Verohallinnon päätös Dnro 1114/32/2009, 25.11.2009
Säädöksen numero 1020/2009
Annettu Helsingissä 25. päivänä marraskuuta 2009
Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992)
64 §:n 1 momentin ja 76 §:n 1 momentin 5 kohdan sellaisena kuin se on
laissa 1549/1995, nojalla määrännyt:
1 §
Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava
seuraavien perusteiden mukaan:
Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus
2 §
Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat
keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:
a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) edun
arvo
| Asunto valmistunut: |
Edun arvo euro/kk |
| ennen vuotta 1961 |
150 € + 9,10 € neliömetriltä |
| vuosina 1961-1983 |
135 € + 7,20 € neliömetriltä |
| vuonna 1984 tai myöhemmin |
145 € + 7,80 € neliömetriltä |
b) Muu Suomi, edun arvo
| Asunto valmistunut: |
Edun arvo euro/kk |
| ennen vuotta 1984 |
94 € + 5,20 € neliömetriltä |
| vuosina 1984 - 1991 |
95 € + 6,10 € neliömetriltä |
| vuonna 1992 tai myöhemmin |
103 € + 7,00 € neliömetriltä |
Aravarajoituslaissa (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1
momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä.
Tuloverolain (1549/95) 76 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun
ulkomailla saadun asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50
prosenttia 1 momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai
myöhemmin valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta.
Jos matkatoimiston tai matkanjärjestäjän palveluksessa oleva palkansaaja,
joka on työsopimuksen mukaan siirtovelvollinen, joutuu ulkomaantyöskentelyn
aikana työnantajan määräyksestä vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja asuntoa
kalenterivuoden aikana, asuntoedun arvo lasketaan 25 m2:n mukaan.
3 §
Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos
rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään
rakennuksen korjausvuotta.
4 §
Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2
§:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,44 € neliömetriltä kuukaudessa.
5 §
Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa
on 3,62 € neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse
lämmityskustannuksista, edun arvo on 2,46 € neliömetriltä kuukaudessa.
6 §
Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,61 €
neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.
Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä
keskuslämmitysasuntoon.
7 §
Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on
keskuslämmityshuoneessa 105 € kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun
raha-arvo on 38 € kuukaudessa.
8 §
Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset
asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät
rakennustilat kuten sauna, uima- allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta
asunnon pinta-alaan.
Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan
asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1
momentissa tarkoitetuista tiloista.
9 §
Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 §:n 1
momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja
yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla.
Vastaavasti voidaan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun
arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa
asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20
prosentilla.
Autotallietu
10 §
Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla
65 € ja muun Suomen alueella 42 € kuukaudessa. Kylmän autotallin tai
hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 42 € ja muun Suomen alueella
33 € kuukaudessa.
Ravintoetu
11 §
Ravintoedun, joka on saatu 1.1.2010 – 30.6.2010, arvo on 5,70 € ateriaa
kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien
kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään
5,70 € ja enintään 9,50 €. Jos tämä määrä alittaa 5,70 € tai
ylittää 9,50 €, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden
kustannusten arvonlisäveron määrää.
Ravintoedun, joka on saatu 1.7.2010 – 31.12.2010, arvo on 5,30 € ateriaa
kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien
kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään
5,30 € ja enintään 8,80 €. Jos tämä määrä alittaa 5,30 € tai
ylittää 8,80 €, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden
kustannusten arvonlisäveron määrää.
12 §
Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet
sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos
työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä
(sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta
ruokailupaikalle suorittamaa määrää.
Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle
aiheutuneita kustannuksia.
Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon
välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun
raha-arvosta.
13 §
Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan
kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun arvona pidetään
4,28 € ateriaa kohden, kun etu on saatu 1.1.2010 – 30.6.2010, ja 3,96 euroa
ateriaa kohden, kun etu on saatu 1.7.2010 – 31.12.2010. Koulun, päiväkodin tai
vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun
valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,42 € ateriaa kohden, kun
etu on saatu 1.1.2010 – 30.6.2010 ja 3,18 € ateriaa kohden, kun etu on
saatu 1.7.2010 – 31.12.2010.
Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana
saaman ravintoedun arvona pidetään 4,85 € ateriaa kohden, kun etu on saatu
1.1.2010 –30.6.2010, ja 4,49 € ateriaa kohden, kun etu on saatu 1.7. 2010-
31.12.2010.
