Työsuhdematkalippu

Työsuhdematkalippua koskeva säännös muuttui vuoden 2010 alusta. Edun verovapaata osaa ei enää määritellä prosentteina lipun hinnasta vaan euromääräisenä. Nyt on myös mahdollista käyttää työsuhdematkalippuna henkilökohtaiselle lipulle ladattua arvoa. Muilta osin lipun käyttöön liittyvät määräykset säilyivät ennallaan.

Säännös koskee yleisesti käytössä olevaa säännöllistä henkilöliikennettä ja niin sanottuja reittitakseja. Soveltamisalan ulkopuolelle on jäänyt julkisesta liikenteestä lentoliikenne ja tilausliikenne, kuten normaali taksiliikenne.

Edun arvo

Tuloverolain 64 §:ssä määritellään työsuhdematkalipun verovapaa osa euromääräisesti.  Työsuhdematkalippu on verovapaata 300 euroon asti. Lisäksi työsuhdematkalippu on verovapaata tuloa 600 euron ylittävältä osalta 3 400 euroon asti. Verovapaan edun määrä on näin ollen enintään 3 100 euroa vuodessa. Työnantajan tarjotessa työntekijälle työsuhdematkalipun, jonka arvo on 600 euron ja 3 400 euron välillä, edun veronalainen osa on 300 euroa.

Lipun hinta

0              300 €           600 €       3 400 €
/_________/_________/___________…_____/____________
verovapaa     veronalainen        verovapaa             veronalainen

Työnantaja voi tarjota kaikissa tilanteissa vuotuisena verovapaana etuna 300 euroa. Tällöin työnantajan ei tarvitse selvittää työntekijän todellisia asunnon ja työpaikan välisiä kustannuksia. Jos työnantaja antaa suuremman edun, hänen on selvittävä työntekijän todellisten matkakustannusten määrä, koska verovapaa etu ei voi olla matkakustannuksia suurempi.

Esimerkki 1: Työnantaja tarjoaa 300 euron vuosittaisen lippuedun työntekijälle, eikä tee muutoksia rahapalkan määrään. Koska työsuhdematkalippu on 300 euroon asti aina verovapaa, ei työnantajalle aiheudu lippuedun tarjoamisesta palkan sivukuluja eikä työntekijälle veroseuraamuksia.

Esimerkki 2: Työnantaja tarjoaa 928 euron vuosittaisen lippuedun työntekijälle, eikä tee muutoksia rahapalkan määrään. Koska työsuhdematkalippu on veronalainen siltä osin kuin edun arvo ylittää 300 euroa ja alittaa 600 euroa, veronalaista luontoisetua syntyy 300 euroa. Lisäksi palkansaaja saa 628 euron arvoisen verovapaan edun. Työnantajan on maksettava palkan sivukulut veronalaisesta osasta, 300 eurosta.

Esimerkki 3: Työnantajan tarjoama vuosittainen lippuetu on 5 000 euroa. Veronalaista luontoisetua on em. 300 euron lisäksi 3 400 euron ylittävä osa 1 600 euroa eli yhteensä 1 900 euroa. Työnantaja maksaa palkan sivukulut tuosta summasta. Verovapaasta edusta, 3 100 eurosta, ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja.

Työnantaja voi periä lipun hankinnasta korvausta työntekijältä. Tämä nettopalkasta vähennettävä korvaus pienentää verotettavaa etua.

Esimerkki 4: Työnantaja ostaa palkansaajalle 1 000 euron arvoisen matkalipun. Hän perii palkansaajalta 500 euron korvauksen. Veronalaisen luontoisedun määrä on 300 €. Koska peritty korvaus on suurempi kuin edun verotusarvo, verotettavaa luontoisetua ei synny. Työnantajalle ei aiheudu lippuedun tarjoamisesta palkan sivukuluja.

Palkansaajan vähennysoikeus

Työsuhdematkalippuetu vaikuttaa asunnon ja työpaikan välisten matkojen perusteella tehtävään matkakuluvähennykseen. Palkansaajalle ei synny vähennettäviä matkakustannuksia siltä osin kuin hän on saanut verovapaan lippuedun. Sen sijaan itse maksettu hinnan osa ja palkaksi katsottu osuus ovat vähennyskelpoisia.

Esimerkki 5: Työntekijän asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ovat 1 000 euroa halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna. Hän saa työnantajaltaan 300 euron työsuhdematkalippuedun. Lippuetu on verovapaa. Työntekijän maksettavaksi jää matkakustannuksia 700 euroa. Matkakuluvähennyksen 600 euron omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen työntekijä saa matkakuluvähennystä 100 euroa.

Esimerkki 6: Työntekijän asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ovat 2 000 euroa halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna. Hän saa työnantajaltaan 800 euron työsuhdematkalippuedun. Lippuetu on verovapaa 500 euron osalta ja veronalainen 300 euron osalta. Työntekijän maksettavaksi jää matkakustannuksia 1 200 euroa ja lisäksi hänen veronalaiseksi tulokseen luettiin 300 euroa. Vähennys lasketaan tällöin 1 500 euron kustannusten perusteella. Matkakuluvähennyksen 600 euron omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen työntekijä saa matkakuluvähennystä 900 euroa.

Esimerkki 7: Työntekijän asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ovat 1 000 euroa halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan laskettuna. Hän saa työnantajaltaan 800 euron työsuhdematkalippuedun. Lippuetu on verovapaa 500 euron osalta ja veronalainen 300 euron osalta. Työntekijän maksettavaksi jää matkakustannuksia 200 euroa ja lisäksi hänen veronalaiseksi tulokseen luetaan 300 euroa. Vähennys lasketaan tällöin 500 euron kustannusten perusteella. Matkakuluvähennyksen 600 euron omavastuuosuuden vähentämisen jälkeen työntekijä ei saa matkakuluvähennystä.

