Työnantajan vuosi-ilmoituksen täyttöopas – yhteenveto ja erittely (7801), 2009

Verohallinnon julkaisu 253.09

Huom. Ohjetta on päivitetty 16.6.09, 23.6.09, 23.9.09, 24.9.09, 30.10.09, 11.12.09, ja 12.1.10. Lisäykset on merkitty alleviivauksella ja poistot yliviivattu.

Työnantajan on annettava vuosi-ilmoitus maksamistaan palkoista ja muista suorituksista suorituksen maksuvuotta seuraavan tammikuun loppuun mennessä. Kotitalouden on annettava vuosi-ilmoitus maksamastaan palkasta vain silloin, jos samalle saajalle maksettu palkka on yli 200 euroa kalenterivuoden aikana.

Yhteenveto- ja erittelytiedot voi antaa sähköisesti Tyvi- tai Ilmoitin-palvelun kautta, verkkolomakkeilla, tulostettavalla paperilomakkeella tai tietovälineellä. Työnantajan on ilmoitettava tiedot sähköisesti, jos vuosi-ilmoitus koskee yli 40 työntekijää. Ilmoittamistavoista on kerrottu lisää ohjeessa: Milloin ja miten vuosi-ilmoitus annetaan?

• EDELLISESTÄ VUODESTA MUUTTUNUTTA
• MAKSAJAKOHTAISET YHTEENVETOTIEDOT
  • 631 Maksajakohtaisesti sosiaaliturvan määrästä tehdyt vähennykset yhteensä
  • 650 Työnantaja ilmoittaa sijaismaksajan (esim. Kela) maksamat palkat yhteensä, joista työnantaja maksaa sosiaaliturvamaksun
  • 614 Lähdeveron alaiset sellaiset palkat ja korvaukset yhteensä, joista on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksua
• PALKAN/SUORITUKSEN SAAJAKOHTAISET TIEDOT
• Palkat
  • Päätoimen ja sivutoimen palkka (P, 1)
  • YEL-/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkka (PY, 1Y)
  • Urheilijan palkka (P2)  
  • Sijaismaksajan maksamat suoritukset ja palkkaturva (6, 61)
  • Merityötulo (2, 2Y)
  • Vähennys ennen ennakonpidätystä (17)
  • Palkkaerät, jotka eivät kuulu sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteeseen (36)
  • Luontoisedut (20-49)
  • Työsuhdeoptiot ja osakepalkkiot (35)
  • Verovapaat kustannusten korvaukset (50-56)
  • Veronalaiset kustannusten korvaukset (57)
  • Vapaehtoiset eläkevakuutusmaksut (80-82)
• Työkorvaukset, käyttökorvaukset ja palkkiot
  • Työkorvaus (H)
  • Käyttökorvaus (G, G1)
  • Urheilijan palkkio (H2)
  • Muu veronalaista ansiotuloa oleva suoritus (H4)
  • Sovittelijan kulukorvaus (H6)
  • Työ- ja käyttökorvauksiin ja palkkioihin liittyvät kustannusten korvaukset
  • Yleishyödyllisen yhteisön maksama matkakustannusten korvaus (H5)
• Kuntien vuosi-ilmoitukset
  • Kunnallisen perhepäivähoitajan palkka (P3)
  • Perhehoitajan tai omaishoitajan palkkio ja kulukorvaus (H3)
  • Tukihenkilöille maksetut palkkiot
  • Luottamushenkilömaksu (60)
• Erityistilanteita
  • Yksityisen hoidon tuki – kotitalouden antama vuosi-ilmoitus
  • Yksityisen hoidon tuki - Kelan ja kunnan antama vuosi-ilmoitus
  • Sairauskassan maksama täydennyspäiväraha (SA)
  • Henkilöstörahaston maksama rahasto-osuus (H1)
  • Työnantajan maksama eläke (B)
  • Muut pääomatulot (G1)
  • Todistajan palkkiot (H)
• Kansainväliset tilanteet
  • Ohjeet suomalaiselle työnantajalle ja ulkomaiselle työnantajalle, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa
  • Ohjeet ulkomaiselle työnantajalle, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa

EDELLISESTÄ VUODESTA MUUTTUNUTTA

Palkan/suorituksen saajakohtaiset tiedot

Uusi ohjekohta ”Kansainväliset tilanteet”

• Ulkomaille lähetetty työntekijä – 6 kk säännön alainen vakuutuspalkka (5, 5Y)
  • aiemmin kohdassa ”Palkat”
• Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä
  • Ohjeet suomalaiselle työnantajalle ja ulkomaiselle työnantajalle, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa
  • Ohjeet ulkomaiselle työnantajalle, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa

Uudet suorituslajit

7K	Työnantajan (kiinteä toimipaikka Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu
7L	Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu.
7M	Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka Suomessa vakuutetulle työntekijälle
7N	Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, kun työnantaja maksaa työntekijän puolesta verot (nettopalkkasopimus)
7Q	Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona

Maatunnus suorituslajien 5/5Y/7Q osalta

• Kohtaan 5 on lisätty suorituslaji 7Q. Kohdassa ilmoitetaan suorituslajin 7Q osalta, minkä maan verosopimuksen perusteella Suomella ei ole verotusoikeutta palkkatuloon. Verosopimusmaan maatunnus on ilmoitettava aina, kun suorituslajia 7Q käytetään.
• Kohdassa 5 ilmoitetaan suorituslajien 5 ja 5Y yhteydessä verosopimusmaan maatunnus, jos Suomella on verosopimus työskentelyvaltion kanssa. Jos Suomella ei ole työskentelyvaltion kanssa verosopimusta, ei kohdassa ilmoiteta mitään maatunnusta.

Autoetu

• Luontoisetuautojen ikäryhmät A, B ja C ovat muuttuneet.

Palkkaerät, jotka eivät kuulu sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteeseen

• Kohdassa 36 ei enää ilmoiteta sellaisia palkkoja, jotka on maksettu työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu. Näitä tilanteita varten on otettu käyttöön omat suorituslajit 7K ja 7L.
• Kohdassa 36 voi ilmoittaa tietoa myös suorituslajien 5, 5Y ja 7M yhteydessä.

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut

• Kohdassa 82 ilmoitetaan ainoastaan vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksuja. Veronalaiseksi tuloksi katsottava henkivakuutusmaksun osuus merkitään kohtaan 40. Verovapaita henkivakuutusmaksuja ei ilmoiteta lainkaan vuosi-ilmoituksella. Verovapaiksi vakuutusmaksuiksi on katsottu säästöhenkivakuutuksen kuolemanvaravakuutuksen osuus sekä riskihenkivakuutuksen vakuutusmaksut. Jos vakuutusmaksulla kuitenkin korvataan palkanmaksua tai työntekijällä on mahdollisuus valita vakuutusmaksun ja rahapalkan välillä, vakuutusmaksu voidaan katsoa työntekijän veronalaiseksi ansiotuloksi.

Tukihenkilöille maksetut palkkiot (H)

• Ohjeeseen on lisätty uusi kohta tukihenkilölle maksetun palkkion ilmoittamisesta.

Kansainväliset tilanteet

• Ohjeeseen on lisätty vuosi-ilmoituksen täyttöohjeet koskien kansanvälisiä tilanteita.

MAKSAJAKOHTAISET YHTEENVETOTIEDOT

Maksajakohtaiset yhteenvetotiedot annetaan vain kerran kalenterivuoden ajalta.

• Yhteenveto-osassa ilmoitetaan:
  • maksuvuosi
  • maksajan Y- tai henkilötunnus
  • yhteyshenkilö
  • kohta 631: sosiaaliturvamaksun määrästä tehdyt vähennykset yhteensä (Veroh 7801)
  • kohta 650: työnantaja ilmoittaa sijaismaksajan (esim. Kela) maksamat palkat yhteensä, joista työnantaja maksaa sosiaaliturvamaksun (Veroh 7801)
  • kohta 613: kalenterivuoden aikana ei ole maksettu palkkoja (Veroh 7801)
  • kohta 614: lähdeveron alaiset sellaiset palkat ja korvaukset yhteensä, joista on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksua (Veroh 7809).

Esimerkki. Työnantajalla on ollut kolme työntekijää vuoden aikana. Työnantajalla ei ole sosiaaliturvamaksuun liittyvää yhteenvedossa ilmoitettavaa tietoa. Työnantaja täyttää kolme palkansaajakohtaista erittelyä, joissa hän ilmoittaa kullekin työntekijälle maksamansa palkat ja palkasta toimittamansa ennakonpidätykset. Yhteenveto-osassa työnantaja ilmoittaa ainoastaan maksuvuoden, Y-tunnuksensa ja yhteystietonsa.

Suorituksen maksajan tiedot

• Ilmoittakaa suorituksen maksajan nimi, osoite ja henkilö- tai Y-tunnus. Alitilityspiste ilmoittaa aina oman alitilityspistetunnuksensa.
• Merkitkää mahdollisia yhteydenottoja varten myös yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero.

Henkilö- tai Y-tunnuksen merkitseminen

• Merkitkää maksajan ja suorituksen saajan henkilö- tai Y-tunnus vuosi-ilmoitukseen täydellisenä. Tunnukseen sisältyvä väliviiva merkitään seuraavasti:
  • henkilötunnus 101010-101A
  • Y-tunnus 0123456-2
  • alitilityspistetunnus 0123456-2-001.

631 Maksajakohtaisesti sosiaaliturvan määrästä tehdyt vähennykset yhteensä

• Merkitkää kohtaan 631 vuodelta 2009 sosiaaliturvamaksusta tehdyn alueellisen maksuvapautuksen määrä lomakkeelta Veroh 5233.
• Jos olette säännöllinen työnantaja, merkitkää kohtaan 631 myös oma-aloitteisesti edellisenä vuonna liikaa maksetuista sosiaaliturvamaksuista tehdyt vähennykset, joiden perusteena on:
  • sairausvakuutuslain nojalla maksettu päivärahaetuus
  • lakisääteisen tapaturma- tai liikennevakuutuksen nojalla maksettu päiväraha
  • työeläkelakien nojalla maksettu työeläke, kuntoutusraha tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvä kuntoutuskorotus.
  • Sosiaaliturvamaksua oikaistaan myös silloin, kun työnantaja on maksanut vanhempainpäiväraha-ajalta vuosilomapalkkaa tai lomakorvausta ja saanut siitä korvausta Kelalta.

Vähentämisen ja ilmoittamisen ajankohta

• Ilmoittakaa sosiaaliturvamaksun määrästä tehdyt vähennykset sinä vuonna, kun vähennys on tehty.
• Jos olette maksanut liikaa sosiaaliturvamaksua, voitte vähentää liikamaksun myöhemmistä sosiaaliturvamaksuista. Säännöllisen työnantajan on vähennettävä liikasuoritus viimeistään sen maksamisvuotta seuraavan kalenterivuoden aikana. Satunnaisesti palkkaa maksava työnantaja voi vähentää liikamaksun vain samalta kalenterivuodelta maksettavasta sosiaaliturvamaksusta.

Esimerkki. Vuonna 2008 liikaa maksettua sosiaaliturvamaksua voidaan vähentää oma-aloitteisesti 10.12.2009 saakka, jolloin työnantaja maksaa marraskuulta 2009 maksettavat sosiaaliturvamaksut.

• Kohdassa ei ilmoiteta liikasuorituksia, jotka on vähennetty saman kalenterivuoden aikana kuin liikasuoritus on tapahtunut.
• Kohdassa ei ilmoiteta myöskään sellaista suoritusta, joka on saatu hakemuksesta takaisin, koska kyseessä ei ole oma-aloitteinen vähentäminen

Esimerkki. Säännöllinen työnantaja on maksanut erehdyksessä liikaa sosiaaliturvamaksua marraskuussa 2009. Hän vähentää liikaa maksamansa määrän sosiaaliturvamaksusta, jonka hän maksaa joulukuun 2009 palkoista vuoden 2010 puolella. Vähennystä ei merkitä yhteenvetotietoihin kohtaan 631, koska molemmat maksut kohdistuvat samalle vuodelle. Jos työnantaja vähentää liikamaksun vasta seuraavan vuoden toukokuussa 20010 maksettujen palkkojen sosiaaliturvamaksuista, vähennetty määrä merkitään vuoden 20010 yhteenvetotietoihin kohtaan 631.