14 §
Muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta
vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 %
ruokailulipukkeen nimellisarvosta. Edun arvo on kuitenkin vähintään 5,70 €,
kun etu on saatu 1.1.2010 – 30.6.2010, ja vähintään 5,30 €, kun etu on
saatu 1.7.2010 – 31.12.2010. Ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa, jos
sen arvo on yli 9,50 euroa ja se on saatu 1.1.2010 – 30.6.2010 tai jos sen arvo
on yli 8,80 euroa ja se on saatu 1.7.2010 – 31.12.2010.
Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin
nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin
eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa
tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa
edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista
kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei
ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.
Täysihoitoetu
15 §
Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 431 €
kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 415 € kuukaudessa yhteishuoneessa, kun
etu on saatu 1.1.2010 – 30.6.2010, ja 407 € kuukaudessa yhdessä huoneessa
sekä 392 € kuukaudessa yhteishuoneessa, kun etu on saatu 1.7.2010 –
31.12.2010.
16 §
Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun arvo on
11,40 € päivää kohden tai enintään 256,50 € kuukaudessa, kun etu on
saatu 1.1.2010 – 30.6.2010 ja 10,60 € päivää kohden tai enintään 238,50 €
kuukaudessa, kun etu on saatu 1.7.2010 – 31.12.2010
Autoetu
17 §
Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan
henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi.
Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden
perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:
a) Ikäryhmä A (vuosina 2008 - 2010 käyttöönotetut autot)
Vapaa autoetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270
eurolla tai 18 sentillä kilometriltä.
Auton käyttöetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105
eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.
b) Ikäryhmä B (vuosina 2005 - 2007 käyttöönotetut autot)
Vapaa
autoetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285
eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.
Auton käyttöetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120
eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.
c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2005 käyttöönotetut autot)
Vapaa autoetu:
Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300
eurolla tai 20 sentillä kilometriltä.
Auton käyttöetu:
Edun arvo kuukaudessa on 0,9 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135
eurolla tai 9 sentillä kilometriltä.
Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot)
|
Kuukausikohtainen arvo |
Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen tai veroviranomaisen esittämän
luotettavan selvityksen perusteella määräytyvä arvo
|
|
euro/kk |
perusarvo euro/kk + kilometrikohtainen arvo euro/km |
| - vapaa autoetu |
729 |
264
0,31 |
|
- auton käyttöetu |
459 |
264
0,13 |
Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta
luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta
toimitettaessa autoedun arvoa voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla
vuoden aikana ajettujen yksityisajojen määrä ylittää 18 000 kilometriä.
Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana
useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut
käytössään suurimman osan kuukaudesta.
18 §
Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua
prosenttiosuutta.
Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan
tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa
voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400
eurolla. Tästä hinnasta lasketaan 17 §:ssä mainittu prosentti. Saatu arvo
pyöristetään lähinnä alempaan 10 euroon.
Ulkomailla saadun autoedun arvo määräytyy auton rekisteriotteeseen merkityn
käyttöönottovuoden perusteella 17 §:n mukaisesti. Vuoden 2007 jälkeen
käyttöönotettujen autojen perusarvo lasketaan edellä 1 momentissa
tarkoitetulla tavalla kuitenkin niin, että auton uushankintahinta on auton
hankintamaan hinta mahdollisine veroineen vähennettynä 3 400 eurolla.
19 §
Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana
yli 30 000 kilometriä, tai palkansaaja joutuu vaihtamaan luontoisetuautoa
17 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, edun perusarvo on 80
prosenttia edellä 17 ja 18 §:ssä tarkoitetusta perusarvosta.
20 §
Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä
lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen
arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa.
Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden
arvo ylittää 850 €. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää
tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden
yleistä suositushintaa.
21 §
Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat
kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse
ainakin auton polttoainekulut.
Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus
vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.
22 §
Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen
asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.
23 §
Autoedun raha-arvoa on korotettava 420 eurolla kuukaudessa tai 28 sentillä
kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama
kuljettaja.
24 §
Edellä 17 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla
verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.
Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin
seuraavat tiedot:
- ajon alkamis- ja päättymisajankohta,
- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,
- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,
- matkan pituus,
- ajon tarkoitus ja
- auton käyttäjä
Puhelinetu
25 §
Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan
puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista
aiheutuneet kustannukset.
Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20
euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja
multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.
Käyvän arvon soveltaminen
26 §
Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen
mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen
käypää arvoa.
Tämän päätöksen mukaisesta edun raha-arvosta vähennetään työnantajan
palkansaajalta perimä korvaus.
Voimaantulo
27 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja sitä sovelletaan
toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 2010 ja vuodelta 2010 toimitettavassa
verotuksessa.
Pääjohtaja Mirjami Laitinen
Ylitarkastaja Merja Hartikka-Simula
|