Esimerkki 8: Työnantaja ostaa palkansaajalle 1 000 euron arvoisen matkalipun, veronalaisen edun määrä on 300 €. Hän perii palkansaajalta 500 euron korvauksen, joten verotettavaa luontoisetua ei synny. Palkansaajan verotuksessa vähennyskelpoista on työnantajan perimä 500 €. Omavastuusta (600 €) johtuen hän ei kuitenkaan saa matkakuluvähennystä.

Verovapaus koskee vain henkilökohtaisia matkalippuja, ei haltijakohtaisia arvolippuja. Henkilökohtaisena työsuhdematkalippuna asunnon ja työpaikan välistä matka varten pidetään kuitenkin myös henkilökohtaiselle matkakortille ladattua arvolippua, vaikka tällaisella lipulla voitaisiin maksaa myös mukana matkustavan toisen henkilön matka.

Lipun hankkiminen

Huojennussäännöstä voidaan soveltaa vain työnantajan antamiin matkalippuihin. Jos palkansaaja ostaa lipun itse ja työnantaja maksaa hänelle lipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama osuus on kokonaan palkkaa.

Työsuhdematkalippu voidaan toteuttaa olemassa olevia matkakortti- ja lippujärjestelmiä hyödyntäen. Työnantaja voi esimerkiksi sopia lipunmyyntiorganisaation (mm. Valtion Rautatiet,  Matkahuolto ja Helsingin seudun liikenne HSL), tai liikennöitsijän kanssa siitä, että nimettyjen työntekijöiden lipun hinta laskutetaan, joko kokonaan tai osittain, työnantajalta. Maksuvälineenä hyväksytään lippuorganisaation luovuttamat työmatkasetelit.

Verotuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, kenen liikkeelle laskemia setelit ovat tai kuka muun vastaavan maksujärjestelyn tarjoaa. Muita maksujärjestelyjä ovat muun muassa erilaiset mobiilipalvelut ja Internetin välityksellä tapahtuva maksaminen. Erilaisten maksuvälineiden käyttämisen edellytyksenä on kuitenkin, että käyttäjän henkilöllisyys voidaan tarvittaessa todeta.

Mille matkalle

Huojennus koskee ainoastaan asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten annettua lippua. Se ei voi oikeuttaa edellä mainittua matkaa pitemmille matkoille. Lipun käyttöön ei liity matkojen lukumäärää tai kellonaikaa koskevia rajoituksia, vaan lippua voi käyttää myös vapaa-ajan matkoihin.

Asiointilippu

Joskus palkansaaja joutuu työntehtäviänsä hoitamisessa käyttämään julkisia kulkuneuvoja. Tällaisia tehtäviä ovat esim. lähetin, vahtimestarin ja tarkastajan työt. Tällöin työnantaja on saattanut hankkia hänelle lipun julkisiin kulkuneuvoihin. Koska lippu on hankittu ensisijaisesti työtehtävien hoitamista varten, se voi oikeuttaa asunnon ja työpaikan välistä matkaa laajemmalle alueelle, esim. Helsingissä asuva ja työssä käyvä henkilö voi saada seutulipun.

Jos lipun käyttö on sallittu myös asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla, palkansaajalle syntyy tältä osin veronalainen etu. Vaikka asiointilippu oikeuttaisi matkustamaan kotimatkaa laajemmalle alueelle, lasketaan veronalainen etu asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin tarvittavan lipun hinnasta.

Minkä vuoden tuloa

Luontoisetu verotetaan sinä aikana, jolloin etu on ollut palkansaajan käytössä. Työsuhdematkalipun todellinen käyttöaika ei kuitenkaan ole aina selvitettävissä. Tällöin veronalainen etu syntyy sinä vuonna, jolloin palkansaajalle annetaan matkalipun ostoon oikeuttavia maksuvälineitä, esim. työmatkaseteleitä. Samoin jos lippu oikeuttaa tiettyyn määrään matkoja ja on voimassa esim. vuoden ostopäivästä, etu verotetaan lipun ostovuoden tulona.

Jos työnantaja ostaa lipun, joka on voimassa tietyn ajanjakson, joka ajoittuu kahdelle eri vuodelle, hinta jaetaan näille vuosille lipun voimassaoloaikojen suhteessa. Esim. lippu on voimassa 1.11.2010 – 31.3.2011. Tällöin 2/5 lipun hinnasta on vuoden 2010 tuloa ja 3/5 vuoden 2011 tuloa. Palkansaajan vähennysoikeus jakautuu samalla tavalla.

Vuosi-ilmoitus

Palkaksi katsottu osa työsuhdematkalipun hinnasta merkitään vuosi-ilmoituksen saajakohtaisen erittelyn kohtaan 40, Muut verotettavat luontoisedut. Tämän lisäksi vuosi-ilmoitukselle merkitään palkansaajan verotuksessa vähennyskelpoinen määrä kohtaan 48. Tähän kohtaan merkitään sekä palkkana verotettu summa että palkansaajan työnantajalle maksama korvaus työsuhdematkalipusta. Lisäksi kohtaan 49 merkitään edun verovapaa määrä.

Työsuhdematkalipusta on aina tehtävä vuosi-ilmoitusmerkintä, myös silloin kun verotettavaa etua tai vähennettävää määrää ei ole.

Arvonlisävero

Työnantajan palkansaajalle asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiin matkoihin hankkiman matkalipun arvonlisävero ei ole arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoinen. Jos matkalippua käytetään myös työasioissa tehtäviin matkoihin (asiointilippu), vähennyskelpoista on tällaisia matkoja vastaava osuus lipun hinnan arvonlisäverosta.