Verohallituksen verotuskeskus on antanut esitetyn tiedustelun johdosta lausunnon siitä, millä edellytyksillä oman asunnon luovutusta koskeva kauppakirja voidaan allekirjoittaa ennen säädetyn kahden vuoden omistus- ja asumisajan täyttymistä niin, että luovutusvoitto on verovapaa (lausunto 13.3.2007 Dnro 391/32/2007):
Tuloverolain 48 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan “omaisuuden luovutuksesta
saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa vähintään
kahden vuoden ajan omistamansa sellaisen huoneiston hallintaan oikeuttavat
osakkeet tai osuudet tai sellaisen rakennuksen tai sen osan, jota hän on
omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan ennen luovutusta
käyttänyt omana tai perheensä vakituisena asuntona.” Säännöksen mukaan
luovutusvoiton verovapauden edellytyksenä on siten, että luovutushetkellä
täyttyy kumpikin seuraavista edellytyksistä:
- verovelvollinen on omistanut asunnon vähintään kahden
vuoden ajan; ja
- verovelvollinen on käyttänyt omistusaikanaan asuntoa omana tai perheensä
vakituisena asuntona yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan.
Luovutusvoitot ovat nykyään pääsääntöisesti veronalaisia omistusajasta
riippumatta. Oman asunnon luovutusvoiton verovapauden perinteinen tarkoitus on
ollut sen estäminen, että asunnon kenties osin inflatorisen arvonnousun
verottaminen hankaloittaa uuden asunnon hankintaa. Omistamiseen ja asumiseen
liittyvällä kahden vuoden aikarajalla on puolestaan tarkoitettu vaikuttaa siten,
ettei omaa asuntoa koskevaa suosivaa erityissääntelyä käytetä spekulatiivisesti
verovapaiden voittojen saamiseksi.
Määräaikojen laskennasta on Henkilöverotuksen käsikirjassa 2006
(Verohallituksen julkaisu 43.06) s.100-101 todettu pääsääntönä, että
”luovutusvoittojen verotukseen liittyvät määräajat lasketaan osto- tai muun
hankintasopimuksen tekemisestä luovutussopimuksen tekemiseen. Ratkaiseva on
yleensä sitovan lopullisen kauppakirjan tekemisajankohta. Kauppakirjaan otetut
sopimuksenvaraiset ehdot, joiden mukaan omistusoikeus siirtyy myöhempänä
ajankohtana, eivät yleensä muuta omistusajan alkamis- tai päättymisajankohtaa.”
Mainitusta pääsäännöstä poiketen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä
1991-B-532 (31.5.1991 t. 1869) katsottiin, että vaikka sitova lopullinen
kauppakirja oli tehty ennen verovapauden edellytyksenä olevan määräajan
täyttymistä, luovutusvoitto oli seuraavissa olosuhteissa verovapaa:
Verovelvollinen oli ostanut asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet
9.10.1987 tehdyllä kaupalla ja osakkeiden omistusoikeus oli siirtynyt hänelle
28.10.1987. Hän oli myynyt osakkeet 15.7.1988 päivätyllä kauppakirjalla, jonka
ehtojen mukaan kauppahinnan viimeinen erä maksettiin 15.11.1988 ja omistusoikeus
siirtyi ostajalle vasta, kun kauppahinta oli kokonaan maksettu. Kauppahinnan
viimeinen erä oli maksettu 15.11.1988. Verovelvollinen oli asunut huoneistossa
25.10.1987 - 30.12.1988 välisen ajan. Kun verovelvollinen oli tosiasiallisesti
hallinnut huoneistoa omistusoikeuden siirtymisajankohtaan 15.11.1988 saakka ja
vielä sen jälkeenkin, hänen katsottiin omistusaikanaan yhtäjaksoisesti yli
vuoden ajan ennen luovutusta käyttäneen huoneistoa vakituisena asuntonaan.
Myyntivoiton verovapauden edellytykset täyttyivät sen estämättä, että
myyntisopimus oli allekirjoitettu jo 15.7.1988.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenee lisäksi, että kauppahinnasta
maksettiin runsas viidesosa kaupantekotilaisuudessa.