650 Työnantaja ilmoittaa sijaismaksajan (esim. Kela) maksamat palkat yhteensä, joista työnantaja maksaa sosiaaliturvamaksun

• Työnantaja ilmoittaa kohdassa 650 sellaiset sosiaaliturvamaksun perusteena olevat palkat/palkkaturvan yhteensä, jotka sijaismaksaja (esim. Kela, TE-keskus tai konkurssipesä) on maksanut ja toimittanut ennakonpidätyksen. Varsinainen työnantaja ei anna sijaismaksajan maksamista palkoista palkansaajakohtaisia erittelytietoja. Varsinainen työnantaja on kuitenkin vastuussa sosiaaliturvamaksun maksamisesta. Tämän vuoksi varsinaisen työnantajan on ilmoitettava vuosi-ilmoituksen yhteenvedossa sijaismaksajan maksamien palkkojen yhteismäärä. Sijaismaksaja antaa palkansaajakohtaiset erittelytiedot maksamistaan suorituksista.

Esimerkki. Kotitalous ilmoittaa kohdassa 650 Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen määrän ja kunnan maksaman kuntalisän.

• Työnantaja ilmoittaa kohdassa 650 asiakkaiden vahtimestareille maksamat vapaaehtoiset palvelurahat eli ”tipit”, josta yritys on maksanut työnantajan sosiaaliturvamaksun, mutta josta työnantaja ei ole toimittanut ennakonpidätystä. Näitä palvelurahoja ei ilmoiteta saajakohtaisilla erittelyillä. Jos asiakkaiden maksamien palvelurahojen suuruus on etukäteen määritelty, tulee yrityksen toimittaa ennakonpidätys ja maksaa työnantajavelvoitteet palkasta. Nämä palkat yritys ilmoittaa saajakohtaisissa erittelyissä normaalisti palkkana.

614 Lähdeveron alaiset sellaiset palkat ja korvaukset yhteensä, joista on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksua

• Jos rajoitetusti verovelvollinen palkansaaja on Suomessa vakuutettu, työnantajan on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu hänelle maksamistaan palkoista. Ilmoittakaa kohdassa 614 kaikille Suomessa vakuutetuille rajoitetusti verovelvollisille palkansaajille maksamanne palkat yhteensä (mukaan lukien luontoiseduista palkaksi katsotut määrät). Maksettujen palkkojen saajakohtaiset tiedot ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella rajoitetusti verovelvollisille maksetuista suorituksista Veroh 7809. Lisätietoja ulkomailta Suomeen tulevan työntekijän vakuuttamisesta on kerrottu ohjeessa ”St- ja sv-maksut sekä tilitys- ja vuosi-ilmoitusmenettely?” Ohje löytyy Internet-sivuilta kohdasta: www.vero.fi/vero-ohjeet > kansainväliset tilanteet > työnantajille tarkoitetut tiedotteet.

PALKAN/SUORITUKSEN SAAJAKOHTAISET TIEDOT
Palkan tai suorituksen saajakohtaiset tiedot ilmoitetaan jokaisesta työntekijästä erikseen omalla erittelyllään.

Saajan henkilö- tai Y-tunnus

• Ilmoittakaa kohdassa 11 palkan- tai muun suorituksen saajan henkilö- tai Y-tunnus. Jos suorituksen saaja on osakeyhtiö, kommandiitti- tai avoin yhtiö tai muu juridinen henkilö, kohdassa ilmoitetaan Y-tunnus.
• Merkitkää henkilö- ja Y-tunnus vuosi-ilmoitukseen huolellisesti – Verohallinto lähettää ilmoittajalle selvityspyynnön vuosi-ilmoituksista, joista henkilö- tai Y-tunnus puuttuu tai joissa tunnus on virheellinen.

Suorituslajit

• Merkitkää kohtaan 10 suorituslaji. Suorituslajilla tarkoitetaan ilmoitettavan tulon laatua. Suorituslajeja ovat mm. palkka ja työkorvaus.
• Ilmoittakaa kaikki kalenterivuoden aikana samalle saajalle maksetut samaa suorituslajia olevat suoritukset yhdellä kertaa. Poikkeuksen muodostavat yhteisölle, esim. osakeyhtiölle, osuuskunnalle ja yhdistykselle maksetut työ- tai käyttökorvaukset, jotka ilmoitetaan maksukuukausittain eriteltyinä. Katso lisää kohdasta työkorvaus tai käyttökorvaus.
• Jos samalle saajalle on maksettu erilajisia suorituksia, jokaisesta suorituslajista on täytettävä oma erittely, vaikka saaja olisikin sama.
• Suorituslaji on aina ilmoitettava. Suorituslajin oikea ja tarkka ilmoittaminen on tärkeää, koska suoritukset verotetaan maksajan ilmoituksen perusteella. Jos suorituslaji ilmoitetaan väärin, seurauksena voi olla tulon virheellinen verottaminen. Verohallinto lähettää ilmoittajalle selvityspyynnön, jos suorituslaji puuttuu vuosi-ilmoituksesta.

Suorituslajien tunnukset

P	Palkka päätoimesta
1	Palkka sivutoimesta
P2	Urheilijan palkka
P3	Kunnallisen perhepäivähoitajan palkka
PY	Yrittäjän palkka päätoimesta (palkka tehtävästä, josta saaja on YEL- tai MYELvakuutettu)
1Y	Yrittäjän palkka sivutoimesta (palkka tehtävästä, josta saaja on YEL- tai MYELvakuutettu)
SA	Sairauskassan täydennyspäiväraha
5	Ns. 6 kuukauden säännön alainen vakuutuspalkka
5Y	Yrittäjän 6 kk:n säännön alainen palkka
6	Sijaismaksajan maksama palkka ja palkkaturva (EPL 9 § 2 mom.)
61	Sijaismaksajan maksama 6 kk:n säännön alainen palkka
2	Merityötulo
2Y	Yrittäjän merityötulo
H	Työkorvaus
H1	Henkilöstörahaston rahasto-osuus
H2	Urheilijan palkkio
H3	Perhehoitajan tai omaishoitajan palkkio ja kulukorvaus
H4	Muu veronalaista ansiotuloa oleva suoritus
H5	Yleishyödyllisen yhteisön maksama matkakustannusten korvaus
H6	Sovittelijan kulukorvaus
B	Työnantajan maksama eläke
G	Ansiotuloa oleva käyttökorvaus
G1	Pääomatulot (käyttökorvaus, palkkasaatavan korko tms.)
7K	Työnantajan (kiinteä toimipaikka Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu
7L	Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu.
7M	Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka Suomessa vakuutetulle työntekijälle
7N	Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, kun työnantaja maksaa työntekijän puolesta verot (nettopalkkasopimus)
7Q	Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona

Maatunnus suorituslajien 5/5Y/7Q osalta

• Kun suorituslaji on 5 ”Kuuden kuukauden säännön alainen vakuutuspalkka” tai 5Y ”Yrittäjän kuuden kuukauden säännön alainen vakuutuspalkka”, merkitkää kohtaan 5 työskentelyvaltion maatunnus, jos Suomella on verosopimus ao. valtion kanssa. Jos maita on useampia kuin yksi, ilmoittakaa maa, jossa työntekijä on verovuonna työskennellyt kauimmin. Maatunnukset löytyvät työnantajan vuosi-ilmoituksen tietuekuvauksesta 2116/71/2008. Jos Suomella ei ole työskentelyvaltion kanssa verosopimusta, ei kohdassa ilmoiteta mitään maatunnusta.
• Kun suorituslaji on 7Q ” Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona”, merkitkää kohtaan 5 sen maan maatunnus, minkä maan verosopimuksen perusteella Suomella ei ole verotusoikeutta palkkatuloon. Verosopimusmaan maatunnus on ilmoitettava aina, kun suorituslajia 7Q käytetään. 

Korvauksen maksukuukausi tai cross-trade-aika

• Jos työ- tai käyttökorvaus on maksettu osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle, suoritukset ja ennakonpidätykset on ilmoitettava kuukausittain eriteltyinä. Kussakin kuussa maksetuista suorituksista annetaan erillinen ilmoitus ja kohtaan 12 ”Korvauksen maksukuukausi” merkitään sen kuukauden järjestysnumero, jolloin suoritus on maksettu ja ennakonpidätys toimitettu.
• Merityötuloa maksava laivanisäntä ilmoittaa kohdassa 12 cross-trade-ajan täysinä kuukausina cross-trade-vähennyksen myöntämistä varten.

Palkat

Palkalla tarkoitetaan mitä tahansa palkkaa, palkkiota ja korvausta, joka saadaan työ- tai virkasuhteessa, sekä kokouspalkkiota, henkilökohtaista luento- ja esitelmäpalkkiota, hallintoelimen jäsenyydestä saatua palkkiota, toimitusjohtajan palkkiota, avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehen nostamaa palkkaa sekä luottamustoimesta saatua korvausta.
Palkkaa ovat myös muun nimiset suoritukset, kuten loma-ajan palkka, ylityökorvaus, ikä-, kalliinpaikan- ja syrjäseutulisä, joulurahat, lahjapalkkio sekä tantieemi. Palkkaa ovat myös asunto-, ravinto- ym. luontoisedut sekä veronalaiset henkilökuntaedut ja veronalaiset kustannusten korvaukset. (EPL 13 §).

Päätoimen ja sivutoimen palkka (P, 1)
Päätoimen palkka ja sivutoimen palkka ilmoitetaan eri suorituslajilla, vaikka niitä verotetaan samalla tavalla. Erottelua tarvitaan, kun verohallinto laskee palkansaajalle seuraavan vuoden pää- ja sivutulon ennakonpidätysprosentit. Suorituslaji P tai 1 on ilmoitettava silloinkin, kun työntekijälle on annettu pelkkä luontoisetu.

Palkka tulee ilmoittaa, vaikka ennakonpidätystä ei olisi suorituksen pienuuden tai työntekijän verokorttiin merkityn ennakonpidätystä koskevan vapautuksen vuoksi toimitettu. Huom! Jos palkka on YEL- tai MYEL-vakuutetun yrittäjän palkkaa, se ilmoitetaan suorituslajilla PY tai 1Y.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110): Päätoimen palkan suorituslaji on P ja sivutoimen palkan suorituslaji on 1.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan tai muun suorituksen määrä bruttomääräisenä.
  • Bruttopalkalla tarkoitetaan kokonaispalkkaa, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä (kohta 15) tai ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtyä kustannusvähennystä (kohta 17).
  • Bruttopalkkaan luetaan mukaan myös työntekijälle maksetut työmatkakustannukset siltä osin kuin ne on maksettu suurempina kuin Verohallituksen päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty. Jos päätöksessä mainitut aika- ja kilometrirajat eivät täyty, korvaukset ovat kokonaan palkkaa, ja ne ilmoitetaan vain kohdassa 14. Verohallituksen viimeisin päätös matkakustannuksista löytyy Internet-osoitteesta www.vero.fi/vero-ohjeet > Verohallinnon päätöksiä.
  •  Kohdassa 14 ilmoitettavaan rahapalkan määrään ei lueta mukaan
    • luontoisedun raha-arvoja (kohdat 20, 30 ja 40)
    • työsuhdeoptioita ja osakepalkkiota (kohta 35)
    • kustannusten korvauksia (kohdat 50–57).
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys
• Kohta 16 (116) Ilmoittakaa työntekijältä perittyjen eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärä.
• Kohta 17 (117): Ilmoittakaa palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehty vähennys.

YEL-/MYEL-vakuutetun yrittäjän palkka (PY, 1Y)
Yrittäjien palkka ilmoitetaan omilla suorituslajeillaan. Näiden tietojen avulla verohallinto pystyy laskemaan vakuutetun sairausvakuutusmaksun oikein. Sairausvakuutusmaksun perusteena käytetään MYEL:n ja YEL:n mukaista kunkin vuoden työtuloa siltä osin kuin tämä työtulo korvaa säännöksessä mainitut ansiotulot (sairausvakuutuslain 5 §).

Esimerkki.Tyypillisesti YEL:n mukaan vakuutettuja palkansaajia ovat avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet ja osakeyhtiön johtavassa asemassa toimivat osakkaat, jotka omistavat yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa yli puolet osakeyhtiön osakkeista. MYEL:n mukaan vakuutettuja palkansaajia voivat olla esim. varsinaisen maatalouden harjoittajan lapsi, joka työskentelee ja asuu vanhemman omistamalla maatilalla ja maataloutta harjoittavan kuolinpesän osakas, jolle kuolinpesä maksaa palkkaa. Palkka työntekijöille maksetaan siitä yrityksestä, jonka toiminnasta työntekijä on YEL- tai MYEL-vakuutettu.

Esimerkki.YEL-vakuutettu yrittäjä voi yrittäjänä toimiessaan saada EPL 13 §:n mukaan palkaksi katsottavaa tuloa (esim. henkilökohtainen luento- ja esitelmäpalkkio) myös toimeksiantajiltaan, joihin hän ei ole työ- tai virkasuhteessa. Jos suorituksen saaja ilmoittaa olevansa toiminnastaan YEL-vakuutettu, tulee myös tällainen palkkatulo ilmoittaa suorituslajilla PY tai 1Y.

