Ohje nro 1721/38/2004, 27.9.2004
Valtuutussäännös:
VerohallintoL (1557/95) 2 § 2
mom. |
Päivämäärä:
27.09.2004 |
Voimassaolo:
Toistaiseksi |
Vastaanottaja:
Verovirastot |
Tämä ohje on korvattu 26.1.2009 annetulla samannimisellä
ohjeella AD: 1721/38/2004
Yleistä
Vaaliavustus on vapaaehtoinen suoritus oikeussubjektilta toiselle. Se on
tavallisesti vastikkeeton. Siihen sisältyy lahjoittamistarkoitus. Lisäksi
avustukseen on voitu liittää määräys sen käyttötarkoituksesta. Kolmea ensin
mainittua tekijää on tavattu pitää lahjan tunnusmerkkeinä. Tästä johtuen on
vaaliavustuksen yleensä katsottu olevan perintö- ja lahjaverolaissa (PerVL)
tarkoitettu saanto.
Lahjan ja tulon välinen raja ei kuitenkaan aina ole selkeä. Kun
vaaliavustuksen saaminen liittyy työ- tai liikesuhteeseen, voi avustus tulla
käsiteltäväksi tuloverotuksen piirissä. Lahjaverotukseen nähden tuloverotus on
ensisijainen verotuksen muoto. Jos avustus käsitellään verotettavana tulona, ei
sen verottaminen lahjana ole mahdollista.
Vaaliavustusta voidaan pitää veronalaisena palkkatulona esimerkiksi silloin,
kun avustuksen saamiseen liittyy työsuhteen tunnusmerkkejä tai avustus saadaan
työsuhteen perusteella (vrt. KHO 1979/5285). Samoin avustus voi olla
veronalaista peiteltyä osingonjakoa, jos avustus saadaan osakkuusaseman
perusteella (KHO 1984/3469).
Lahjan veronalaisuudesta
Lahjaveroa on suoritettava, kun omaisuus lahjana siirtyy toiselle:
- jos lahjanantaja tai lahjansaaja asui
lahjoitushetkellä Suomessa, sekä
- Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta sekä sellaisen yhteisön
osakkeista tai osuuksista, jonka varoista enemmän kuin 50 prosenttia muodostuu
Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta (PerVL 18.1 §).
Lahjaveroa ei kuitenkaan suoriteta sellaisesta omaisuudesta, joka on annettu
aatteelliselle yhdistykselle taikka muulle yhteisölle, laitokselle tai
säätiölle, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus (PerVL 2.1 §). Esimerkkeinä
yleishyödyllisestä toiminnasta mainitaan lainkohdassa tieteellinen,
taiteellinen, kansanvalistusta, maanpuolustusta tai kotimaista elinkeinoelämää
edistävä tai muu yleishyödyllinen tarkoitus. Muuna yleishyödyllisenä
tarkoituksena on pidetty esim. poliittista toimintaa. Ollakseen yleishyödyllinen
yhteisö, ei yhdistyksen taikka muun yhteisön, laitoksen tai säätiön
tarkoituksena saa olla tuottaa taloudellisia etuja toimintaan osallisille.
Lahjaveroa ei suoriteta alle 3 400 euron arvoisesta lahjasta. Jos
lahjansaaja kuitenkin saa samalta lahjanantajalta kolmen vuoden kuluessa useita
lahjoja, lasketaan näiden lahjojen arvot yhteen ja lahjavero määrätään lahjojen
yhteisarvon perusteella (PerVL 19 §). Kultakin lahjanantajalta saadut lahjat
arvostetaan erikseen.
Lahjaveron suuruus riippuu antajan ja saajan välisestä sukulaisuussuhteesta
sekä siirtyvän omaisuuden arvosta. Kun sukulaisuussuhdetta ei ole, on määrättävä
lahjavero kolme kertaa suurempi kuin lähisukulaisten välisistä lahjoista
määrättävä lahjavero.
Puolueen saama vaaliavustus
Muun ohessa puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-,
paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä pidetään tuloverolain mukaan
yleishyödyllisenä yhteisönä. Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää myös
muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin
vaikuttaminen (TVL 22 §). Yleishyödyllinen yhteisö on tuloverotuksessa
verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta ja eräistä kiinteistöistä
saamistaan tuloista.
