Päätös Dnro 1626/32/2007
Säädöksen numero 1214/2007
Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta
2007
______________________________________________________
Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992)
64 §:n ja 76 §:n sellaisena kuin se on laissa 1549/1995, nojalla määrännyt:
1 §
Kotimaassa ja ulkomailla työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava
seuraavien perusteiden mukaan:
Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus
2 §
Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat
keskuslämmitysasunnoissa seuraavat:
a) Pääkaupunkiseutu, (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) edun
arvo
| Asunto valmistunut: |
Edun arvo euro/kk |
|
|
| ennen vuotta 1961 |
131,00 € + 8,20 € neliömetriltä |
| vuosina 1961-1983 |
121,00 € + 6,60 € neliömetriltä |
| vuonna 1984 tai myöhemmin |
131,00 € + 7,20 €
neliömetriltä |
b) Muu Suomi, edun arvo
| Asunto valmistunut: |
Edun arvo euro/kk |
|
|
| ennen vuotta 1984 |
86,00 € + 4,90 € neliömetriltä |
| vuosina 1984 - 1991 |
88,00 € + 5,70 € neliömetriltä |
| vuonna 1992 tai myöhemmin |
90,00 € + 6,70 € neliömetriltä |
Laissa aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen
käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta (1190/93) tarkoitettujen
asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista
poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä.
Tuloverolain (1549/95) 76 §:n 5 kohdassa tarkoitetun ulkomailla saadun
asuntoedun arvo on asunnon käypä vuokra, kuitenkin enintään 50 prosenttia 1
momentin mukaisesta pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vuonna 1984 tai myöhemmin
valmistuneen asunnon luontoisetuarvosta.
Jos matkatoimiston tai matkanjärjestäjän palveluksessa oleva palkansaaja,
joka on työsopimuksen mukaan siirtovelvollinen, joutuu ulkomaantyöskentelyn
aikana työnantajan määräyksestä vaihtamaan työskentelypaikkakuntaa ja asuntoa
kalenterivuoden aikana, asuntoedun arvo lasketaan 25 m2:n mukaan.
3 §
Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos
rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään
rakennuksen korjausvuotta.
4 §
Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2
§:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 1,22 € neliömetriltä kuukaudessa.
5 §
Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa
on 3,39 € neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse
lämmityskustannuksista, edun arvo on 2,31 € neliömetriltä kuukaudessa.
6 §
Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 0,53 €
neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.
Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä
keskuslämmitysasuntoon.
7 §
Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on
keskuslämmityshuoneessa 97,00 € kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun
raha-arvo on 35,00 € kuukaudessa.
8 §
Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset
asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät
rakennustilat kuten sauna, uima- allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta
asunnon pinta-alaan.
Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan
asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1
momentissa tarkoitetuista tiloista.
9 §
Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 §:n 1
momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja
yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla.
Vastaavasti voidaan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja
tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon
kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20
prosentilla.
Autotallietu
10 §
Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 60,00
€ ja muun Suomen alueella 39,00 € kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan
raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 39,00 € ja muun Suomen alueella 31,00 €
kuukaudessa.
Ravintoetu
11 §
Ravintoedun arvo on 5,20 € ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta
työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten
arvonlisäveron määrä on vähintään 5,20 € ja enintään 8,70 €. Jos tämä määrä
alittaa 5,20 € tai ylittää 8,70 €, edun arvona pidetään välittömien kustannusten
ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.
12 §
Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet
sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos
työnantaja on sopinut ruokailupaikan kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä
(sopimusruokailu), välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta
ruokailupaikalle suorittamaa määrää.
Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle
aiheutuneita kustannuksia.
Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon
välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun
raha-arvosta.
13 §
Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan
kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 3,90
€ ateriaa kohden. Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan
oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun
arvo on 3,12 € ateriaa kohden.
Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan ja lentohenkilöstön lennon aikana
saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,42 € ateriaa kohden
14 §
Enintään 8,70 euron nimellisarvoisen, muun kuin sopimusruokailuun liittyvän
ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn
edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 5,20 €.
Nimellisarvoltaan yli 8,70 euron ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.
Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin
nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin
eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa
tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa
edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista
kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei
ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.
Täysihoitoetu
15 §
Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 395,00 €
kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 380,00 € kuukaudessa yhteishuoneessa.