On mahdollista, että palkansaaja ei ole ollut harjoittamastaan toiminnasta koko vuotta vakuutettu YEL:n tai MYEL:n mukaan. Suorituslajeilla PY ja 1Y ilmoitetaan palkka vain siltä ajalta, kun palkansaaja on ollut YEL:n tai MYEL:n mukaan vakuutettuna. Jos palkansaaja on saanut palkkaa myös muulta ajalta, ilmoitetaan tämä suorituslajilla P (Palkka päätoimesta) tai 1 (Palkka sivutoimesta).

Esimerkki.  Osakeyhtiön päätoiminen toimitusjohtaja on omistanut 20 % yhtiön osakkeista vuoden 2009 alusta asti. Loput osakkeista ovat olleet pörssinoteeratun sijoitusyhtiön omistuksessa. 1.4.2009 tehdyllä kaupalla toimitusjohtaja on hankkinut omistukseensa sijoitusyhtiön osuuden yhtiöstä. Tämän jälkeen hän on omistanut yksin koko osakekannan. Toimitusjohtaja on ollut YEL:n mukaan vakuutettu yhtiön toiminnasta 1.4.2009 alkaen.
--> Maksettu palkka ajalta 1.1.2009–31.3.2009 ilmoitetaan suorituslajilla P
--> Maksettu palkka ajalta 1.4.2009–31.12.2009 ilmoitetaan suorituslajilla PY.
YEL:n mukainen työtulo korvaa toimitusjohtajan palkkatulon sairausvakuutusmaksun perusteena vain siltä ajalta, kun hän on ollut YEL:n mukaan vakuutettu osakeyhtiön toiminnasta.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110): Ilmoittakaa suorituslajilla PY yrittäjän palkka päätoimesta (palkka tehtävästä, josta saaja on YEL- tai MYEL-vakuutettu) ja suorituslajilla 1Y Yrittäjän palkka sivutoimesta
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan tai muun suorituksen määrä bruttomääräisenä.
  • Bruttopalkalla tarkoitetaan kokonaispalkkaa, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä (kohta 15) tai ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtyä kustannusvähennystä (kohta 17).
  • Kohdassa 14 ilmoitettavaan rahapalkan määrään ei lueta mukaan
    • luontoisedun raha-arvoja (kohdat 20, 30 ja 40)
    • työsuhdeoptioita ja osakepalkkioita (kohta 35)
    • kustannusten korvauksia (kohdat 50–57).
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
• Kohta 17 (117): Ilmoittakaa palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehty vähennys.

Urheilijan palkka (P2)
Urheilijan palkka eroaa muusta, suorituslajilla P ja 1 ilmoitettavasta palkasta siten, että urheilijan palkasta ei tarvitse maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksua (Laki työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisesta urheilemisesta saadusta palkkiosta 17.3.1995/375). Urheilijan palkka kuuluu kuitenkin päivärahamaksun perusteeseen. Sitä ei ilmoiteta kohdassa 36, ellei palkkaan liity jotakin muuta suoritusta, joka tulisi ilmoittaa kyseisessä kohdassa

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110):Työsuhteessa maksetut urheilijan palkat ilmoitetaan suorituslajilla P2.
• Merkitkää kohtaan 14 rahapalkan tai muun suorituksen määrä bruttomääräisenä. Bruttopalkalla tarkoitetaan kokonaispalkkaa, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä (kohta 15) tai ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtyä kustannusvähennystä (kohta 17).
  Kohdassa 14 ilmoitettavaan rahapalkan määrään ei lueta mukaan
  • luontoisedun raha-arvoja (kohdat 20, 30 ja 40)
  • työsuhdeoptioita ja osakepalkkioita (kohta 35)
  • kustannusten korvauksia (kohdat 50–57).
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
• Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä perittyjen eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärä.
• Kohta 17 (117): Ilmoittakaa palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehty vähennys.

Sijaismaksajan maksamat suoritukset ja palkkaturva (6, 61)
Sijaismaksajina toimivat yleensä ulosottovirastot, kunnat, kaupungit, Kela, työvoima- ja elinkeinokeskukset ja konkurssipesät. Sijaismaksajan on annettava maksamistaan palkoista ja toimittamistaan ennakonpidätyksistä vuosi-ilmoituksen erittely omalla Y-tunnuksellaan.

Varsinainen työnantaja ei anna saajakohtaista erittelyä sijaismaksajan maksamista palkoista. Varsinaisella työnantajalla on velvollisuus maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksu sijaismaksajan maksamista palkoista, myös silloin kun ne on maksettu palkkaturvana. Varsinaisen työnantajan tulee antaa tämän vuoksi vuosi-ilmoituksen yhteenvedolla tiedot sijaismaksajan maksamista palkoista.

Sijaismaksajan vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110) Palkkaturvalain nojalla maksetun palkan suorituslaji on 6. Suorituslajia käyttävät sekä työvoimaviranomainen että konkurssipesä palkkaturvaa maksaessaan. Sijaismaksajan maksamien ns. 6 kuukauden säännön alaisten palkkojen suorituslaji on 61. Kela ja kunta ilmoittavat suorituslajilla 6 yksityisen hoidon tuen, joka on maksettu suoraan kotitalouden palkkaamalle työsuhteiselle hoitajalle.
• Kohta 14 (114): Sijaismaksaja ilmoittaa maksamansa palkan bruttomääräisenä.
• Kohta 15 (115) Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
• Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä perittyjen eläke- ja työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärä.

Konkurssipesä
Kun konkurssipesä maksaa työpalkkoja konkurssin ajalta, konkurssipesä ilmoittaa ne palkkoina suorituslajilla P tai 1. Konkurssipesän tulee myös maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksu näistä palkoista.
Konkurssipesä ilmoittaa suorituslajilla 6 ennen konkurssin asettamista syntyneet saatavat, jotka konkurssipesä on maksanut palkkaturvana. Katso ohje yllä.

Varsinaisen työnantajan ilmoitus
Varsinaisella työnantajalla on velvollisuus maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksu myös palkkaturvana maksetuista palkoista. Varsinainen työnantajan ilmoittaa yhteenvedon kohdassa 650 sen palkkamäärän, josta se on maksanut sosiaaliturvamaksun.

Merityötulo (2, 2Y)

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110): Merityötulon suorituslaji on 2. Merityötulolla on oma suorituslaji, koska siitä tehdään verotuksessa erilaiset vähennykset kuin tavallisesta palkkatulosta. YEL- tai MYEL-vakuutetulle yrittäjälle maksetun merityötulon suorituslaji on 2Y.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan tai muun suorituksen määrä bruttomääräisenä. Bruttopalkalla tarkoitetaan kokonaispalkkaa, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä (kohta 15).
  • Kohdassa 14 ilmoitettavaan rahapalkan määrään ei lueta mukaan:
    • luontoisedun raha-arvoja (kohdat 20, 30 ja 40)
    • työsuhdeoptioita ja osakepalkkiota (kohta 35)
    • kustannusten korvauksia (kohdat 50–57).
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
• Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä perittyjen merimieseläke-, eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen yhteismäärä.
• Kohta 12 (112): Merityötuloa maksava laivanisäntä ilmoittaa cross-trade-ajan täysinä kuukausina cross-trade-vähennyksen myöntämistä varten.

Vähennys ennen ennakonpidätystä (17)
Työnantaja voi vähentää ennen ennakonpidätyksen toimittamista palkansaajan itsensä maksamat työn tekemisestä aiheutuneet välittömät kustannukset (EPL 15 § 2 mom.). Tällaisia kustannuksia ovat mm. palkansaajan maksamat kustannukset moottorisahan käytöstä ja muut työvälineistä aiheutuneet kustannukset.

• Kohta 17 (117): Merkitkää kohtaan vähennys, joka on tehty palkasta ennen ennakonpidätyksen toimittamista. Vähennykset sisältyvät kohdassa 14 ilmoitettavaan palkkaan.

Esimerkki. Työntekijä on maksanut itse moottorisahan käytöstä aiheutuneet 8 000 euron kustannukset. Työntekijälle maksettu koko vuoden palkka on 20 000 euroa. Työntekijä on vaatinut ennakkoperinnässä vähennystä 40 % käyttökustannuksista (EPA 18 § 1 mom. 2 kohta). Ennakonpidätys on toimitettu EPL 15 § mukaisesti 12 000 eurosta.
Kohdassa 14 ilmoitetaan 20 000 euroa ja kohdassa 17 ilmoitetaan 8 000 euroa. Työntekijän tulee vaatia esitäytetyllä veroilmoituksellaan moottorisahavähennystä.

Jos työnantaja on maksanut moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset, katso ilmoittaminen kohdasta: Veronalaiset kustannusten korvaukset (57).

Palkkaerät, jotka eivät kuulu sairausvakuutuksen päivärahamaksun perusteeseen (36)
Kohdassa voi ilmoittaa tietoa vain seuraavien suorituslajien yhteydessä: P, 1, P2, P3, 2, 5 ja 5Y, 6 ja 7M. Muiden suorituslajien kohdalla huomioidaan ohjelmallisesti meneekö suorituksesta päivärahamaksua vai ei.

Sairausvakuutuksen päivärahamaksu määrätään veronalaisen palkkatulon ja työtulon perusteella. Kohdassa 14 ilmoitettuun veronalaiseen tuloon voi kuitenkin sisältyä joitakin sellaisia eriä, joista ei sairausvakuutuslain 11 luvun 2 § 4 momentin mukaan makseta päivärahamaksua. Jotta Verohallinto voi määrätä palkansaajan verotuksessa päivärahamaksun oikein, palkanmaksajan on ilmoitettava nämä erät tässä kohdassa 36.

Kohdassa 36 (136) ilmoitettavia suorituksia ovat:

• veronalainen henkilökuntaetu
  Henkilökuntaetu on yleensä kollektiivinen etu, joka on annettu muussa muodossa kuin rahana. Etujen raha-arvoa ei ole vahvistettu Verohallituksen luontoisetupäätöksessä.
• henkilöstöannista saatu etu, jos etu on henkilökunnan enemmistön käytettävissä
• ns. synteettisestä optiosta saatu etu tai muu vastaava palkkio
• työsopimuslain 2 luvun 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu odotusajan palkka
• työ- tai virkasuhteen päättämisestä maksettava korvaus ja muu vahingonkorvaus
• työ- tai virkasuhteeseen perustumaton luento- ja esitelmäpalkkio, kokouspalkkio ja hallintoelimen jäsenyydestä saatu palkkio, jos palkkion perusteella ei henkilöön sovellettavien työeläkelakien mukaan ole tarvinnut maksaa työntekijän eläkemaksua. palkkiosta ei ole maksettu työntekijän eläkemaksua Jos palkkiosta on maksettu työntekijän eläkemaksu vapaaehtoiseen vakuuttamiseen perustuen, tulee palkkio silloinkin ilmoittaa.
• henkilöstörahastolaissa tarkoitettu voittopalkkioerä tai rahastosta nostettu rahasto-osuus
• yhtiökokouksen päätöksellä koko henkilöstölle maksettava voittopalkkio

Kohdassa 36 ei ilmoiteta mm:

• rahapalkkaa ja luontoisetuja, joista määrätään päivärahamaksu
• työsuhdeoptioita; ne ilmoitetaan erikseen kohdassa 35
• asuntolainan korkoetua; se ilmoitetaan erikseen kohdassa 30
• verovapaita suorituksia
• kustannusten korvauksia
• työkorvausta, perhe- tai omaishoitajan palkkiota, käyttökorvausta, urheilijan palkkiota

Luontoisedut (20-49)
Ilmoittakaa luontoisedut sen suuruisina kuin ne on otettu huomioon ennakonpidätystä toimitettaessa. Luontoisedut ilmoitetaan siinäkin tapauksessa, että työntekijä on maksanut luontoisedusta työnantajalle luontoisedun raha-arvoa vastaavan tai sitä suuremman korvauksen eikä palkkaan lisättävää määrää ole jäänyt lainkaan. Verohallitus vahvistaa vuosittain luontoisetujen raha-arvot. Niitä koskeva päätös on Internet-osoitteessa www.vero.fi/vero-ohjeet > Verohallinnon päätöksiä.

Ennakonpidätys voidaan vähentää vain rahapalkasta. Pelkästä luontoisedusta ei voida toimittaa ennakonpidätystä.

Autoetu (20-25)

• Kohta 20 (120): Merkitkää auton verotusarvon ja työntekijältä perityn määrän erotus. Jos työnantaja perii työntekijältä autoedusta vähintään edun verotusarvon mukaisen määrän, kohtaa 20 ei täytetä. Kohta täytetään, jos työntekijällä on pelkkä autoetu eikä rahapalkkaa ole maksettu lainkaan. Kohdassa 20 ilmoitettavaa euromäärää ei lisätä kohtaan 14 ”Palkan/suorituksen määrä”.
• Kohta 21 (121): Merkitkää autoedusta työntekijältä peritty korvaus. Kohta täytetään, vaikka työnantaja perisi autoedusta vähintään autoedun raha-arvoa vastaavan tai suuremman korvauksen.

