaveron maksaminen

Verohallinto lähettää perinnön tai lahjan saajalle verotuspäätöksen ja tilisiirrot, joihin on merkitty maksettava veron määrä ja eräpäivä.

Hallintaoikeuden pidättäminen lahjaverotuksessa

Lahjoittaja voi pidättää lahjoitettuun omaisuuteen hallintaoikeuden. Hallintaoikeuden pidättäminen rajoittaa lahjansaajan oikeutta käyttää lahjoitettua omaisuutta. Tämä otetaan huomioon lahjaveroa määrättäessä.

Hallintaoikeudesta luopuminen

Omaisuuteen on voitu pidättää hallintaoikeus joko eliniäksi tai määräajaksi. Jos hallintaoikeuden haltija luopuu hallintaoikeudesta, kyseessä on lahja. Lahjaverotettava arvo määräytyy sen päivän mukaan, jolloin hallintaoikeudesta on luovuttu.



Sanasto

Sanastosta löydät keskeisimmät verotuksen termit.

A   B   E   H   I   J   K   L   M   N   O   P   R   S   T   V   Y

Sivu on viimeksi päivitetty 27.5.2015