Perintö- ja lahjaverolaissa ei ole tarkasti määritelty, mitä siinä
tarkoitetaan yleishyödyllisellä yhteisöllä. Arvioitaessa lahjaverotuksessa
käytettävän yleishyödyllisen yhteisön käsitettä voidaan tulkinnassa käyttää
hyväksi tuloverotuksessa käytettävän yleishyödyllisen yhteisön käsitteen
sisältöä. Näistä lähtökohdista voidaan puoluerekisteriin merkittyä puoluetta
pitää myös lahjaverotuksessa yleishyödyllisenä yhteisönä.
Puolueen vaalitoimintaan annettu avustus saattaa sisältää määräyksen, jonka
mukaan avustus on käytettävä nimetyn tai nimettyjen ehdokkaiden vaalimainontaan.
Tällaisesta määräyksestä huolimatta puolue voidaan katsoa lahjansaajaksi, jos
avustus on esimerkiksi kirjattu puolueen kirjanpitoon.
Näin ollen puolueen saamaa vaaliavustusta voidaan pitää verosta vapaana
lahjana.
Valitsijayhdistyksen saama
vaaliavustus
Valitsijayhdistyksen toiminta voidaan rinnastaa rekisteröidyn puolueen
toimintaan, koska yhdistyksen tavoitteena on saada ehdokas valituksi
luottamustehtävään. Voidaan myös katsoa, että valitsijayhdistyksen varsinaisena
tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin. Tällöin
valitsijayhdistyksenkin toiminta on yleishyödyllistä toimintaa. Verotuksen
kannalta ei ole merkitystä sillä, kuinka pysyväksi valitsijayhdistys on
perustettu ja tuleeko ehdokas valituksi.
Näin ollen valitsijayhdistyksen saamaa vaaliavustusta voidaan pitää verosta
vapaana lahjana.
Ehdokkaan tukiryhmän
saama vaaliavustus
Ehdokkaan valitsemiseksi perustetun tukiryhmän hallinnoimia varoja voidaan
pitää erityiseen tarkoitukseen varattuna varallisuuskokonaisuutena. Tukiryhmää
voidaan siten pitää verotuksessa yhteisönä (TVL 3 §). Tukiryhmän tavoitteena on
saada ehdokas valituksi luottamustehtävään. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että
ehdokkaan tukiryhmän varsinaisena tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin
asioihin. Ehdokkaan tukiryhmän toiminta on siten yleishyödyllistä toimintaa.
Verotuksen kannalta ei ole merkitystä sillä, kuinka pysyväksi tukiryhmä on
perustettu ja tuleeko ehdokas valituksi.
Näin ollen ehdokkaan tukiryhmän saamaa vaaliavustusta voidaan pitää verosta
vapaana lahjana.
Ehdokkaan saama vaaliavustus
Periaatteellista eroa ehdokkaan tukiryhmälle maksetun ja ehdokkaalle maksetun
avustuksen välillä ei olisi syytä tehdä, jos antajan tarkoitus ja rahan
tosiasiallinen käyttö on samanlaista. Käytännössä lienee kuitenkin mahdotonta
osoittaa, että ehdokkaan nimellä maksettu avustus kuuluu sellaiseen erilliseen
varallisuuskokonaisuuteen, jota voitaisiin pitää yleishyödyllisenä
yhteisönä.
Näin ollen ehdokkaan saamaa vaaliavustusta on pidettävä ehdokkaan
veronalaisena lahjana, jos samalta antajalta kolmen vuoden aikana saadun
avustuksen määrä nousee 3 400 euroon tai sen yli.
Kun lahjan arvo nousee edellä mainittuun määrään, on lahjansaajan annettava
lahjaveroilmoitus. Mainittua summaa pienemmistä lahjoista veroilmoitusta ei
tarvitse tehdä.
