Työsuhdeoptiolla tarkoitetaan työsuhteeseen perustuvaa oikeutta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjalainan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella.
Työsuhdeoptiosta saatu etu on työntekijän veronalaista palkkaa. Optioetu on palkkaa myös silloin, kun työntekijä käyttää optiota eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Oikeuskäytännössä myös yhtiön toimitusjohtajan ja hallintoelinten jäsenten optiot on rinnastettu työntekijöiden työsuhdeoptioihin.
Option käyttäminen
Verotettavaa etua syntyy, kun optio käytetään. Työsuhdeoptiota katsotaan käytettävän, kun verovelvollinen
- saa tai hankkii sen kohteena olevat osakkeet tai
osuudet tai
- myy optio-oikeuden muulle kuin luovuttajan intressipiirissä olevalle taholle
Käyttöpäiväksi katsotaan päivä, jolloin osakkeet merkitään, vaikka merkintä ostajan arvo-osuustilille tapahtuisi myöhemmin. Optio-oikeutta myytäessä käyttöpäivä on kaupantekopäivä.
Työsuhdeoption käyttämistä ei ole optio-oikeuden lahjoittaminen. Kun lahjoituksen saaja käyttää optio-oikeutta, syntyneestä edusta verotetaan alkuperäistä optio-oikeuden saajaa. Käyttämistä ei ole myöskään myynti tai muu luovutus työsuhdeoption haltijan intressipiirissä olevalle henkilölle tai yhteisölle. Tällöinkin option käyttämisestä saatu etu verotetaan alkuperäisen optionhaltijan ansiotulona.
Optioedun arvo
Optioetu arvostetaan käyttöhetken mukaan. Julkisesti noteeratun osakkeen käypänä arvona käytetään osakkeen merkintäpäivän keskikurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona voidaan muun selvityksen puuttuessa käyttää osakkeen ns. matemaattista arvoa. Verotettavaa etua laskettaessa osakkeiden arvosta vähennetään osakkeista maksettu hinta ja optio-oikeudesta mahdollisesti maksettu hinta.
Jos osakkeet merkitään ja myydään edelleen välittömästi ja yhtenä kokonaisuutena (ns. cashless exercise), osakkeen käypänä hintana pidetään sitä hintaa, jolla se osakemerkinnän jälkeen välittömästi myydään.
Myydyn optio-oikeuden arvo on myyntihinta.
Esimerkki
Palkansaaja saa oikeuden merkitä työnantajayhtiönsä osakkeita 6 euron hintaan. Hän on maksanut optio-oikeudesta 1
euroa osakkeelta. Merkintähetkellä osakkeen pörssiarvo on 10 euroa. Palkansaajalle syntyy osaketta kohden 3 euron palkaksi katsottava etu.
Työskentely ulkomailla ja optioetu
Henkilö voi optio-ohjelman aikana työskennellä sekä kotimaassa että ulkomailla. Ulkomailla ansaittu palkka voi olla verovapaata
tuloverolain 77§:ssä olevan kuuden kuukauden säännön nojalla. Kuuden kuukauden sääntöä on selvitetty Verohallituksen julkaisuissa 273, Ulkomaantyöskentelyn verotus ja 275, Ulkomaille lähetettävä työntekijä. Kuuden kuukauden sääntö voi
soveltua työsuhdeoptioihin vain jos:
- työskentelyvaltion ja Suomen välillä on voimassa
kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskeva sopimus,
- optioetua verotetaan työskentelyvaltiossa palkkatulona
ja
- verovelvollinen esittää riittävän selvityksen siitä, että optioetu on saatettu työskentelyvaltion veroviranomaisen tietoon.
Kuuden kuukauden säännön soveltuessa optioetuun edun arvo jaetaan veronalaiseen ja verovapaaseen osaan Suomessa ja ulkomailla työskentelyaikojen suhteessa. Jako tehdään option saamisen ja käyttämisen väliseltä ajalta.