Esimerkki. Työntekijän rahapalkka on 40 000 euroa. Työntekijän autoedun verotusarvo on 4 000 euroa. Työnantaja perii työntekijän nettopalkasta 3 000 euroa vastineeksi edusta. Kohtaan 21 merkitään 3 000 euroa ja kohtaan 20 verotuksessa palkkaan lisättävä määrä 1 000 euroa. Kohtaan 14 merkitään rahapalkan määrä 40 000 euroa.

• Kohta 22 (122) täytetään, jos työnantaja laskee autoedun raha-arvon käyttäen kuukausikohtaisen arvon sijasta kilometrikohtaista arvoa. Kohtaan merkitään ajopäiväkirjan mukainen yksityisajojen kilometrimäärä.
• Kohta 23 (123): Merkitkää luontoisetuauton ikäryhmä. Ikäryhmät ovat:
  • A = 2009, 2008ja 2007 käyttöönotetut autot
  • B = 2006, 2005, 2004, käyttöönotetut autot
  • C =2003 tai sitä ennen käyttöönotetut autot
  • U =Ulkomailla saatu autoetu
• Kohta 24 (124): Merkitkää rasti, jos työntekijällä on vapaa autoetu. Tällöin työnantaja maksaa kaikki autosta aiheutuneet kustannukset myös yksityisajojen osalta.
• Kohta 25 (125): Merkitkää rasti, jos työntekijällä on auton käyttöetu. Tällöin työntekijä maksaa muulle kuin työnantajalle kaikista ajoista, myös työajoista, ainakin kaikki polttoainekulut.

Asuntolainan korkoetu (30)
Työntekijälle syntyy korkoetu, jos työnantaja perii työntekijälle myöntämästään lainasta vuotuista korkoa, joka on pienempi kuin valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko alempi kuin viitekorko, jos lainan korko on sidottu yleisesti markkinoilla käytössä olevaan lainan viitekorkoon. Jos lainan koroa ei ole sidottu viitekorkoon, työntekijälle syntyy korkoetu, jos lainasta peritty vuotuinen korko on alempi kuin 12 kuukauden euribor-korko vuoden ensimmäisenä päivänä.

• Kohta 30 (130): Ilmoittakaa työsuhteen perusteella annetusta asuntolainasta syntyvä korkoetu. Asuntolainan korkoetua ei lisätä kohtaan 40 eikä kohtaan 14. Asuntolainan korkoetu käsitellään erillään siksi, että työntekijällä on oikeus vähentää edun arvo verotuksessaan asuntolainan korkoon rinnastettavana vähennyseränä.
• Ilmoittakaa muusta kuin asuntolainasta syntyvä korkoetu kohdassa 40 ”Muut luontoisedut”.

Muut luontoisedut (40-46)

• Ilmoittakaa kohdissa 40-46 työnantajan muuna kuin rahana antamat edut, mm. asunto-, puhelin- ja ravintoetu. Muita etuja ovat myös mm. autotalli- ja vene-etu, palkaksi katsotut henki- ja eläkevakuutusmaksut, yksilöimättömästä lahjakortista syntyvä etu, merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saama luontoisetu ja henkilöstöannista syntyvät edut.
• Kohta 40 (140): Merkitkää luontoisetujen verotusarvojen ja työntekijältä perittyjen korvausten erotus kohtaan ”Muut verotettavat luontoisedut yhteensä”. Jos verotusarvoa ei ole erikseen vahvistettu Verohallituksen antamassa päätöksessä, luontoisedun arvo on sen käypä arvo. Täyttäkää kohta, vaikka työntekijälle ei maksettaisi lainkaan rahapalkkaa tai rahapalkka ei riittäisi ennakonpidätyksen täysimääräiseen toimittamiseen.
• Kohta 41 (141): Merkitkää kohtaan ”Työnantajan perimä korvaus” summa, joka työntekijältä on peritty muista luontoiseduista kuin autoedusta tai työsuhdematkalippuedusta.
• Kohdat 42-45 (142-145): Merkitkää rasteilla, mitä luontoisetuja työntekijälle on annettu.
• Kohta 46 (146): Merkitkää rasti kohtaan, jos työntekijältä ravintoedusta peritty korvaus vastaa Verohallituksen antaman luontoisetupäätöksen mukaista ravintoedun arvoa. Tällöin ravintoedusta perittyä euromäärää ei ilmoiteta lainkaan kohdassa 41.

Esimerkki. Rasti merkitään kohtaan 46, jos työntekijälle on myyty lounasseteleitä seteleiden verotusarvon hinnalla tai jos työntekijän nettopalkasta vähennetään ravintoedun arvo sopimusruokailutilanteissa.

Työsuhdematkalippuetu (40, 48-49)
Jos työnantaja antaa työntekijälleen joukkoliikenteen henkilökohtaisen matkalipun asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten, lipun arvoksi katsotaan luontoisetuna 75 % matkalipun käyvästä arvosta (TVL 64.2 §).

Jos palkansaaja ostaa matkalipun itse ja työnantaja maksaa työntekijälle matkalipun hinnan tai osan siitä, työnantajan maksama korvaus katsotaan kokonaisuudessaan työntekijän palkaksi. Tällöin työntekijälle maksettu lipun hinta ilmoitetaan vain kohdassa 14.

• Kohta 40 (140): Merkitkää palkaksi katsottava osa (75 %) työsuhdematkalipun hinnasta kohtaan ”Muut verotettavat luontoisedut”.
• Kohta 48 (148): Merkitkää tähän palkansaajan verotuksessa vähennyskelpoinen määrä. Kohtaan merkitään sekä palkkana verotettava summa (kohdasta 40) että mahdollinen palkansaajan nettopalkasta peritty korvaus.
• Kohta 49 (149): Merkitkää tähän työsuhdematkalippuedun verovapaa määrä (25 % lipun käyvästä arvosta tai työnantajan maksama pienempi määrä).

Esimerkki. Työnantaja ostaa työntekijälle 100 euroa maksavan työmatkalipun. Työnantaja ei peri työntekijältä korvausta lipun hinnasta. Veronalaista luontoisetua ja palkkaa on 75 % lipun arvosta eli 75 euroa. Lipun arvosta on verovapaata etua 25 % eli 25 euroa.
Kohdassa 40 ilmoitetaan veronalaisen luontoisedun määrä 75 euroa.
Kohdassa 48 ilmoitetaan palkaksi katsottu määrä 75 euroa.
Kohdassa 49 ilmoitetaan verovapaa edun määrä 25 euroa.

Esimerkki. Työnantaja ostaa työntekijälle 100 euroa maksavan työmatkalipun ja perii työntekijän nettopalkasta korvausta 50 euroa lipun hinnasta. Veronalaista luontoisetua ja palkkaa on 75 % lipun arvosta, eli 75 euroa. Kun työntekijä itse maksaa 50 euroa lipun arvosta, pienenee verotettavan luontoisedun arvo 25 euroon. Lipun arvosta on verovapaata etua 25 % eli 25 euroa.
Kohdassa 40 ilmoitetaan veronalaisen luontoisedun määrä 25 euroa.
Kohdassa 48 ilmoitetaan palkaksi katsottu 25 euroa ja työntekijältä nettopalkasta peritty 50 euroa eli yhteensä 75 euroa.
Kohdassa 49 ilmoitetaan verovapaa edun määrä 25 euroa.

Esimerkki. Työnantaja ostaa työntekijälle 100 euroa maksavan työmatkalipun ja perii työntekijän nettopalkastakorvausta 80 euroa lipun hinnasta. Veronalaista luontoisetua ei tässä tapauksessa muodostu, joten kohdassa 40 ei ilmoiteta mitään.
Kohdassa 48 ilmoitetaan työntekijältä peritty 80 euroa.
Kohdassa 49 ilmoitetaan 20 euroa.

Huom! Jos työntekijä maksaisi lipun hinnasta 80 euroa lipun myyjälle (eikä työnantajalle), tällöin työnantaja ei merkitsisi mitään kohtaan 48.

Esimerkki. Työnantaja on antanut työntekijälle 10 euron arvoisen matkasetelin 11 kuukauden ajan. Luontoisetua ei synny.
Kohdassa 49 ilmoitetaan 110 euroa.

Esimerkki. Työnantaja ja työntekijä ovat sopineet, että työsuhdelippu on osa palkkaa niin, ettei kokonaispalkkaus muutu. Työntekijä maksaa lipun kokonaan, mutta hänen veronalainen tulo lipun osalta pienenee 25 %.

Palkka on 1 000 euroa ja matkalipun hinta on 100 euroa. Työntekijän palkkaa lasketaan lipun hinnalla 900 euroon ja tähän palkkaan lisätään lipun luontoisetuarvo 75 %. Työntekijän veronalainen tulo on siten 975 euroa.

Kohdassa 14 ilmoitetaan bruttopalkka 900 euroa.
Kohdassa 40 ilmoitetaan veronalaisen luontoisedun määrä 75 euroa.
Kohdassa 48 ilmoitetaan palkaksi katsottu määrä 75 euroa.
Kohdassa 49 ilmoitetaan verovapaa edun määrä 25 euroa.

Työsuhdeoptiot ja osakepalkkiot (35)
Työsuhdeoptioista säädetään tuloverolain 66 §:n 3 momentissa. Lainkohdan mukaan veronlaista ansiotuloa on myös etu työsuhteeseen perustuvasta oikeudesta saada tai hankkia yhteisön osakkeita tai osuuksia käypää alempaan hintaan vaihtovelkakirjan, optiolainan, optio-oikeuden tai muun näihin rinnastettavan sopimuksen tai sitoumuksen perusteella (työsuhde-optio). Palkkioina voidaan käyttää myös osakkeita. Jos kyse on tuloverolain 66 §:n 3 momentin soveltamisalaan kuuluvasta järjestelystä, myös osakepalkkiot ilmoitetaan vastaavalla tavalla kuin työsuhdeoptiot. Jos osakepalkkion maksaja suorittaa palkkiosta osan rahana, tulee rahasuoritus ilmoittaa kohdassa 35. rahasuoritus ilmoitetaan vastaavalla tavalla kuin muu osakepalkkio.
Edun arvoksi katsotaan osakkeen tai osuuden käypä arvo sillä hetkellä, kun työsuhdeoptiota käytetään. Edun arvosta vähennetään hinta, jonka työntekijä yhteensä maksaa osakkeesta tai osuudesta ja työsuhdeoptiosta. Etu katsotaan sen verovuoden ansiotuloksi, jona työsuhdeoptiota käytetään.
Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei suoriteta työsuhdeoption käyttämisestä tai osakepalkkiosta syntyvästä edusta tai sellaisesta työsuhteeseen perustuvasta suorituksesta, joka määräytyy yhtiön osakkeen arvon muutoksen perusteella.

• Kohta 35 (135): Ilmoittakaa työsuhdeoptioista ja osakepalkkioista palkaksi katsottu määrä erillään muista luontoiseduista.
• Rahana maksetut ns. synteettiset optiot merkitään sen sijaan kohtaan 14 (114) ”Rahapalkan/suorituksen määrä”. Synteettisillä optioilla tarkoitetaan yrityksen johdolle ja työntekijöille rahana maksettuja osakekurssikehitykseen sidottuja bonuspalkkoja. Ne merkitään myös kohtaan 36 (136), koska niiden perusteella ei määrätä päivärahamaksua.

Verovapaat kustannusten korvaukset (50-56)
Tässä kohdassa käsitellään vain palkansaajalle maksettuja kustannusten korvauksia. Työ- ja käyttökorvauksiin liittyvistä kustannusten korvauksista sekä yleishyödyllisen yhteisön maksamista matkakustannusten korvauksista (suorituslaji H5) kerrotaan osiossa: Työkorvaukset, käyttökorvaukset ja palkkiot.

Palkansaajalle maksetut työmatkakustannusten korvaukset ovat verovapaata tuloa verotuksessa vain niiltä osin, kun ne on maksettu Verohallituksen päätöksen verovapaista matkakustannusten korvauksista mukaisesti. Voimassaoleva päätös löytyy Internet-sivuilta: www.vero.fi/vero-ohjeet > Verohallinnon päätöksiä.

Liikenteenharjoittajan antaman tositteen (esimerkiksi junalipun) perusteella palkansaajalle maksetut matkustamiskustannusten korvaukset ovat verovapaita, eikä niitä ilmoiteta vuosi-ilmoituksella.