Lahjaveroilmoitus on siten annettava esimerkiksi silloin, kun samalta
tukijalta on saatu vähintään
3 400 euron arvoinen tuki vaalikampanjan
rahoitukseen. Tämän lisäksi ehdokas on velvollinen ilmoittamaan saamansa
vaaliavustuksen myös kunnan keskusvaalilautakunnalle kunnallisvaalien osalta tai
oikeusministeriölle muiden vaalien osalta (Laki ehdokkaan vaalirahoituksen
ilmoittamisesta 414/2000).
Vaalimenojen korvaamisesta saatu
etu
Puolueen nimeämän ehdokkaan vaalimainonnasta saatavan edun voidaan
periaatteessa katsoa tulevan sekä ehdokkaan että puolueen hyväksi. Käytännössä
näitä etuja on kuitenkin mahdotonta erottaa toisistaan. Näin ollen ehdokkaalle
ei yleensä synny veronalaista etua siitä, että vaalimainonnan menoja on maksanut
muu kuin ehdokas itse.
Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei ehdokkaan puolesta maksetuista
vaalimainonnan menoista syntynyt ehdokkaalle veronalaista etua, koska
mainostamiseen käytetyt varat eivät olleet ehdokkaan määräämisvallassa (KHO
1981/2236). Tämän ratkaisun periaatetta voitaneen soveltaa myös ehdokkaan
puolesta maksettuihin muihin vaalimenoihin.
Edellä olevaa periaatetta ei kuitenkaan voida soveltaa ehdokkaan rahana
saamaan vaaliavustukseen, koska varat tulevat tällöin ehdokkaan
määräämisvaltaan.
Vaalimenojen vähennyskelpoisuus ehdokkaan
verotuksessa
Vaalimenojen ei voida katsoa liittyvän niin läheisesti ehdokkaan
tulonhankkimistoimintaan, että vaalimenot voitaisiin vähentää ehdokkaan
veronalaisista tuloista. Sen vuoksi vaalimenoja on pidettävä
vähennyskelvottomina menoina (KHO 1971/1686).
Jos ehdokas rahoittaa vaalimenonsa lainavaroilla, tästä lainasta maksettuja
korkoja ei voida pitää tuloverolain 58 §:n tarkoittamina tulonhankkimiseen
kohdistuvina korkoina. Ne eivät siis ole lainkaan vähennyskelpoisia.
Vaalimenojen vähennyskelpoisuus yritysverotuksessa
Poliittisen toiminnan tukemisesta aiheutuneet menot eivät lähtökohtaisesti
ole vähennyskelpoisia yrityksen verotuksessa, koska nämä menot eivät yleensä
liity riittävän läheisesti yrityksen harjoittamaan elinkeinotoimintaan. Näin
ollen poliittisen toiminnan tukemisesta aiheutuneita menoja ei pääsääntöisesti
voida vähentää verotuksessa (esim. KVL 1977/719).
Vähennyskelpoisena voidaan kuitenkin pitää esimerkiksi puoluepoliittisissa
lehdissä julkaistuista mainoksista aiheutuneita kuluja, mikäli yritys on saanut
todellista näkyvää mainosta. Kulujen suuruus ei saa ylittää tavanomaisia
mainoskuluja. Ylihintaa pidetään vähennyskelvottomana. Huomattavaa on, että
vaikka vähäiset mainoslahjat ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, poliittiseen
tarkoitukseen annettu pienikään lahja ei ole vähennyskelpoinen.
Jos yritys tukee poliittista toimintaa luovuttamalla suoritteitaan ja
palveluksiaan alihintaan, voidaan yrityksen veronalaista tuloa korjata
alihinnoittelun vuoksi (KHO 1985/4008 ja 4137).
Oikeustapauksia
KHO 1971/1686:
Kansanedustajaksi valitulla olleita vaalikuluja ei voitu
vähentää tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneina kustannuksina
kansanedustajan toimesta saadusta tulosta. Verovuosi 1966.