Myös verosopimus voi tietyissä tilanteissa estää yleisesti verovelvollisen ulkomailla työskentelystä saadun palkan verottamisen Suomessa.
Esimerkki
Työntekijä on merkinnyt työsuhdeoptioita 1.7.2001. Työnantaja lähettää hänet vuoden kestävälle ulkomaankomennukselle
1.1.2002. Ulkomaantyöskentelyyn soveltuu kuuden kuukauden sääntö. Työntekijä käyttää optio-oikeuttaan Suomessa työskennellessään 30.6.2003. Etu jakautuu siten, että puolet siitä on Suomessa veronalaista tuloa, toiseen puoleen voidaan muiden edellytysten täyttyessä soveltaa kuuden kuukauden sääntöä.
Rajoitetusti verovelvolliset
Henkilö, jolla on varsinainen asunto ja koti Suomessa tai joka jatkuvasti oleskelee Suomessa yli kuuden kuukauden ajan, on yleisesti verovelvollinen. Muut henkilöt ovat rajoitetusti verovelvollisia.
Rajoitetusti verovelvollinen on Suomessa verovelvollinen vain Suomesta saadusta tulosta. Yksityissektorin palkka on Suomesta saatua tuloa vain, jos se perustuu työhön joka kokonaan tai pääasiallisesti on tehty Suomessa. Jos rajoitetusti verovelvollisen optioetu kertyy ajalta, jolloin hänen palkkansakin oli Suomesta saatua tuloa, myös optioetu verotetaan Suomessa. Suomalaisen yhtiön hallintoelimen jäsenen optioetu katsotaan kuitenkin kokonaisuudessaan Suomesta saaduksi tuloksi silloinkin, kun työ on tehty ulkomailla.
Jos henkilö on rajoitetusti verovelvollinen käyttäessään optiota, mutta optioetu kertyy ajalta, jolloin hän oli Suomessa yleisesti verovelvollinen, tältä ajalta kertynyt optioetu on veronalaista Suomessa.
Ennakkoperintä
Työnantajan on toimitettava optioedun arvosta ennakonpidätys ja ilmoitettava veroalainen etu palkkojen valvonta- ja vuosi-ilmoituksilla. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei tarvitse vuodesta 2006 alkaen maksaa.
Ennakonpidätys toimitetaan koko optioedun määrästä. Työnantaja ei saa vähentää esim. option myynnistä aiheutuneita kuluja ennen optioedun ennakonpidätyksen toimittamista. Myyntikulut työntekijä voi vähentää omassa verotuksessaan ansiotulon hankkimiskuluna.
Ennakonpidätys lasketaan rahapalkan, luontoisetujen, optioedun ja muiden veronalaisten etujen yhteismäärästä ja vähennetään työntekijän rahapalkasta. Ennakonpidätys toimitetaan joko lisäämällä koko edun arvo option käyttämistä lähinnä seuraavan maksukauden palkkaan tai jakamalla edun arvo tasasuuriin eriin kalenterivuoden jäljellä oleville palkanmaksukuukausille.
Työsuhdeoptiosta saatu etu ei ole eläkepalkkaa, joten siitä ei peritä työntekijän eläkemaksua eikä työttömyysvakuutusmaksua. Siitä ei myöskään määrätä päivärahamaksua. Sen sijaan sairaanhoitomaksu määrätään.
Esimerkki ennakonpidätyksen toimittamisesta
Työntekijän syyskuun rahapalkka on 4 200,00 euroa. Lisäksi hänellä on autoetu, jonka luontoisetuarvo on 630,00 euroa sekä matkapuhelinetu, 20,00 euroa. Työntekijä on myynyt optio-oikeutensa elokuun lopussa. Verotettavan edun arvo on 40 000,00
euroa. Ennakkoperinnässä optioetu jaetaan tasaeriin loppuvuoden palkanmaksuihin. Erän suuruudeksi tulee 10 000,00 euroa/kk.