Jos työmatkakustannusten korvaukset on maksettu vastoin Verohallituksen päätöksen mukaisia aika- ja kilometrirajoja, ne eivät ole miltään osin verovapaita. Korvaukset rinnastetaan silloin palkkaan ja ne ilmoitetaan palkkoina kohdassa 14. Korvauksia ei tällöin ilmoiteta kohdissa 50–56.

Jos työmatkakustannusten korvaukset on maksettu Verohallituksen päätöksen mukaan mutta suurempina kuin päätöksessä on määrätty verovapaaksi, osa korvauksista on palkkaa ja osa verovapaata. Palkkaa on se osa, joka ylittää Verohallituksen päätöksessä mainitut rajat. Ilmoittakaa tämä osa palkkana kohdassa 14. Kohdissa 50–56 ilmoitetaan vain verovapaat korvaukset.

Esimerkki. Työntekijälle on maksettu päivärahaa yhteensä 300 euroa. Verohallituksen päätöksen mukainen verovapaa määrä olisi ollut 200 euroa. Työntekijän palkkaan kohtaan 14 lisätään 100 euroa. Kohtaan 50 merkitään 200 euroa.

Päivärahat ja ateriakorvaukset (50-54)

• Kohta 50 (150): Ilmoittakaa verovapaiden päivärahojen, ateriakorvausten ja yömatkarahojen yhteismäärä. Merkitkää kohtaan 50 myös seuraavat ulkomaantyöskentelyyn liittyvät verovapaat edut:
  • verovelvollisen ja hänen perheenjäsenensä muutto- ja matkakustannukset työntekovaltioon ja takaisin
  • työnantajan ulkomailla kustantama tavanomainen yksityinen palveluhenkilöstö
  • työnantajan kustantama lasten perus- ja lukiotason koulutus.
• Kohdat 51-54 (151-154): Merkitkää kohtiin korvausten laatu. Kohtaan kokopäiväraha ja ulkomaanpäiväraha merkitään myös työnantajan tarjoaman aterian vuoksi puolitettu kokopäiväraha. Vastaavasti puolitettu osapäiväraha merkitään kohtaan osapäiväraha.

Kilometrikorvaukset (55-56)

• Kohta 55 (155): Ilmoittakaa tässä kilometrikorvauksen perusteena oleva kilometrimäärä.
• Kohta 56 (156): Ilmoittakaa tässä verovapaiden korvausten yhteismäärä muista matkakorvauksista erillään. Kilometrikorvauksen yhteismäärää ei lisätä kohtaan 50 (150).

Julkisyhteisöjen maksamat työmatkakustannukset
Valtion tai sen laitoksen, kunnan tai kuntayhtymän, kirkon ja seurakuntien ei tarvitse ilmoittaa työmatkakustannustenkorvauksia, jotka on maksettu Verohallituksen päätöksen mukaisin perustein.
Päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista maksetut korvaukset on kuitenkin ilmoitettava, jos työntekijä toimii alalla, jolle on tunnusomaista työn lyhytaikaisuus samassa kohteessa. Käytännössä sääntö koskee rakennus-, metsä- ja maanrakennusalaa, katso ohje alla.

Rakennusalalla maksettavat asunnon- ja työpaikan väliset matkakustannusten korvaukset
Rakennusalan työehtosopimuksen mukaan päivittäisistä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisistä matkoista maksetaan matkakustannusten korvausta (”tossurahaa”) erityisen taulukon mukaan eikä Verohallituksen päätöksen mukaisina kilometrikorvauksina. Työehtosopimuksen mukainen korvaus on kuitenkin pienempi kuin Verohallituksen päätöksen mukaiset kilometrikorvaukset, joten korvaus on verovapaata.

• Kohta 56 (156): Merkitkää tähän rakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti maksettujen työmatkakustannusten korvausten yhteismäärä. Kilometrimäärää ei tarvitse ilmoittaa kohdassa 55 (155).

Veronalaiset kustannusten korvaukset (57)
Tässä kohdassa käsitellään vain palkansaajalle maksettuja kustannusten korvauksia, joita työnantaja ei ole lukenut mukaan palkan määrään toimittaessaan ennakonpidätystä (EPL 15 §). Työ- ja käyttökorvauksiin liittyvistä kustannusten korvauksista sekä yleishyödyllisen yhteisön maksamista matkakustannusten korvauksista (suorituslaji H5) kerrotaan osiossa: Työkorvaukset, käyttökorvaukset ja palkkiot.

Työnantaja voi korvata palkansaajalle muutkin työstä välittömästi aiheutuneet kustannukset. Esimerkiksi rakennusalalla maksetaan työehtosopimukseen perustuvaa työvälinekorvausta. Tällaisesta korvauksesta työnantaja ei toimita ennakonpidätystä eikä maksa sosiaaliturvamaksua. Korvaukset ovat kuitenkin palkansaajan veronalaista tuloa, ja ne ilmoitetaan kohdassa 57. Palkansaajan tulee vaatia todelliset kustannukset vähennettäviksi esitäytetyllä veroilmoituksellaan. Jos työntekijä on hankkinut työnantajan puolesta työvälineitä ja työmateriaaleja, niiden kustannuksia ei ilmoiteta vuosi-ilmoituksella, jos työnantaja on korvannut ne työntekijälle tositetta vastaan.

• Kohta 57 (157): Ilmoittakaa muut kuin työmatkasta maksetut kustannusten korvaukset, joista ei ole toimitettu ennakonpidätystä. Tällaisia ovat mm. kustannukset, jotka ovat aiheutuneet työvälineiden ja materiaalin hankkimisesta. Näiden kustannusten korvauksia ei pidetä ennakonpidätystä toimitettaessa palkkana, eikä työnantaja lisää niitä ilmoitettavan palkan bruttomäärään kohtaan 14.

Esimerkki. Työnantaja on maksanut moottorisahan käytöstä aiheutuneet kustannukset. Koko vuoden palkka on 20 000 euroa. Moottorisahan käytöstä on maksettu korvausta 7 000 euroa. Ennakonpidätys on toimitettu 20 0000 eurosta. Kohdassa 14 ilmoitetaan 20 000 euroa ja kohdassa 57 ilmoitetaan 7 000 euroa. Työntekijän tulee vaatia esitäytetyllä veroilmoituksellaan moottorisahavähennystä.

Esimerkki. Rakennusalalla maksetaan työehtosopimukseen perustuvaa työvälinekorvausta. Tällaisesta korvauksesta ei toimiteta ennakonpidätystä eikä makseta sosiaaliturvamaksua. Korvaus merkitään kohtaan 57.

Vapaehtoiset eläkevakuutusmaksut (80-82)

6.5.2004 tai sen jälkeen otetun kollektiivisen lisäeläketurvan maksut (80-81)
Ilmoittakaa työntekijälle 6.5.2004 tai sen jälkeen otetun kollektiivisen lisäeläketurvan maksut kohdissa 80 ja 81, jos työntekijä maksaa itse osan maksuista. Jos työnantaja maksaa kollektiivisen lisäeläketurvan maksut kokonaan, tietoja ei ilmoiteta vuosi-ilmoituksella. Maksut ilmoitetaan kohdissa 80 ja 81 myös silloin, kun uusi työntekijä on tullut 6.5.2004 jälkeen mukaan työnantajan ennen tuota päivää ottamaan, ns. kollektiiviseen vakuutusjärjestelmään.

• Kohta 80 (180): Ilmoittakaa tässä työnantajan maksamat maksut.
• Kohta 81 (181): Ilmoittakaa tässä työntekijältä perityt maksut.
• Kohta 16 (116): Jos työntekijä on ollut vakuutettuna ennen 6.5.2004, ilmoittakaa häneltä perityt maksut vain kohdassa 16.

Vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut (82)

• Kohta 82 (182): Merkitkää tähän työnantajan työntekijälle ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut kokonaisuudessaan. Kohdassa ilmoitetaan myös sellaisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut, joka on otettu avoimen yhtiön yhtiömiehelle, kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle tai sellaisen osakeyhtiön osakkaalle, joka ei ole TyEL-vakuutettu.
• Kohta 40 (140): Ilmoittakaa tässä työnantajan työntekijälle ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutusmaksujen 8 500 euroa ylittävä osa. Jos työnantajan työntekijälle ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut ylittävät 8 500 euroa, ne ovat palkkaa.

Kohdassa 82 ilmoitetaan ainoastaan vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut.

Veronalaiseksi tuloksi katsottava henkivakuutusmaksun osuus merkitään kohtaan 40. Verovapaita henkivakuutusmaksuja ei ilmoiteta lainkaan vuosi-ilmoituksella. Verovapaiksi vakuutusmaksuiksi on katsottu eläke- ja säästöhenkivakuutuksen kuolemanvaravakuutuksen maksuosuus sekä yleensä myös riskihenkivakuutuksen vakuutusmaksut. Jos vakuutusmaksulla kuitenkin korvataan palkanmaksua tai työntekijällä on mahdollisuus valita vakuutusmaksun ja rahapalkan välillä, vakuutusmaksu voidaan katsoa työntekijän veronalaiseksi ansiotuloksi.

Palkkaa ovat kokonaisuudessaan seuraavat maksut, jotka työnantaja on maksanut työntekijän puolesta: työntekijän pakolliset eläkevakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja työntekijän itsensä ottaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut. Nämä maksut ilmoitetaan vain kohdassa 40, niitä ei ilmoiteta kohdassa 82.

Työkorvaukset, käyttökorvaukset ja palkkiot

Työkorvaus (H)
Työkorvauksella tarkoitetaan työstä, tehtävästä tai palvelusta maksettua korvausta, jota ei pidetä palkkana (EPL 25 § 1 mom. 1 kohta). Työkorvausta on myös kunnan ja kuntayhtymän maksama omaishoidon tuki ja perhehoitajan palkkio (suorituslaji H3). Kelan maksama yksityisen hoidon tuki on työkorvausta silloin, kun tuki maksetaan muulle kuin perheeseen työsuhteessa olevalle hoidon tuottajalle.

Työkorvaukset on ilmoitettava, jos työkorvauksen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin . Ilmoitus on tehtävä, vaikka työkorvauksen saajana olisi muu kuin luonnollinen henkilö, kuten osakeyhtiö, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Tällöin maksajan on tullut toimittaa työkorvauksesta ennakonpidätys. Työkorvauksista ei kuitenkaan makseta työnantajan sosiaaliturvamaksua.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110): Ilmoittakaa ennakonpidätyksen alaiset työkorvaukset suorituslajilla H.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa suorituksen määrä. Työkorvaukset ilmoitetaan bruttomääräisinä. Luonnollisille henkilöille sekä avoimille ja kommandiittiyhtiöille maksetuista suorituksista ilmoitetaan koko vuoden yhteismäärä.

Työkorvauksen määrästä ei vähennetä mahdollisen arvonlisäveron eikä kustannusten korvausten osuutta. Työkorvauksiin luetaan mukaan myös sellaiset luonnollisille henkilöille maksetut työmatkakustannusten korvaukset, joista ei ole toimitettu ennakonpidätystä. Ne ovat saajalle veronalaista tuloa. Työkorvauksen saaja voi vaatia vähennystä aiheutuneista kustannuksista esitäytetyllä veroilmoituksellaan.

• Kohta 15 (115): Merkitkää työkorvauksesta toimitettu ennakonpidätys
• Kohta 17 (117): Jos työkorvaukseen on sisältynyt arvonlisäveroa, ilmoittakaa tässä arvonlisäveron osuus.
• Kohta 12 (112): Jos työkorvaus maksetaan osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle, suoritukset ja ennakonpidätykset on ilmoitettava kuukausittain eriteltyinä. Kussakin kuussa maksetuista suorituksista annetaan erillinen ilmoitus ja kohtaan 12 ”Korvauksen maksukuukausi” merkitään sen kuukauden järjestysnumero, jolloin suoritus on maksettu ja ennakonpidätys toimitettu.

Esimerkki. Jos ennakonpidätyskuukausi on lokakuu, kohtaan 12 ”Korvauksen maksukuukausi” merkitään 10. Tällä perusteella ennakonpidätys pystytään kohdistamaan oikealle tilikaudelle, jos saajan tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta.