KVL 1977/719:
Yhtiön toimialana oli teollisuuden tarvitsemien tavaroiden
ja tarvikkeiden hankinta. Paasikivi-seura oli tarjonnut yhtiölle ostettavaksi 10
kappaletta 2.500 mk:n arvoisia taidejäljennöksiä. Paasikivi-seura pyrki
taidejäljennösten myyntikampanjalla rahoittamaan tasavallan presidentin
vaalikampanjaa. Taidejäljennöksiä oli tarjottu ostettavaksi kaikkiaan 5 000
kappaletta eri teollisuuslaitoksille ja suurimpien yritysten
toimitusjohtajille. Hakijayhtiön toimitusjohtaja-pääosakas kuului erään
poliittisen puolueen taustaryhmään. Yhtiö ei saanut vähentää taidejäljennösten
hankinnasta aiheutuvia menoja.
KHO 1979/5285:
Verovelvollinen, joka oli suorittanut opetustyötä erään
uskonnollisen yhdyskunnan evankelistana, oli yhdyskunnalta saanut
määräraha-avustusta verovuonna yhteensä 2.460 markkaa, minkä lisäksi hän oli
saanut kirjallisuuden levittämisestä verovuonna yhteensä 221 markkaa. Lisäksi
toiset yhdyskunnan jäsenet olivat antaneet hänelle ruoka- ja vaateavustuksia.
Kun noiden avustusten perusteena katsottiin olleen pääasiassa evankelistana
suoritetun työn tukeminen. avustuksia pidettiin siltä osin evankelistan
veronalaisena työstä saatuna tulona, jonka raha-arvosta oli kuitenkin
vähennettävä opetustyöstä aiheutuneet menot. Verovuosi 1976.
KHO 1981/2236:
Yhtiö oli maksanut kansanedustajaehdokasta koskevan,
sanomalehdessä julkaistun vaali-ilmoituksen. Ehdokkaan ei katsottu tämän
johdosta saaneen kunnallisverotuksessa veronalaista tuloa tai veronalaista
lahjaa. Verovuosi 1972.
KHO 1984/3469:
Osakeyhtiö oli suorittanut vähemmistöosakkaansa
vaalimainonnasta aiheutuneet kulut. Kulujen määrä oli lisättävä osakkaan
veronalaisiin tuloihin. Verovuosi 1979. Äänestys 6-1.
KHO 1985/4008:
Yhtiö oli myöntänyt vaali-ilmoitusten julkaisemisen
yhteydessä normaaleista ilmoitushinnoista eräille yhteisöille,
kansanedustajaehdokkaille ja heidän valitsijayhdistyksilleen niin sanottua
taulukkoalennusta huomattavasti suuremmat alennukset lähinnä tukeakseen tiettyä
poliittista aatesuuntaa ja sitä edustavia ehdokkaita. Näin myönnettyjä
alennuksia vastaavat määrät, siltä osin kuin ne olivat ylittäneet
vaali-ilmoituksista yhtiölle aiheutuneet hankintamenot, oli elinkeinotulon
verottamisesta annetun lain 51 §:n 3 momentin nojalla pidettävä yhtiön
veronalaisena tulona. Verovuosi 1975.
KHO 1985/4137:
Puoluerekisteriin merkityn puolueen paikallisyhdistys
julkaisi yleisesti tilattavaa sanomalehteä. Yhdistys oli vaalien yhteydessä
julkaissut tuossa lehdessä lähinnä joko yhdistyksen tai sen jäsenjärjestöjen
vaali-ilmoituksia tulouttamatta kirjanpidossaan niiden alkuperäisiä
hankintamenoja vastaavia määriä tai perimättä ilmoitusten julkaisemisesta
korvausta. Tällä tavoin yhdistys oli tarkoittanut edistää yhdistyksen
ja sen
lehden edustamaa poliittista aatesuuntaa sekä tukea tätä edustavia ehdokkaita.
Yhdistyksen liiketoiminnassaan palvelujen muodossa ottamien etuuksien
alkuperäisiä hankintamenoja vastaavia määriä oli elinkeinotulon verottamisesta
annetun lain 51 § 3 momentin nojalla pidettävä yhdistyksen veronalaisena tulona.
Verovuosi 1976. Verovuosi 1977. Verovuosi 1979. Verovuosi 1980.
Apulaisjohtaja Anneli Kukkonen
Toimistotarkastaja Tuire Syrjänotko
|