Syyskuun palkka:
| rahapalkka |
4 200,00 € |
| autoetu |
630,00 € |
| matkapuhelin |
20,00 € |
| optioetu |
10 000,00 € |
|
14 850,00 € |
Verokortin mukaan perusprosentti on 34,0, tuloraja 4 850,00 euroa ja lisäprosentti on 51,0. Ennakonpidätyksen laskettu määrä on 34 %*4 850,00 € + 51 %*10 000,00 € = 6 749,00 euroa. Ennakonpidätys toimitetaan vähentämällä
pidätettävä määrä rahapalkasta. Pidätystä ei voi toimittaa rahapalkkaa suurempana. Tämän vuoksi ennakonpidätys voidaan toimittaa vain 4 200,00 euron määräisenä. Tämä summa merkitään toimitetuksi ennakonpidätykseksi kaikkiin palkanlaskennan asiakirjoihin (valvontailmoitus, vuosi-ilmoitus, palkansaajan tosite).
Optioedun saajan veroilmoitus
Työsuhdeoptiosta saatu etu on yleensä merkitty esitäytetylle veroilmoitukselle työnantajan antamien tietojen perusteella silloin, kun etu on saatu suomalaiselta työnantajalta. Optioedun saajan tulee tarkistaa tiedot ja korjata mahdolliset virheet. Jos etu puuttuu ensitäytetyltä
veroilmoituksella, palkansaajan tulee täydentää veroilmoitusta ilmoittamalla myös työsuhdeoptiosta saatu etu.
Jos työsuhdeoption käyttämisestä saatu etu on ulkomaantyöskentelyn takia jaettu veronalaiseen ja verovapaaseen osaan, palkansaajan tulisi esittää laskelma siitä, miten etu jakautuu. Lisäksi työntekijällä on oltava tosite tai muu näyttö siitä, että optioetu on ilmoitettu asianmukaisesti työskentelyvaltion veroviranomaiselle.
Kun työntekijä myy optio-oikeuden perusteella hankkimansa osakkeet edelleen, luovutusvoitto on pääomatuloa. Osakkeiden luovutus tulee selvittää veroilmoituksessa.
Ennakonkanto ja ennakontäydennysmaksu
Koska työsuhdeoptiosta saatu etu on palkkaa, se on ensisijaisesti ennakonpidätyksen alaista tuloa.
Verohallinto voi määrätä edun saajalle optioedusta ennakkoveron vain silloin, kun hän sitä pyytää. Ennakkojen hakeminen ei muuta työnantajan ennakonpidätysvelvollisuutta. Työnantaja ei siten voi huomioida työntekijän maksamia ennakkoveroja ennakonpidätystä toimittaessaan, vaan ennakonpidätys on toimitettava rahapalkan, koko optioedun ja muiden veronalaisten etujen yhteismäärästä. Tämän vuoksi optioedun saajan on ennakkoveroja hakiessaan suositeltavaa hakea samalla muutosverokorttia, jossa ennakkoverot on otettu
huomioon.
Jos ennakonpidätys (ja mahdollinen ennakkovero) ei kata koko optioedusta menevää veroa, optioedun saaja voi välttyä jäännösveroilta maksamalla oma-aloitteisesti ennakontäydennysmaksua. Täydennysmaksu, joka on maksettu viimeistään kuukautta ennen verotuksen päättymistä, otetaan huomioon verojen suorituksena. Jäännösveron korolta voi puolestaan välttyä kokonaan maksamalla
riittävän suuruisen täydennysmaksun verovuotta seuraavan vuoden tammikuun 31. päivään mennessä.
Työsuhdeoptioiden verotuksesta kerrotaan tarkemmin
verohallituksen ohjeessa Työsuhdeoptioiden verotus, Dnro 1259/31/2006,
18.9.2006.
|