Käyttökorvaus (G, G1)
Käyttökorvauksilla tarkoitetaan tekijänoikeuden, valokuvaan perustuvan oikeuden ja teollisoikeuden, kuten patentin tai tavaramerkin käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä suoritettavaa korvausta (EPL 25 §). Maksajan on ilmoitettava kaikki käyttökorvaukset, joista on toimitettu ennakonpidätys. Luonnollisille henkilöille maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava, vaikka niistä ei ole toimitettu ennakonpidätystä. Myös ennakkoperintärekisteriin merkitylle luonnolliselle henkilölle maksetut käyttökorvaukset on ilmoitettava. Tämä johtuu siitä, että saajan ei tarvitse ilmoittaa käyttökorvausta veroilmoituksessaan, vaan tulo verotetaan maksajan ilmoituksen perusteella.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110): Ilmoittakaa ansiotuloa oleva käyttökorvaus suorituslajilla G. Jos käyttökorvaus on pääomatuloa, suorituslaji on G1. Käyttökorvaus on pääomatuloa, jos se perustuu oikeuteen, joka on saatu perintönä tai testamentilla tai hankittu vastiketta vastaan. Muutoin se on ansiotuloa.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa käyttökorvauksen määrä vähentämättä siitä mahdollisen arvonlisäveron ja kustannusten korvausten osuutta.
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys. Käyttökorvauksista toimitetaan ennakonpidätys, jos saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin. Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta.
• Kohta 12 (112): Jos käyttökorvaus maksetaan osakeyhtiölle, osuuskunnalle, yhdistykselle tai muulle yhteisölle, suoritukset ja ennakonpidätykset on ilmoitettava kuukausittain eriteltynä. Kussakin kuussa maksetuista suorituksista annetaan erillinen ilmoitus ja kohtaan 12 ”Korvauksen maksukuukausi” merkitään sen kuukauden järjestysnumero, jolloin ennakonpidätys on toimitettu.

Urheilijan palkkio (H2)
Urheilusuorituksista maksettavista palkkioista on aina toimitettava ennakonpidätys. Työnantajan sosiaaliturvamaksua palkkioista ei makseta (Laki työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisesta urheilemisesta saaduista palkkioista 17.3.1995/375). Urheilijan palkkio kuuluu kuitenkin päivärahamaksun perusteeseen.

Urheilijan palkkioita ovat mm. kilpailupalkinnot, mainos- ja sponsorisopimuksiin perustuvat palkkiot, osallistumispalkkiot ja muut urheilijastatukseen perustuvat palkkiot, joiden saaja ei ole työsuhteessa maksajaan.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110): Ilmoittakaa urheilijalle urheilusuorituksesta maksetut palkkiot suorituslajilla H2 silloin, kun urheilijan ja maksajan välille ei ole solmittu urheilemisesta työsopimusta. Jos urheilijan kanssa on solmittu työsopimus, esimerkiksi jalkapalloseura maksaa ammattilaispelaajalle palkkaa, on kyseessä palkkatulo. Se ilmoitetaan suorituslajilla P2 (Ks. kohta ”urheilijan palkka”.)
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa palkkion määrä. Ilmoittakaa urheilijan palkkiot silloinkin, kun ne on annettu esinepalkintoina. Tällöin kohdassa 14 ilmoitetaan esineen raha-arvo bruttomääräisenä.
  Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitetun ennakonpidätyksen määrä.
  Kohdat 50-56 (150-156): Ilmoittakaa maksetut matkakustannusten korvaukset.

Muu veronalaista ansiotuloa oleva suoritus (H4)
Suorituslajilla H4 ilmoitetaan veronalaiset satunnaiset palkkiot ja palkinnot silloin, kun saaja ei ole työsuhteessa antajaan eikä suoritus ole työkorvausta. Tällaisia ovat  esim. työsuhteeseen perustumaton kilpailupalkinto, asiakasyrityksen henkilökun-taan kuuluvalle tai muutoin asiakassuhteen perusteella annettu etu (esim. matka, lahjakortti tai esine), löytöpalkkio, pankin maksama ns. tarkkaavaisuuspalkkio, tai-dekilpailun palkinto sekä kunnan asukkailleen maksama matkakorvaus. Satunnai-sista veronalaisista eduista, palkkioista ja palkinnoista on annettava ilmoitus, jos suorituksen määrä on vähintään 100 euroa kalenterivuodessa. Ilmoittamisen kan-nalta ei ole merkitystä sillä, onko tulosta toimitettu ennakonpidätys vai ei. Ilmoitta-misvelvollisuus perustuu Verohallinnon tiedonantovelvollisuuspäätökseen. Päätös on osoitteessa: www.vero.fi/vero-ohjeet > Verohallinnon päätöksiä.

• Kohta 10 (110): Ilmoittakaa suorituslajilla H4 muu ilmoittamisvelvollisuuden piirissä oleva ansiotulo.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa tässä maksetut suoritukset.

Sovittelijan kulukorvaus (H6)
Sovittelijalla tarkoitetaan rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005 annetun lain 4 § 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua sovittelijaa.

• Kohta 10 (110): Sovittelijalle maksettujen kulukorvausten suorituslaji on H6.
• Kohdat 14 (114) ja 57 (157): Ilmoittakaa maksetut kulukorvaukset kohdassa 14 ja kohdassa 57.

Työ- ja käyttökorvauksiin ja palkkioihin liittyvät kustannusten korvaukset

• Ilmoittakaa työ- ja käyttökorvauksiin ja muihin palkkioihin (suorituslajit: H, H1, H3, H4, H6 ja G) liittyvät kustannusten korvaukset kohdassa 14 “Palkan/suorituksen määrä” yhtenä summana muun palkkion kanssa.
• Jos palkkio tai muu suorituksen määrä on maksettu työ- tai käyttökorvauksena tai palkkiona (suorituslajit: H, H1, H4 ja G), saajalla ei voi olla kustannusten korvauksia, jotka merkittäisiin kohtiin 50-57. Poikkeus ovat suorituslajien H3 tai H6 yhteydessä maksetut kustannusten korvaukset, jotka ilmoitetaan kohdassa 57.

Työ- ja käyttökorvauksista maksetut kustannusten korvaukset merkitään saajakohtaiselle erittelylle eri tavalla kuin palkansaajalle maksetut korvaukset. Syynä on se, että muut kuin työnantajan maksamat kustannusten korvaukset eivät ole verovapaita. Työ- ja käyttökorvauksen saaja voi vaatia matkakustannuksia vähennettäväksi esitäytetyllä veroilmoituksellaan. Elinkeinotoiminnan harjoittaja vähentää kuitenkin matkakustannukset kirjanpidossaan.

Työ- ja käyttökorvauksesta ei yleensä voi ennen ennakonpidätyksen toimittamista vähentää työstä aiheutuneita kustannusten korvauksia. Poikkeus ovat vain luonnollisille henkilöille työmatkasta maksetut kustannusten korvaukset, joista ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä, jos niiden perusteet ja määrät ovat sen mukaisia kuin Verohallituksen vuosittain antamassa päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksista on määrätty. Nämäkään korvaukset eivät ole verovapaita, joten ilmoittakaa ne kohdassa 14.

Yleishyödyllisen yhteisön maksama matkakustannusten korvaus (H5)
Tuloverolain 71 § 3 momentin mukaan matkakustannusten korvauksesta, jonka yleishyödyllinen yhteisö maksaa, on verovapaata tuloa:

1. päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa;
2. majoittumiskorvaus;
3. matkustamiskustannusten korvaus, jota voidaan suorittaa myös verovelvollisen asunnolta tehdystä matkasta. Matkustamiskustannusten korvauksesta muulla kuin julkisella kulkuneuvolla tehdystä matkasta on verovapaata enintään 2 000 euroa kalenterivuodelta.

Yleishyödyllinen yhteisö ilmoittaa maksamansa matkakustannusten korvaukset vuosi-ilmoituksella. Maksajan ei tarvitse kuitenkaan jakaa päivärahoja ja kilometrikorvauksia veronalaiseen ja verovapaaseen osaan. Enimmäismäärien ylitys tarkistetaan verotusta toimitettaessa. Katso lisätietoja ohjeesta ”Kustannusten korvaukset, yleishyödylliset yhteisöt”. Ohje löytyy Internet-sivuilta kohdasta: www.vero.fi/lomakkeet > vuosi-ilmoituslomakkeet > lisätietoja.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110): Ilmoittakaa yleishyödyllisen yhteisön maksamat matkakustannusten korvaukset suorituslajilla H5. Suorituslajin tunnusta H5 käytetään yleensä silloin, kun yhteisö ei maksa lainkaan varsinaista palkkaa tai palkkiota.
• Kohta 50 (150): Ilmoittakaa päivärahojen yhteismäärät.
• Kohdat 51-54 (151-154): Tieto päivärahojen laadusta (kokopäiväraha, osapäiväraha, ulkomaanpäiväraha) ilmoitetaan rastittamalla oikea kohta.
• Kohta 55 (155): Ilmoittakaa korvauksen perusteena olevien kilometrien yhteismäärä.
• Kohta 56 (156): Ilmoittakaa maksetut kilometrikorvaukset kohdassa 56.

Kuntien vuosi-ilmoitukset
Kunnat ilmoittavat palkat ja työkorvaukset yleisen ohjeen mukaisesti. Poikkeava ilmoitusmenettely liittyy kunnallisen perhepäivähoitajan palkan, perhe- tai omaishoitajan palkkion sekä luottamushenkilömaksun ilmoittamiseen. Jos kunta on maksanut yksityisen hoidon tukeen liittyvää kuntalisää, katso lisätietoa kohdasta Erityistilanteita ”Yksityisen hoidon tuki – Kelan ja kunnan antama vuosi-ilmoitus”.

Kunnallisen perhepäivähoitajan palkka (P3)

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110): Kunnalliselle perhepäivähoitajalle maksetun palkan suorituslaji on P3.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan määrä bruttomääräisenä. Bruttopalkalla tarkoitetaan kokonaispalkkaa, josta ei ole vähennetty ennakonpidätystä (kohta 15) tai ennen ennakonpidätyksen toimittamista tehtyä kustannusvähennystä (kohta 17).
  Rahapalkkaan ei lueta mukaan maksettuja veronalaisia kustannusten korvauksia.
• Kohta 57 (157): Ilmoittakaa kunnalliselle perhepäivähoitajalle maksetut veronalaiset kustannusten korvaukset. Jos kustannusten korvaukset on maksettu Kuntaliiton suosituksen mukaisesti ja ilmoitettu kohdassa 57, saa palkansaaja kustannusten korvaukset verotuksessaan vähennykseksi ilman erillistä vaatimusta.
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
• Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä perittyjen eläke- ja työttömyysvakuutusmaksun yhteismäärä.

Perhehoitajan tai omaishoitajan palkkio ja kulukorvaus (H3)

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110): Kunnat ilmoittavat maksamansa perhehoitajan ja omaishoitajan palkkiot suorituslajilla H3. Palkkiot eivät ole luonteeltaan palkkaa vaan työkorvausta (KHO päätös 10.3.1997 t. 561). Suorituslajilla H3 ilmoitetaan myös alaikäisen lapsen vanhemmalle maksettu omaishoidon tuki. Suorituslajilla H3 ilmoitetaan myös kolmiperhepäivähoidon järjestävälle perheelle maksettu kustannusten korvaus.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun palkkion ja kustannusten korvausten yhteismäärä.
• Kohta 57 (157): Ilmoittakaa perhehoitajalle maksetut kustannusten korvaukset. Saajalle kustannusten korvaus on veronalaista tuloa. Verohallinto vähentää kustannukset saajan verotuksessa viran puolesta, jos kulut on ilmoitettu kohdassa 57.
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
• Kohta 16 (116): Ilmoittakaa maksetusta omaishoidon tuesta sekä perhehoitajan palkkiosta perityt KuEL-maksut.

Tukihenkilöille maksetut palkkiot (H)

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110): Ilmoittakaa tukihenkilölle maksettu palkkio suorituslajilla H.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun korvauksen bruttomäärä. Määrään luetaan mukaan myös mahdolliset kulukorvaukset, vaikka niistä ei olisi toimitettu ennakonpidätystä. Verovelvollinen voi itse hakea aiheutuneista kustannuksista vähennystä esitäytetyllä veroilmoituksellaan.
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Luottamushenkilömaksu (60)
Kunta tai kuntayhtymä ilmoittaa luottamushenkilömaksun, joka on peritty kunnalliseen luottamustoimeen valitulle henkilölle maksetuista palkkiosta. Maksua ei ilmoiteta, jos se on peritty muusta kuin kunnallisesta luottamustoimesta, esimerkiksi osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön hallituksen jäsenyydestä.

• Kohta 10 (110): Kunta ilmoittaa luottamustoimesta maksetun palkkion suorituslajilla 1 ”palkka sivutoimesta”.
• Kohta 14 (114): Kunta ilmoittaa luottamustoimesta maksetun palkkion bruttomääräisenä.
• Kohta 60: Kohdassa ilmoitetaan palkkiosta peritty luottamushenkilömaksu.

Puolue ilmoittaa luottamushenkilömaksun, jos verovelvollinen (luottamushenkilö) on maksanut itse luottamushenkilömaksun suoraan puolueelle.