Verotuskäytäntö, jonka mukaan lopullinen kauppakirja voidaan tehdä jo ennen
kahden vuoden määräajan täyttymistä, perustuu mainittuun KHO:n päätökseen. KHO:n
päätöksen jälkeen ei ole annettu uutta julkaistua oikeuskäytäntöä tästä
kysymyksestä. Henkilöverotuksen käsikirjassa s. 132 todetaan päätöksestä, että
siinä “omistus- ja asumisajan katsottiin täyttyvän, vaikka huoneiston hallintaan
oikeuttavien osakkeiden myymistä koskeva kauppakirja oli allekirjoitettu ennen
säädetyn ajan umpeen kulumista, mutta ajat täyttyivät ennen omistusoikeuden
siirtymistä. Kauppakirjan ehtojen mukaan omistusoikeus siirtyi ostajalle
myöhempänä ajankohtana, jolloin myös kauppahinta oli kokonaan maksettava.
Ratkaisu koskee oman asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä, eikä
siitä voida tehdä johtopäätöksiä luovutusvoittojen verotukseen yleensä
liittyvien määräaikojen laskemisesta.”
KHO:n päätöksessä lopullinen kauppakirja tehtiin noin kolme kuukautta ennen
voiton verovapauden edellytyksenä olleen yhden vuoden omistusajan täyttymistä.
Lopullisen kauppakirjan tekopäivä on mainittu vuosikirjapäätöksen
ennakkopäätöslyhennelmässä, joten voidaan lähteä siitä, että kaupan ajankohdalla
on ollut merkitystä lopputuloksen kannalta. Sittemmin verovapauden
edellytyksenä oleva määräaika on pidennetty yhdestä vuodesta kahteen vuoteen.
Tämän johdosta on epävarmaa mikä merkitys KHO:n päätöksestä johdettavalle
aikarajalle (noin kolme kuukautta ennen määräajan täyttymistä) tulisi antaa
nykyisin voimassa olevaa säännöstä sovellettaessa: tulisiko sitä soveltaa
sellaisenaan vaiko jotenkin suhteuttaa nykyisin voimassa olevaan verovapauden
määräaikaan ? Tästä syystä myös verotuskäytännössä on voinut olla horjuvuutta
tässä kysymyksessä.
Verohallituksen käsityksen mukaan KHO:n päätöksen 1991-B-532 perusteella on
katsottava, että oman vakituisen asunnon luovutuksesta saatu voitto voi
verovapauden muiden edellytysten täyttessä olla verovapaa, vaikka kauppakirja on
tehty ennen kahden vuoden määräajan umpeen kulumista. Koska päätöksestä ilmenevä
kanta on poikkeus luovutusvoiton verotuksessa noudatettavasta pääsäännöstä,
jonka mukaan omaisuuden omistusaika lasketaan sitovan hankintasopimuksen
tekemisestä sitovan luovutussopimuksen tekemiseen, on kantaa kuitenkin syytä
soveltaa varovaisesti seuraten mahdollisimman tarkoin korkeimman
hallinto-oikeuden päätöksestä ilmeneviä kriteereitä. Niiden perusteella oman
asunnon luovutusvoiton verovapauden edellytyksenä on, että
- lopullinen luovutusta koskeva kauppakirja tehdään
aikaisintaan noin 3 kuukautta ennen kahden vuoden määräajan täyttymistä; ja
että
- ostaja on kauppakirjan mukaan velvollinen suorittamaan
ja suorittaa myyjälle kauppahinnasta enintään noin 20 prosenttia ennen kahden
vuoden määräajan täyttymistä; ja että
- omistus- ja hallintaoikeus asuntoon siirtyy
kauppakirjan mukaan myyjältä ostajalle vasta kahden vuoden määräajan
täyttymisen jälkeen; sekä että
- myyjä on omistusaikanaan tosiasiallisesti käyttänyt asuntoa omana tai
perheensä vakituisena asuntona yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan.
Muissa tapauksissa, esimerkiksi jos lopullinen kauppa tehtäisiin aikaisemmin
kuin 3 kuukautta ennen määräajan täyttymistä tai jos kauppahinnasta
maksettaisiin suurempikin osuus kuin noin 20 prosenttia ennen määräajan
päättymistä, verovelvollisen on verotuskohtelun varmistamiseksi syytä
harkita ennakkotiedon hakemista ennen luovutussopimuksen tekemistä.
Apulaisjohtaja Erkki Laanterä
Ylitarkastaja Matti Merisalo
|