16 §
Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun
raha-arvo on 10,40 € päivää kohden tai enintään 234,00 € kuukaudessa.
Autoetu
17 §
Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan
henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi.
Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden
perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:
a) Ikäryhmä A (vuosina 2006 - 2008 käyttöönotetut autot)
Vapaa autoetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270
eurolla tai 18 sentillä kilometriltä.
Auton käyttöetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105
eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.
b) Ikäryhmä B (vuosina 2003 - 2005 käyttöönotetut autot)
Vapaa
autoetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285
eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.
Auton käyttöetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120
eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.
c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2003 käyttöönotetut autot)
Vapaa autoetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla
tai 20 sentillä kilometriltä.
Auton käyttöetu:
Edun arvo kuukaudessa on 1 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla
tai 9 sentillä kilometriltä.
Ulkomailla saatu autoetu (ennen vuotta 2008 käyttöönotetut autot)
| |
Kuukausikohtainen arvo |
Ajopäiväkirjan tai muun verovelvollisen
tai veroviranomaisen esittämän luotettavan
selvityksen perusteella määräytyvä arvo |
|
euro/kk |
perusarvo
euro/
kk |
+ kilometrikohtainen arvo
euro/km |
|
|
|
|
- vapaa autoetu
- auton käyttöetu |
729 ,00
459,00 |
264,00
264,00 |
0,32
0,14 |
Kilometrikohtaisen
arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä
autolla ajetuista kilometrimääristä. Verotusta toimitettaessa autoedun arvoa
voidaan korottaa, jos on ilmeistä, että autolla vuoden aikana ajettujen
yksityisajojen määrä ylittää 18 000
kilometriä.
Jos palkansaajan luontoisetuauto hänen työnsä vuoksi vaihtuu kuukauden aikana
useita kertoja, perusarvo lasketaan sen auton mukaan, joka hänellä on ollut
käytössään suurimman osan kuukaudesta.
18 §
Perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua
prosenttiosuutta.
Uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan
tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa
voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä 3 400 eurolla.
Tästä hinnasta lasketaan 17 §:ssä mainittu prosentti. Saatu arvo pyöristetään
lähinnä alempaan 10 euroon.
Ulkomailla saadun autoedun arvo määräytyy auton rekisteriotteeseen merkityn
käyttöönottovuoden perusteella 17 §:n mukaisesti. Vuoden 2007 jälkeen
käyttöönotettujen autojen perusarvo lasketaan edellä 1 momentissa tarkoitetulla
tavalla kuitenkin niin, että auton uushankintahinta on auton hankintamaan hinta
mahdollisine veroineen vähennettynä 3 400 eurolla.
19 §
Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana
yli 30 000 kilometriä, tai palkansaaja joutuu vaihtamaan luontoisetuautoa 17 §:n
3 momentissa tarkoitetulla tavalla, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 ja
18 §:ssä tarkoitetusta perusarvosta.
20 §
Autoon hankitut lisävarusteet autopuhelinta ja tavanomaisia talvipyöriä
lukuun ottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä. Autopuhelimen
arvona käytetään matkapuhelinedun arvoa.
Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden
arvo ylittää 850 €. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää
tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden
yleistä suositushintaa.
21 §
Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat
kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse
ainakin auton polttoainekulut.
Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus
vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.
22 §
Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen
asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.
23 §
Autoedun raha-arvoa on korotettava 405 eurolla kuukaudessa tai 27 sentillä
kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama
kuljettaja.
24 §
Edellä 17 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla
verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.
Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin
seuraavat tiedot:
- ajon alkamis- ja päättymisajankohta,
- ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa
ajoreitti,
- matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,
- matkan pituus,
- ajon tarkoitus ja
- auton käyttäjä.
Puhelinetu
25 §
Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan
puhelinedun raha-arvo on 20 euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista
aiheutuneet kustannukset.
Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 20
euroa kuukaudessa. Edun arvo kattaa puheluista, tekstiviesteistä ja
multimediaviesteistä aiheutuneet kustannukset.
Käyvän arvon soveltaminen
26 §
Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen
mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen
käypää arvoa.
Voimaantulo
27 §
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sitä sovelletaan
toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 2008 ja vuodelta 2008 toimitettavassa
verotuksessa.
Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2007
Pääjohtaja Jukka Tammi
Ylitarkastaja Tomi
Peltomäki
|