• Kohta 10 (110): Suorituslajiksi merkitään 1 ”palkka sivutoimesta”.
• Kohta 60 (160): Kohdassa ilmoitetaan luottamushenkilömaksu.

Erityistilanteita

Yksityisen hoidon tuki – kotitalouden antama vuosi-ilmoitus
Hoitajalle palkkaa maksava kotitalous on yleensä satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, ja kotitalouden on annettava maksamastaan palkasta vuosi-ilmoitus.

Erittelyosassa kotitalous ilmoittaa maksamansa palkan määrän.

• Kohta 10 (110): Jos hoitaja on työsuhteessa perheeseen, ilmoittakaa maksettu palkka suorituslajilla P (päätoimen palkka). Jos hoitaja ei ole työsuhteessa perheeseen, suorituslaji on H (työkorvaus). Vuosi-ilmoituksella työkorvaus ilmoitetaan vain silloin, kun sen saaja ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun palkan määrä.
• Kohta 15 (115):Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys
• Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijän palkasta perityt työeläkemaksut.

Yhteenveto-osassa kotitalous ilmoittaa Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen.

• Kohta 650: Ilmoittakaa tässä yksityisen hoidon tuen määrä.

Jos kotitalous on palkannut au-pair -työntekijän, ks. kohta ”Suomeen tullut au-pair -työntekijä”.

Yksityisen hoidon tuki - Kelan ja kunnan antama vuosi-ilmoitus

• Kohta 10 (110): Kela ilmoittaa vuosi-ilmoituksen erittelyosassa suorituslajilla 6 (sijaismaksajan maksama palkka)yksityisen hoidon tuen ja kuntalisän, jotka se on maksanut perheeseen työsuhteessa olevalle hoitajalle. Kunta ilmoittaa maksamansa kuntalisän suorituslajilla 6 eikä sivutoimen palkkana. Jos hoitaja ei ole työsuhteessa perheeseen eikä kuulu ennakkoperintärekisteriin, Kela ja kunnat ilmoittavat hänelle maksamansa suoritukset suorituslajilla H.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun palkan bruttomäärä.
• Kohta 15 (115):Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys

Sairauskassan maksama täydennyspäiväraha (SA)
Sairauskassan maksama täydennyspäiväraha vastaa työnantajan maksamaa sairausajan palkkaa ja siitä maksetaan työnantajan sosiaaliturvamaksu.

• Kohta 10 (110): Suorituslaji on SA.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun suorituksen bruttomäärä.
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Henkilöstörahaston maksama rahasto-osuus (H1)
Henkilöstörahasto-osuudesta ja ylijäämästä on veronalaista vain 80 %. Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan vain veronalainen määrä.

• Kohta 10 (110): Ilmoittakaa rahasto-osuus ja ylijäämä suorituslajilla H1.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun suorituksen veronalainen määrä.
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Työnantajan maksama eläke (B)
Ilmoittakaa työnantajan entiselle työntekijälleen maksama eläke.

• Kohta 10 (110): Suorituslaji on B.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun eläkkeen bruttomäärä.
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
• Merkitkää luontoisetuna annettu eläke kohtiin 20, 30 tai 40 (katso lisätietoa luontoiseduista kohdasta: Palkat > Luontoisedut). Luontoisedun arvoa ei merkitä kohtaan 14.

Muut pääomatulot (G1)
Muut pääomatulot kohdassa ilmoitetaan esimerkiksi työntekijälle tai osakkaalle maksettu korko ja pääomatuloa oleva takausprovisio. Suorituslajia G1 käytetään silloin, kun ennakonpidätys on maksettu oma-aloitteisten verojen tilisiirtolomakkeella (Veroh 7619) tunnuksella 80.

• Kohta 10 (110): Suorituslaji on G1. Jos ennakonpidätykset on maksettu tunnuksella 85, antakaa vuosi-ilmoitus TVL:n mukaisista koroista ja jälkimarkkinahyvityksistä (Veroh 7805).
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun suorituksen bruttomäärä.
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Osingon sijaan maksetun rahakorvauksen osuuden voi ilmoittaa suorituslajilla G1, mutta sen voi ilmoittaa myös TVL:n korkojen vuosi-ilmoituksella suorituslajilla 2D.

Todistajan palkkiot (H)
Valtion varoista suoritettavat todistelukustannukset ovat verovapaita, niitä ei ilmoiteta lainkaan vuosi-ilmoituksella.

• Kohta 10 (110): Ilmoittakaa todistajanpalkkiot suorituslajilla H.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa maksetun suorituksen bruttomäärä. Suorituksiin luetaan mukaan myös matkakustannusten korvaukset, vaikka niistä ei olisi toimitettu ennakonpidätystä. Kun matkakustannuksia maksetaan muussa kuin työ- tai virkasuhteessa olevalle, korvaukset ovat veronalaista tuloa, vaikka niistä ei tarvitse toimittaa ennakonpidätystä. Verovelvollinen voi hakea aiheutuneista matkakustannuksista vähennystä esitäytetyllä veroilmoituksellaan.
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.

Kansainväliset tilanteet

Ulkomaille lähetetty työntekijä – 6 kk säännön alainen vakuutuspalkka (5, 5Y)

Jos suomalainen yritys lähettää Suomesta olevan työntekijän toiseen valtioon vähintään kuuden kuukauden ajaksi, palkkaan saattaa soveltua tuloverolain 77 §:n verovapaussäännös, ns. kuuden kuukauden sääntö. Tällöin palkasta toimitetaan enintään vain vakuutetun sairausvakuutus- ja päivärahamaksu eli ns. minipidätys.

Palkka on kuuden kuukauden säännön nojalla Suomessa verovapaata, jos kumpikin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

1. verosopimus ei estä työskentelyvaltiota verottamasta palkkaa (tai verosopimusta ei ole)
2. kyseessä on vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisesti kestävä ulkomaantyöskentely, jonka aikana työntekijä ei oleskele Suomessa enempää kuin keskimäärin kuutena päivänä kuukautta kohden.

Sääntö ei sovellu suomalaisella vesi- tai ilma-aluksella ansaittuun palkkaan. Lisätietoja ulkomaille lähetettävän työntekijän verotuksesta on kerrottu Verohallinnon julkaisussa ”Ulkomaille lähetettävä työntekijä” (pdf).

Ulkomaantyössä tulee komennussopimuksessa määrittää vakuutuspalkka ja ilmoittaa se vakuutusyhtiölle. Jos palkkoihin sovelletaan kuuden kuukauden sääntöä, sairausvakuutusmaksu ja työnantajan sosiaaliturvamaksu maksetaan vakuutuspalkan perusteella. Jos vakuutuspalkasta ei ole sovittu, sairausvakuutusmaksu ja sosiaaliturvamaksu maksetaan rahapalkan perusteella.

Jos ulkomaille lähetetty työntekijä on ollut ulkomailla niin kauan, ettei ETK:n / Kelan /Stm:n todistus/päätös ole enää voimassa (ts. työntekijä ei ole enää vakuutettu Suomessa), ei vuosi-ilmoitusta tarvitse antaa. Tällainen tulo ilmoitetaan verohallintoon lomakkeella ”Työnantajan ilmoitus ulkomaanpalkasta” (ns. tarkkailuilmoitus, VEROH 5053a) työntekijän kotikunnan verovirastolle tammikuun loppuun mennessä.

Jos Suomesta lähetetty työntekijä on ulkomailla olonsa aikana Suomessa yleisesti verovelvollinen, vuosi-ilmoitus annetaan lomakkeella vuosi-ilmoituksella Veroh 7801. Jos Suomesta lähetetty työntekijä katsotaan rajoitetusti verovelvolliseksi, annetaan vuosi-ilmoitus annetaan lomakkeella Veroh 7809.

Suomesta lähetetylle työntekijälle maksetut kustannusten korvaukset ilmoitetaan lomakkeella ”Työnantajan ilmoitus ulkomaanpalkasta” (ns. tarkkailuilmoitus, VEROH 5053a) eikä vuosi-ilmoituksella.

Suomalaisen yrityksen on ilmoitettava vakuutuspalkka silloinkin, kun yrityksen ulkomaille lähettämä työntekijä saa palkan ulkomaiselta konserniyhtiöltä. Näissä tilanteissa lähettävä yritys merkitsee omat tietonsa kohtaan ”Maksaja” ja ilmoittaa palkan suorituslajilla 5.

Vuosi-ilmoitusmerkinnät

• Kohta 10 (110): Kuuden kuukauden säännön alaisten palkkojen suorituslaji on 5. Jos ulkomaille lähetetään työntekijä, joka on YEL- tai MYEL-vakuutetettu, ja maksettuun palkkaan soveltuu kuuden kuukauden sääntö, ilmoittakaa palkka suorituslajilla 5Y.
  Jos ulkomaille lähetetty työntekijä on Suomessa edelleen yleisesti verovelvollinen, eikä häneen voida soveltaa ns. kuuden kuukauden sääntöä, ilmoittakaa palkka verokortin mukaisesti suorituslajilla P tai 1 tai muulla suoritukseen liittyvällä suorituslajilla. Suorituksia ei ilmoiteta suorituslajilla 5.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa vakuutuspalkka. Luontoisetuja ei tällöin ilmoiteta lainkaan. Jos vakuutuspalkka on poikkeuksellisesti määrittämättä, ilmoittakaa rahapalkka kohdassa 14 ja luontoisedut omissa kohdissaan.
• Kohta 15 (115): Merkitkää sairausvakuutusmaksun kattamiseksi toimitettu ennakonpidätys (minipidätys)
• Kohta 5 (105): Merkitkää työskentelyvaltion maatunnus, jos Suomella on verosopimus ao. valtion kanssa. Jos maita on useampia kuin yksi, ilmoittakaa maa, jossa työntekijä on verovuonna työskennellyt kauimmin. Jos Suomella ei ole työskentelyvaltion kanssa verosopimusta, ei kohdassa ilmoiteta mitään maatunnusta.

Ulkomailta Suomeen tuleva työntekijä

Ohjeet suomalaiselle työnantajalle ja ulkomaiselle työnantajalle, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa

Jos työntekijä on jatkuvasti oleskellut Suomessa yli kuusi kuukautta, hänet katsotaan yleisesti verovelvolliseksi. Tässä tilanteessa maksaja antaa palkoista ja muista suorituksista vuosi-ilmoitustiedot vain yhteenveto- ja erittelylomakkeella Veroh 7801. Ilmoitus annetaan, vaikka työntekijältä olisi peritty palkasta alkuvuonna lähdevero. Näin toimitaan, jotta työntekijän verotuksesta saadaan oikeat tiedot esitäytettyä veroilmoitusta varten. Vuosi-ilmoitusta Veroh 7809 ei anneta tässä tapauksessa. Jos alkuvuonna on palkasta peritty lähdevero, se ilmoitetaan kohdassa 15 ”Ennakonpidätys”. Suorituksen maksajan tulisi ottaa yhteyttä kotikuntansa veroviraston yritysverotoimistoon tai Uudellamaalla maksuvalvontayksikköön ja pyytää siirtämään alkuvuonna maksetut lähdeverot ennakonpidätyksiksi.

Jos työntekijä on oleskellut Suomessa enintään kuusi kuukautta, hänet katsotaan rajoitetusti verovelvolliseksi. Oleskeluaika ei ole sidottu kalenterivuoteen. Tällöin maksetut palkat ja muut suoritukset ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella Veroh 7809.

Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain (ns. avainhenkilölain, 1551/1995) mukainen palkka ilmoitetaan rajoitetusti verovelvollisille maksettujen suoritusten vuosi-ilmoituksella Veroh 7809 suorituslajilla A7, vaikka henkilö olisi oleskellut Suomessa yli kuusi kuukautta.

Normaalitilanteissa työnantajan on toimitettava ennakonpidätys ja perittävä työntekijän palkasta sairausvakuutusmaksu, ellei kyseessä ole poikkeustilanne, jota käsitellään ohjeessa myöhemmin. Vuosi-ilmoitus on annettava, vaikka Suomella ei olisikaan tuloon verotusoikeutta.

Työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin (P tai 1)

Jos työntekijällä ei ole todistusta siitä, että hän ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin (esim. E101 tai muu vastaava selvitys), eikä kyseessä ole au-pair-työntekijä tai muu vastaava, jonka palkka/työskentelyaika eivät täytä sosiaaliturvan piiriin kuulumisen ehtoja (ks. ohje alla), työntekijälle maksettu palkka ilmoitetaan verokortin mukaisesti joko pää- tai sivutoimen palkkana.

Esimerkki. Työntekijä tuli Suomeen 1.2.2009 ja hänen tarkoituksenaan oli työskennellä Suomessa alle kuusi kuukautta. Työntekijä jäi kuitenkin Suomeen yli kuudeksi kuukaudeksi ja työnteko saman työnantajan palveluksessa jatkui. Työntekijän palkasta perittiin alkuvuonna lähdevero lähdeverokortin mukaisesti. Alkuvuonna työntekijä sai myös lähdeverovähennyksen. Loppuvuoden palkasta toimitettiin sen sijaan ennakonpidätys työntekijän antaman päätoimen verokortin perusteella. Työnantaja on ilmoittanut alkuvuonna työntekijältä perimänsä lähdeveron alaiset palkat valvontailmoituksella (kohdissa 502/504). Tästä huolimatta työnantaja antaa vuosi-ilmoituksen lomakkeella 7801. Kertyneet lähdeverot ilmoitetaan työntekijän ennakonpidätyksinä.

Kohta 10 (110): Suorituslaji on P.
Kohta 14 (114): Ilmoittakaa koko vuoden bruttopalkka.
Kohta 15 (115): Ilmoittakaa perityn lähdeveron ja ennakonpidätyksen yhteismäärä. Työntekijältä peritty vakuutetun sv-maksu lisätään myös kohtaan 15.
Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
Tehtyä lähdeverovähennystä ei ilmoiteta lainkaan.

Katso myös eritystilanteet kohdasta 1.3.

Työntekijä ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin (7K)

Esimerkki. Työntekijä on työskennellyt 10 kuukautta Suomessa. Työntekijällä on ollut mukanaan E101-todistus siitä, että hän kuuluu oman asuinvaltionsa sosiaaliturvan piiriin. Verotoimisto on tehnyt hänelle tämän mukaisesti päätoimen verokortin.

Kohta 10 (110): Suorituslaji on 7K.
Kohta 14 (114): Ilmoittakaa koko vuoden bruttopalkka.
Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
Kohta 16 (116): Ilmoittakaa työntekijältä mahdollisesti perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.

Erityistapauksia

Suomeen tullut au-pair-työntekijä tai muu vastaava (esim. harjoittelija)

Suomeen tullut au- pair -työntekijä on asunut Suomessa alle kaksi vuotta, mutta yli kuusi kuukautta, ja hänelle maksettu bruttopalkka (luontoisetuineen) on alle 1 019 euroa kuukaudessa tai työaika on alle 18 tuntia viikossa. Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on 7K.

• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan määrä yhteensä bruttomääräisenä.
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
• Kohta 16 (116): Ilmoittakaa mahdollisesti perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
• Kohta 40 (140): Ilmoittakaa täysihoitoedun ja/tai muun luontoisedun määrä.

Esimerkki. Au-pair tulee Helsinkiin 30.4.2009. Vuoden 2009 aikana hän ehtii työskennellä kahdeksan kuukautta. Au-pairille käteen jäävä palkka on 300 e/kk. Lisäksi hänelle maksetaan bussilippu 42,80 e/kk. Palkkaa on myös täysihoitoetu yhden hengen huoneessa 417 e/kk. Nettopalkka on 759,80 euroa kuukaudessa. Bruttopalkaksi on laskettu 839 euroa.  Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta, koska palkka on alle 1019 euroa kuukaudessa.

Au-pairilta on peritty bruttopalkasta ennakonpidätystä 5 % ja tyel- ja työttömyysvakuutusmaksuja 4,5 %. Maksujen määrä on 79,71 e/kk. Maksut on peritty rahana maksettavasta bruttopalkasta eli 379,20 eurosta (839 – 417 - 42,80 = 379,20). Au-pairille on jäänyt käteen rahaa noin 300 euroa.

Kohtaan 10 merkitään suorituslaji 7K.
Kohtaan 14 merkitään rahana maksettu bruttopalkka (379 e x 8 kk) = 3033,60 e
Kohtaan 15 merkitään ennakonpidätys (839 e x 0,05 x 8 kk) = 335,60 e
Kohtaan 16 merkitään tyel- ja tt-maksut (839 e x 0,045 x 8 kk) = 302,04 e
Kohtaan 40 merkitään luontoisedut (459,80 e x 8 kk) = 3678,40 e

Esimerkki. Au-pair-työntekijä tms. kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin (todistusta E101 tms. ei ole)  ja toinen seuraavista ehdoista täyttyy:

• työntekijä on asunut Suomessa yli neljä kuukautta ja hänelle maksettu palkka on vähintään 1019 euroa kuukaudessa tai työaika on ollut vähintään 18 tuntia viikossa
• työntekijä on asunut Suomessa yli kaksi vuotta ja mutta hänelle maksettu palkka on alle 1019 euroa kuukaudessa tai työnaika alle 18 tuntia viikossa.

Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on P tai 1.
Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan määrä yhteensä bruttomääräisenä.
Kohta 15 (115): Ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys.
Kohta 16 (116): Ilmoittakaa mahdollisesti perityt työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.
Kohta 40 (140): Ilmoittakaa täysihoitoedun ja/tai muun luontoisedun määrä.

Rajakuntalaiset

Pohjoismaisen verosopimuksen mukaan ns. rajakuntatyöstä verotetaan vain työntekijän asuinvaltiossa. Rajakuntatyöstä on kyse, jos henkilö vakinaisesti asuu Ruotsissa tai Norjassa Suomen maarajaan rajoittuvassa kunnassa ja työskentelee vastaavassa kunnassa Suomen puolella. Suomi-Ruotsi-rajakuntia ovat Suomessa Enontekiö, Kolari, Muonio, Pello, Tornio sekä Ylitornio ja Ruotsissa Haparanda, Kiruna, Pajala sekä Övertorneå. Suomi-Norja-rajakuntia ovat Suomessa Enontekiö, Inari sekä Utsjoki ja Norjassa Karasjok, Kautokeino, Kåfjord, Nesseby, Nordreisa, Storfjord, Sör-Varanger ja Tana.

Tällaisesta palkasta ei peritä tuloveroja Suomessa. Vuosi-ilmoitus maksetuista palkoista on annettava palkan verovapaudesta huolimatta. Vapautus ei koske muita tuloja kuten eläkettä ja saatuja etuuksia.

Suomalaisen työnantajan on suoritettava maksamansa palkan perusteella työnantajan sosiaaliturvamaksu ja perittävä vakuutetun sairausvakuutusmaksu. Velvollisuutta  ei ole, jos työsuhde kestää alle 4 kuukautta tai työntekijällä poikkeuksellisesti on todistus E 101 tai muu vastaava selvitys.

• Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on 5.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkan määrä yhteensä bruttomääräisenä.
• Kohta 15 (115): Ilmoittakaa peritty sv-maksu (ns. minipidätys).

Jos työntekijä tekee osan työstä Suomessa muualla kuin rajakunnassa, verotetaan tämä palkkatulo Suomessa normaalisti verotusmenettelystä annetun lain mukaisesti. Työnantajan tulee ilmoittaa palkkatulo suorituslajilla P, 1 tai 7K. Näissä tilanteissa työnantajan on siten annettava kaksi vuosi-ilmoitusta; rajakuntatyöstä omansa ja muusta työskentelystä omansa.

Jos rajatyöntekijä on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, vuosi-ilmoitus annetaan rajoitetusti verovelvollisille maksettujen suoritusten vuosi-ilmoituksella Veroh 7809, suorituslajilla A1 tai A2.

Ohjeet ulkomaiselle työnantajalle, jolla ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa

Ulkomaisen työnantajan on annettava vuosi-ilmoitus, jos työnantaja maksaa palkkaa Suomessa pysyvästi asuvalle henkilölle tai henkilölle, joka on oleskellut Suomessa yli kuusi kuukautta. Ilmoituksen antamiseksi työnantajalla tulee olla Suomessa Y-tunnus ja työntekijöillä on oltava suomalaiset henkilötunnukset. Jos yrityksellä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa, ei työnantajan tarvitse toimittaa työntekijän palkasta ennakonpidätystä. Näissä tilanteissa työntekijän on itse haettava ennakkojen määräämistä verotoimistosta. Jos työnantaja on kuitenkin hakeutunut säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi Verohallinnon rekisteriin, työntekijöiden palkasta on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava summa Verohallinnon tilille. Jos yrityksellä ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, työnantajan ei tarvitse maksaa työnantajan sosiaaliturvamaksua Suomeen. Halutessaan työnantaja voi näin kuitenkin menetellä. Tarkemmat ohjeet asiasta löytyvät Verohallinnon julkaisusta ”Ulkomaisen yrityksen työnantajavelvollisuudet” (pdf).

Jos työnantajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka, katso edellinen kohta ”Ohjeet suomalaiselle työnantajalle ja ulkomaiselle työnantajalle, jolla on kiinteä toimipaikka Suomessa”.

Muuna kuin euroina saatu palkka muutetaan euroiksi saantopäivän kurssin mukaan.

Työntekijältä ulkomaisessa asuinvaltiossa perittyjä sosiaali- tai tms. maksuja ei ilmoiteta vuosi-ilmoituksella.

Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka ei ole Suomessa vakuutettu (7L)
Työntekijä on esittänyt todistuksen E101 tai muun selvityksen siitä, että hän ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Jokaisesta työntekijästä annetaan erikseen vuosi-ilmoitus.

• Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on 7L . Jos kyseessä on ollut nettopalkka, katso kohta nettopalkkasopimus (suorituslaji 7N).
• Kohta 14 (114) : Ilmoittakaa rahapalkka bruttomääräisenä (euroina).. Bruttomäärästä ei ole vähennetty ennakonpidätystä.
• Kohta 15 (115): Jos työnantaja on toimittanut ennakonpidätyksen, ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys. Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta ennakkoveroa, sitä ei ilmoiteta kohdassa 15 ennakonpidätyksenä.

Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka Suomessa vakuutetulle työntekijälle (7M)
Työntekijä on Suomessa pysyvästi asuva tai työntekijä oleskelee Suomessa yli kuusi kuukautta eikä työntekijällä ole todistusta E101 tai muuta selvitystä siitä, että hän olisi vakuutettu jossain muussa maassa kuin Suomessa. Jos kyseessä on ollut nettopalkka, katso kohta nettopalkkasopimus (suorituslaji 7N).

Kullekin Suomessa vakuutetulle työntekijälle maksettu palkka ilmoitetaan erittelyosassa:

• Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on 7M.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkkabruttomääräisenä (euroina). Bruttomäärästä ei ole vähennetty ennakonpidätystä.
• Kohta 15 (115): Jos työnantaja on toimittanut ennakonpidätyksen ja/tai perinyt sairausvakuutusmaksun, ilmoittakaa ennakonpidätyksen ja sairausvakuutusmaksun yhteismäärä. Jos työnantaja on toimittanut ennakonpidätyksen, ilmoittakaa toimitettu ennakonpidätys. Jos työnantaja maksaa työntekijän puolesta ennakkoveroa, sitä ei ilmoiteta kohdassa 15 ennakonpidätyksenä.
• Kohta 36 (136): Ilmoittakaa palkkaerät, jotka eivät kuulu sairausvakuutuslain 11 luvun 2 § 4 momentin mukaan päivärahan perusteeseen.

Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, kun työnantaja maksaa työntekijän puolesta verot (nettopalkkasopimus) (7N)
Katso ohje ”Veronalainen palkkatulo ulkomaisen yrityksen maksaessa nettopalkkaa Suomessa tehdystä työstä”.

• Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on 7N.
• Kohta 14 (114): Ilmoittakaa brutotettu palkka (nettopalkan ja Suomen laskennallisen jäännösveron yhteismäärä).
• Kohdassa 15 ei ilmoiteta mitään.

Ulkomaisen työnantajan (ei kiinteää toimipaikkaa Suomessa) maksama palkka työntekijälle, joka on oleskellut Suomessa enintään 183 päivää verosopimuksessa tarkoitettuna ajanjaksona (7Q)
Suomella ei ole verotusoikeutta tuloon, mutta vuosi-ilmoitus maksetusta palkasta on annettava. Jos työntekijä on Suomessa vakuutettu, palkasta lasketaan sairausvakuutusmaksu.

Esimerkki. Puolalainen työntekijä on tullut Suomeen 1.11.2009 ja lähtee takaisin kotimaahansa 31.5.2010. Työntekijä on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Puolan ja Suomen välisestä verosopimuksesta johtuen yli 183 päivän työskentely kalenterivuodessa ei kuitenkaan täyty, minkä johdosta Suomella ei ole verotusoikeutta työntekijän saamaan tuloon. Tästä huolimatta työnantajan on annettava työntekijän palkasta vuosi-ilmoitus suorituslajilla 7Q.
 
Kohta 10 (110): Maksetun palkan suorituslaji on 7Q.
Kohta 14 (114): Ilmoittakaa rahapalkka bruttomääräisenä (euroina).
Kohta 5 (105): Ilmoittakaa sen valtion maatunnus, jolla on tuloon verotusoikeus.